Translate

tiistai 29. syyskuuta 2015

Kurpitsat

Veikö yöpakkanen kurpitsan ja hedelmät ovat vielä raakoja? Ei hätää, kerää ne vihreinä sisälle. Ne kypsyvät sisällä.

Meillä kävi viimeyönä näin. Oli kaksi astetta pakkasta, ja kaikki kurpitsan lehdet ja varret olivat paleltuneet. Vain vihreät kurpitsat olivat jäljellä vihertävän jäätyneen mössön keskellä.

Katkaisin oksasaksilla niin, että kurpitsaan jäi vähän vartta. Tämä estää kurpitsaa kuivumasta ja vuotamasta, mikä taas parantaa säilyvyyttä. Pätee myös kypsänä korjattuun kurpitsaan.

Nosta kurpitsat sisälle, puhdista mullat pinnalta ja aseta vaikka ikkunalle (edellyttäen että mahtuu ikkunalle, meillä ei kaikki mahtunut). Unohda ne. Ihan totaalisesti saat unohtaa. Jossain vaiheessa huomaat, että sinulla on ikkunalla kypsiä, oransseja (tai minkä värisiä sitten kasvatatkin) kurpitsoita.

Muutamana vuonna tätä joutunut kokeilemaan. Ei vielä kertaakaan ole epäonnistunut. Voin päivittää myöhemmin, kun kurpitsoissa näkyy kypsymistä.

Vihreäksi jäi

maanantai 28. syyskuuta 2015

Syyspuuhia puutarhassa

Syksy on tullut. On aika vaihtaa kesäiset askareet syksyisiin. Meikäläisen kaltainen puurathahörhö ei lepokautta ehdi juurikaaan viettämään.

On sadonkorjuun aika. Perunat saa meillä olla vielä maassa, koska säilyvät siellä ihan hyvin. Meillä ei ole kellaria, joten maa on ihan loistava paikka säilyttää osaa sadosta pakkasiin asti.

Muutamat porkkanat ovat alkaneet kukkimaan. Hyvällä tuurilla ne ehtivät tehdä siemeniä ensi vuodelle. Eipähän sitten tarvitse siemeniä ostaa.

Viinirypäleet antavat vielä odottaa itseään. Väriä alkaa jo olla, mutta makeutta saa vielä tulla lisää.

Monivuotiset kesäkukat olen nostanut sisälle. Pelargoneista, verenpisaroista ja muista vastaavista kannattaa ottaa varmuuden vuoksi myös pistokkaita. ne toimivat sitten ikään kuin geenipankkina, jos alkuperäinen kasvi kuolee talven aikana. Säilytän näitä ihan muiden sisäkukkien joukossa talven yli. Jos omistaisin viileän kuistin, pitäisin niitä siellä talven.

Kasvivalojen paikkoja on syytä pohtia vähän etukäteen, jos sellaisia talven aikana käyttää. Meillä käytetään valoja runsaasti. Ei tomaattia pysty kasvattamaan talvella sisällä kovinkaan hyvällä menestyksellä ilman valoja. Eikä keinovalo korvaa auringonvaloa mitenkään.

Ja koska olen hörhö, ajattelin kokeilla kasvattaa papuja sisällä talven ajan keinovalon alla. Tämän kokeilun edistyksestä kerron taatusti lisää, kun on jotain kerrottavaa. Mielessä kävi myös vesimelonin kokeilu sisällä, mutta sitten muistin, ettei tällä kertaa taida olla tilaa.

Minulla on akuutti tilan puute aina, kun kyse on kasveista. Aina on joku kasvi tai taimi, joka on vailla täydellistä paikkaa. Nytkin on kaksi inkivääriä, jotka etsivät omaa paikkaansa auringossa. Ja iso kasa taimia ja pistokkaita, kun pitää varmaan hävittää, jos ei kukaan niitä halua.

Vielä pitää muutaman kerran leikata ruoho, kerätä ruohosilppu kasvimaalle ja kohopenkkeihin. Muutama kohopenkki pitää tehdä lisää, ja nuoremman pojan kasvimaa pitää kaivaa valmiiksi. Onneksi meillä on aina isot kompostikasat, joista saa täytettä kohopenkkeihin ja kasvulaatikoihin.

