Tämänvuotisen kesälomamatkamme teemaksi muodostuivat keskiaika, yrttitarhat ja viini.
Juhannuksen jälkeen vietimme pari viikkoa Reinin mutkan alueella, eli siellä missä joki sekä erottaa että yhdistää Ranskan, Saksan ja Sveitsin valtakunnat. Alueen asukkailla on tavallaan kolmoiskansalaisuus eli he voivat lyhyistä välimatkoista johtuen rajan estämättä asua, työskennellä, käydä kaupassa ja viettää vapaa-aikaa kolmessa erilaisessa kulttuurissa!
Koska Rein on hamasta esihistoriasta lähtien ollut merkittävä kulkuväylä, sen varrella on valinnan varaa historiallisista käyntikohteista. Olimme ajatelleet käydä muutamissa keskiaikaisissa yrttitarhoissa, mutta puolivahingossa keskiajasta muodostuikin matkan keskeinen teema. Heti ensimmäisenä päivänä osuimme näet sattumalta Euroopan suurimpiin keskiaikamarkkinoihin Horbin kaupungissa noin 40 kilometriä Stuttgartista etelään.
”Keskiaikaiset” hipit musisoivat
Horbin keskiaikatapahtuma
Horbin keskiaikapäivät
Pieni kukkuloiden ympäröimä keskiaikainen kaupunki onkin loistava tausta värikkäälle keskiaikatapahtumalle, joka levittäytyi Reinin sivujoen Neckarin rannoille. Ruoka, juoma, musiikki ja esitykset henkivät keskiajan kulttuuria ja elämää (tosin usein aika lailla nykyaikaistetussa muodossa…!) Markkinoilta olisi saanut täydellisen keskiaikaisen asun tai sotisovan tykötarpeineen, jos olisi kiinnostunut esimerkiksi aiheeseen liittyvistä roolipeleistä. Turnajaisnäytöksen aihe kietoutui kaupungin omaan historiaan eli keisari Maximilian I:n vaiheisiin 1400-luvulla. Erikoinen ja mieleenpainuva kokemus!
Pöllönkouluttaja
Sauvoja keskiaikamarkkinoilla
Keskiaikaharrastajien leiri
Colmarin keskiaikainen kaupunki
Varsinainen suunnitelmamme oli tutustua Colmarin kaupunkiin Ranskan puolella Alsacessa eli Elsassissa kuten alueen suomenkielinen nimi kuuluu. Elsassin maakunta on historiansa aikana kuulunut milloin Ranskalle, milloin Saksalle, ja vieläkin saksalaisen kulttuurin ja kielen vaikutus on merkittävä.
Pikku-Venetsia Colmarissa
Vaikka toki Colmarissa yksinkin olisi yllin kyllin nähtävää; kaupungin keskiaikainen keskusta on laaja ja erittäin hyvin säilynyt. Kaupungin museot ovat täynnä häikäiseviä keskiaikaisen taiteen aarteita, kuten esimerkiksi meitä puutarhureita kiinnostava Martin Schongauerin (n. 1440–1491) alttaritaulu ”Neitsyt ruusutarhassa”, joka on luonnontieteellisestäkin näkökulmasta vaikuttava teos! Mainioita ruokapaikkoja on joka korttelissa, ja paikallinen cuisine on maanläheistä ja rehellistä. Viinibaareissa voi maistella paikallisia viinejä, jos ei ehdi matkustaa kyliin asti.
Haut-Kœnigsbourg ja viinitien kylät
Tutustuimme Elsassin viinitien kyliin lähellä Haut-Kœnigsbourgin linnaa, joka vartio Vosges-vuorten kukkuloilta Reinin laaksoa. Niin kuin monet muut Reinin varren linnat se on aikoinaan raunioitunut, mutta 1900-luvun alkupuolella se on kunnostettu Saksan keisari Vilhelm II:n toimesta museoksi. Joitakin vuosia sitten linnan kylkeen on myös perustettu pieni puutarha keskiaikaisten esikuvien mukaan.