Rikkaruohoja pitää kitkeä niin myöhälle syksyyn kun niitä ilmestyy. Varsinkin monivuotiset rikkaruohot. Rikkaruohojen kitkeminen ei ikinä lopu. Määrätyn pisteen jälkeen se työ kyllä saattaa vähentyä, mutta ei siitä ikinä pääse kokonaan eroon. Määrätyt rikkaruohot kasvavat vaikka millaisella alustalla, ja siemenet saattavat säilyä maassa vuosia.

Tomaateista kannattaa keräillä, näin syksyllä, isot raakileet pois sisälle kypsymään. Näin kasvi saattaa vielä ehtiä tekemään lisää tomaatteja, kun energia ei mene kypsyttämiseen. Jos on pitkä ja lämmin syksy, saattaa tomaatti tuottaa vielä monia tomaatteja. Raakaa tomaattia ei ole pakko kääriä paperiin tai laittaa paperipussiin, vaikka nämä toimet saattavat nopeuttaa kypsymistä.

Tähän aikaan otan suosikki tomaateistani myös pistokkaita sisälle. Kuten aikaisemmin mainitsin, kasvatan tomaatteja talvella keinovalon avulla. Tomaattia on helppo lisätä pistokkaista, joten siemeniä ei välttämättä tarvita. Pistokaslisäyksellä ei tarvitse murehtia lajikkeiden risteytymisestä, joska pistokas on aina samaa kasvia, tavallaan klooni. Talvikasvatuksessa tomaatti tarvitsee ison ruukun, paljon lannoitetta ja hyvän keinovalon. Säännöllinen kastelu on myös hyväksi. Hyvin hoidettu tomaatti on kauni, ja saattaa tuottaa ihan kivasti satoa. Tomaattien maku ei aivan yllä auringossa kasvaneiden tomaattien tasolle, mutta ihan OK tomaatteja ne silti on.

Syksyn lehdet saavat meillä jäädä maahan lannoitteeksi. Ne ajetaan ruohonleikkurilla silpuksi, jonka jälkeen kastemadot syövät ne. Suosittelen erityisesti saviselle maalle, koska savinen maa kaipaa orgaanisia aineita, ja madot tekevät ilmareikiä.

Talven tullen meillä siirtyy puutarhatyöt ulkoa sisälle. Koska meillä on monenlaista viherkasvia sisällä, tomaattien, chilien, paprikoiden, kesäkukkien ym. muiden lisäksi, ja jokaisella kasvilla on talven aikana ovat vaatimuksensa, työn määrä ei välttämättä vähene. Toisia kasveja pitää sumuttaa, toisten antaa vähän kuivahtaa, toisia uittaa, on myös pari sellaista jotka siirretään ikkunalta jääkaappiin. Eipä sinne jääkaappiin sitten enää ruokaa taida mahtuakkaan.

Paljon muutakin askaretta on ennen kuin talvi saa tulla. Syksyäkin on vielä jäljellä. Myös eläinten kanssa on omat syyspuuhat, mutta jätetään ne toiseen kertaan.

Eläinten syksy

Syksy on muutosten aikaa myös tilamme eläimille. Isoin muutos taitaa olla se, kun siirrytään pysyvämmin sisätiloihin kelien viilenemisen mukaan. Vähemmän kylmää sietävät siirtyvät sisälle ensin, ja viimeisenä jos ollenkaan sisään siirtyvät kylmää hyvin sietävät eläimet. Sisälle siirrytään vähän sen mukaan, miten ulkoilu kyseiselle eläinryhmälle maistuu. Jos ei ulos enää haluta mennä, niin ei ole pakko.

Myös kestopehkujen teko alkaa olla hyvällä mallilla. Eli kestopehkun tarkoitus on kompostoisua, jolloin pehkusta vapautuu lämpöä, joka vähentää lämmityskuluja. Topimiva kestopehku ei haise. Jos tilaan tulee talvella ammoniakin hajua, pohja ei toimi. Kestokepkuun yksi hyvä ainesosa on ruohosilppu, jota kannattaa nyt viimeistään alkaa kasaamaan kuivikkeen alle.

Syksyllä on myös sorkkien, räpylöiden ja muunlaisten jalkojen hoidon aika. Sorkkaeläinten sorkat leikataan ja muiden kynnet leikataan tarvittaessa. Samalla tarkistetaan muutenkin eläimen kunto tavallista tarkemmin. Huonokuntoiset eläimet hoidetaan kuntoon, kuten muulloinkin.

Syksyllä villavat tyypit keritään. Tämä kannattaa tehdä aika alkusyksystä, ennen ilmojen viilenemistä, jotta uutta villaa olisi kasvanut ennen pakkasia. Vuohet harjataan tarvittaessa. Isot takut tuntuvat epämiellyttäville. Ihan mahdottomat takut ollaan leikattu pois.

Syksyllä varmistetaan, että kaikille on kuiva  ja mukava paikka talveksi. Ja jätän aina jonkun sopen tyhjilleen siltä varalta, että jos joku eläin jossain tarvitsee akuutisti kotia. Meillä ollaan yleensä valmiita ottamaan akuutisti kotia vailla olevia eläimiä. Syksyllä tulee usein kyselyitä, kun on otettu kesällä eläimiä, eikä ole ajateltu talvipitopaikkaa etukäteen. Emme siis tarjoa talvisäilytystä, vaan pysyvän kodin niille, joilla on vaihtoehdot vähissä.

Syksyllä täytetään heinävarastot, jos ei niitä ole kesällä saatu täyteen. Myös kuivikevarastot täytetään. Virikerehuksi haalitaan jostain viljaa.

Myös se vähemmän lystikäs toimi on syksyllä: Kotiteurastus. Osa meidän eläimistä on kasvatettu syötäväksi. Nämä yksilöt ovat saaneet viettää elämänsä toteuttamalla itseään puutarhassa, metsälaitumella tai muuten lajityypillisessä ympäristössä muiden lajitovereiden kanssa. Tilaa on näillä ollut riittämiin ja ruoasta ei ole tarvinnut kilpailla. Ruoka on näillä ollut monipuolista.

Syksy on myös tulevien eläinlasten suunnittelun aikaa. Mieli vaeltaa väkisinkin keväisiin poikasiin. Pitää laittaa kanojen jalostusryhmät erikseen ja miettiä astutetaanko ketään.

Syksyllä kun valon määrä vähenee, aloittavat linnut yleensä munintatauon ja sulkasadon. Tämä on täysin normaalia, ja eläimen hyvinvoinnin kannalta jopa suotavaa. Näin koko vuoden muninut kana saa aikaa elpyä ja kasvattaa uuden kauniin sulkapeitteen. Munintatauon kesto vaihtelee suuresti yksilöittäin muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Moni aloitteleva kanaharrastaja säikähtääkin kun kana lopettaa munintansa ja saattaa tiputtaa lähes kaikki höyhenensä samaan aikaan, mutta jos kana syö, juo ja touhuaa normaalisti, ei ole hätää.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Munakoisoa lämpimällä seinustalla

Kasvatin munakoisoa elämäni ensimmäisen kerran. Ja koska minulla ei ole kasvihuonetta, kasvatin sitä lämpimällä navetan seinustalla. Valitsin lajikkeen, joka on ns. patio lajike, eli sen pitäisi pystyä tuottamaan satoa isossa ruukussa. Ruukkukasvatuksessa pitää vain olla huolellinen riittävän kastelun ja lannoituksen kanssa.

Valitsemani lajike oli Pinstripe, joka kuuluu Thompson&Morganin Urban Garden kokoelmaan. Kokoelma sisältää paljon hyötykasveja pieneen tilaan kasvatettavaksi. Suurin osa on ruukkupuutarhaan soveltuvia. Täältä löydän kokoelman.

Keräsin munakoisoni melko pieninä. Vielä en osaa sanoa, mitä munakoisosta teen, kun en ole koskaan munakoisoa syönyt tai valmistanut. Saa siis vinkata hyviä reseptejä.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Outoja perunoita

Tai oudon värisiä.