Haut-Kœnigsbourgin linna
Näkymä Haut-Kœnigsbourgin linnasta
Haut-Kœnigsbourgin keskiaikaiseen puutarhaan
Yrttitarha Haut-Kœnigsbourgissa
Ruusuportti Haut-Kœnigsbourgissa
Myös viinitien kylissä on innostuttu luomaan omia keskiaikaisia puutarhoja, mutta niiden taso vaihtelee kunnianhimon ja toteutuksen puolesta kovasti toisistaan. Jos puutarhojen perustamisen tarkoituksena on ollut turistien houkuttelu, niin kikkailu on ollut turhaa – kylät ovat jo itsessään kyllin viehättäviä! Esimerkiksi Bergheimin kylä on kuin postikortti, ja kaiken lisäksi osuimme siellä sattumalta yhden suosikkiviinimme tuottajan viinikellarille. Gustave Lorentzin Sylvaner-valkoviini löytyy Alkon valikoimasta ja se on erityisen hieno kesäviini, raikas ja vivahteikas ja omiaan kasvisruokien ystävälle!
Bergheimin viinikylä
Puutarha Bergheimissa
Talo viinikylässä Elsassissa
Reichenaun luostarisaari
Viimeinen kohteemme oli Reichenaun saari Bodenjärvessä, jonka läpi Rein virtaa Saksan ja Sveitsin rajalla. Reichenau on UNESCOn maailmanperintökohde sen vuoksi, että se on muinaisen benediktiiniläisluostarin kotisaari ja luostarin peruja saarella on muun muassa monia hienoja kirkkoja. Luostarin toiminta alkoi jo Kaarle Suuren aikoihin ja varhaisimmat kirkoista ovat 800-luvulta.
Saari ei kuitenkaan ole pelkkä museo, vaan sen asukkaat saavat elantonsa puutarhaviljelystä. Reichenaussa kasvatetaan erityisesti salaatteja ja yksi sen tunnusmerkki ovatkin hauskan raidalliset salaattipellot, joissa vihreälehtiset ja punalehtiset salaatit vaihtelevat rytmikkään säännöllisesti!
Kylä Reichenaussa
Salaattipelto Reichenaussa
Meitä kiinnosti eniten se, että Reichenaun luostarissa oli yrttitarha, joka esittelee 800-luvulla eläneen luostarin apotin Walafrid Strabon ajan yrttitietämystä. Apotti Strabo kirjoitti Saksan alueen ensimmäisen puutarhakirjan ”De cultura hortorum”, jossa esitellään 24 erilaista tuolloin tunnettua hyötykasvia. Ne ovat salvia, viiniruuta, aaprotti, pullokurpitsa, meloni, koiruoho, hurtanminttu, fenkoli, saksankurjenmiekka, lipstikka, kirveli, lilja, oopiumiunikko, muskatellisalvia, palsamipäivänkakkara, minttu, puolanminttu, selleri, rohtopähkämö, maarianverijuuri, pietaryrtti, kissanminttu, retikka ja ruusu.
Reichenaun luostari
Walahfrid Strabon yrttitarha
Yrttitarha Reichenaussa
Melonit ja pullokurpitsat Strabon yrttitarhassa
Koska Strabon aikaan ei vielä ollut käytössä yhtenäistä kasvien tieteellisten nimien järjestelmää, joistakin kasveista on vaikea tietää, mitä nimenomaista lajia Strabo on tarkoittanut. Edellä mainitut ovat kuitenkin tutkijoiden mielestä todennäköisimmät veikkaukset. Useimmat siis vieläkin ajankohtaisia kasveja.
Kaiken kaikkiaan hauska ja opettavainen matka, joka antoi paljon inspiraatiota omaan puutarhaharrastukseen. Ehkä meidänkin keskeneräinen terassimme jonain päivänä kehittyy yrttitarhan suuntaan, ja siinä vaatimattomat mutta kauniit keskiaikaiset yrttitarhat ovat hyvä esimerkki!
Anna kuulua