Kokeiltiin kasvattaa Blue Congo perunoita. Siemenperunat olivat hyvin tumman violetteja. Jostain luin, että kyseinen peruna sisältää samaa väriainetta, kuin kotimainen mustikkakin. Se on helppo uskoa, kun niitä katselee.


 Perunia tuli ihan kivasti. Kohtuullisen kokoisia pottusia. Perheen miesväessä aiheutti hämmennystä perunan väri, joka on poikkeuksellinen.


 Keitettynä peruna muuttuu vaaleansiniseksi tai siniharmaaksi. Tässä vaiheessa lapset kyseli epäluuloisesti, että mitä tämä on.


Perunan maku oli aika onneton. Parempiakin perunoita on tullut syötyä. Sinänsä pieninä määrinä kokeilemisen arvoinen, mutta ei kyllä kiinnosta kokeilla toista kertaa.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Satokautta

Tämän kauden aikana olemme kasvattaneet ensimmäisen kerran valkosipulia. Valkosipuli kasvoi kukkapenkissä kaikkien kukkien keskellä.


 Viisi kynttä laitoin maahan syksyllä, ja kolme valkosipulia löytyi maasta. Yksi niistä oli todella komea. Kannattaa kokeilla.


 Tällä kaudella kokeilimme myös raidallista punajuurta, Chioggia taisi olla lajike. Tätä on kokeiltu moneen ruokaan. Ja lasten mielestä se oli hauska syödä ja kasvattaa.


Raidalliset punajuuret eivät pysy raidallisena keitettäessä, vaan niistä tuli jännän vaaleanpunaisia. Etikkaliemessä ne vaalenivat vähän lisää ja värjäsivät liemen pinkiksi.

Sateinen kesä ja vähäinen auringonpaiste vaikutivat tosi paljon menneeseen kasvukauteen. Marjat eivät saaneet makeutta ja vihannekset kypsyivät huonosti. Myös pölyttäjiä oli liikkeellä vähän. Silti olen ihan tyytyväinen kasvukauteen. Muutamat sadot olisi vielä korjaamatta, ja joutuvat nyt hetken odottamaan tapaturman takia.

Siemenet talteen: Herne ja papu

Jos joskus löytää hyvän lajikkeen kasvia, niin siitä kannattaa ehdottomasti koittaa säästää siemeniä. Tässä käydään lyhyesti läpi, miten keräät ja säästät herneen ja pavun siemeniä seuraavaan vuoteen.

Monille tämä on varmasti tuttua, mutta aloittelevia hyötytarhakasvattajia on paljon, joten jollekin tämä voi olla uutta asiaa.

Herneen ja pavun siemenet on helppo kerätä ja säästää. Ongelmana on se, että ne risteytyvät helposti, eli ihan satavarma ei voi olla siitä että keräämästäsi siemenestä kasvaa samaa lajiketta.

Tähän juttuun keräsin Jumbo hernettä ja Witkiem Manita härkäpapua.

Homma alkaa siitä, että valitset osan parhaimman näköisistä paloista siemeniä tuottamaan. Palko saisi olla mahdollisimman pitkä ja täynnä. Näin on todennäköisintä saada mahdollisimman hyvä perimä siemeneen.

Anna siemenpalkojen tuleentua, eli kuivua kasvissa. Kun palot ovat täysin kuivettuneet, eli ruskeat, Ne voi varovasti kerätä talteen


 Avaa kuivat palot ja tiputtele kuivat herneet alustalle.


 Kertakäyttölautanen on hyvä tähän, tai talouspaperi. Kertatäyttölautasen voi käyttää tähän tarkoitukseen uudestaan. Heitä pois kaikki haljenneet, pienet ja muuten epämääräiset siemenet. Siemenet saavat olla ryppyisiä tai sileitä.


Jätä kaikki siemenet kuivumaan kuivaan paikkaan valolta suojattuna. Merkitse mitä milläkin alustalla on. Kun siemenet ovat kuivuneet, siirrä ne paperipussiin tai kirjekuoreen ja säilytä viileässä valolta suojattuna. Merkitse huolellisesti, mitä missäkin pussukassa on ja koska ne on kerätty (vuosi ja kuukausi).