Kevon reitin pikavaellus 2-4.9.2017

Kevon reitti (65 km) on jäänyt tähän asti käymättä, sillä olen pitänyt sitä liian lyhyenä koko viikon lapin vaelluksen kohteeksi ja hankalana logistisesti johtuen eri alku- ja loppupaikasta. Kesällä 2017 retkipaikkoja ja retkikertomuksia lukiessani tajusin, että reitistä saisi hyvin yhden päivän ja parin yön pikavaelluksen ja Kevolle pääsisi hyvin lentäen/junalla ja Eskelisen bussilla.

 

Reitillä on hyvät opasteet

Kevon reitistä löytyy hyvin tietoa Luontoon.fi sivustolla: http://www.luontoon.fi/kevo.  Avisuoran retkikertomus oli myös hyvä inspiraation lähde https://avisuora.wordpress.com/2014/07/15/patikointia-kevon-kanjonissa-5-7-7-2014/

 

 

Eskelisen bussille pääsee päivittäin reitin alku- ja loppupisteeseen

Tästä alkoi retken suunnittelu. Vaikka Kevosta löytyi paljon kuvia, videoita ja reittiselostuksia, oli vaikea arvioida kuinka nopeasti käveltävissä polku ja pystyykö polun kävelemään parissa päivässä. Tein suunnitelman yhden illan, yhden pitkän kävelypäivän ja lyhyen aamusiirtymän varaan. Varasuunnitelmana olisi pidentää kävelypäivää pimeään aikaan tai tulla kolmantena päivänä iltapäivän bussilla. Retkiajankohdaksi tuli syyskuun alku, sillä silloin oli mahdollista järjestää vapaa pitkä viikonloppu.

 

Fiellun putous

Pitkä päivämatka vaatii kevyet varusteet – ja hieman hyvää tuuria. Retkeen tulisi sisältymään pari yöpymistä, joten kevyt majoite ja makuupussi ja hieman varavaatetta piti pakata mukaan. Ajattelin kokeilla kävellä reitin lenkkareissa, sillä kevyissä kengissä kävely on paljon nopeampaa kuin raskailla vaelluskengillä. Koska en ollut maaston kulkukelpoisuudesta varma, pakkasin kuitenkin vaelluskengätkin reppuun. Otin mukaan myös kävelysauvat kävelyä vauhdittamaan. 

 

Polut ovat selkeitä mutta kivisiä

Pakkausvaiheessa karsin vielä kaiken ylimääräisen repusta ja sain lopulta repun painoksi 11 kg. Turhaa olisi oikeastaan vain vaelluskengät, joita en polulla tarvinnut. Lenkkarit riittivät hyvin kevyen rinkan kanssa ainakin minun maastojuoksun vahvistamiin nilkkoihini.

 

Tarptent on kevyt ja hyvä majoite tällaiselle retkelle

Sään suhteen minulla oli onnea. Ruska ei ollut vielä alkanut, mutta ensimmäiset yöpakkaset olivat jo lannistaneet hyttyset ja mäkärät. Yöllä lämpötila laski lähelle nollaa, mutta päivällä oli aurinkoista ja 12-17 astetta. Sadetta tai kovaa tuulta ei retken aikana ollut. Hyvä kävelysää! Huonommassakin säässä retki olisi onnistunut, mutta aina on mukavampi kulkea kuivassa säässä.

Päiväkohtaiset tunnelmat

Lauantai 2.9.2017

• Lähijunalla Helsinki-Vantaan lentokentälle ja aamulento Helsingistä Ivaloon
• Tilaustaksi Ivalon kentältä Ivaloon, jossa neljä tuntia odotusta ennen bussin lähtöä, riittävästi aikaa viime hetken ostoksiin ja ruokailuun. Tilaustaksin tiedot löytyivät lentokentän nettisivulta.
• Eskelisen bussilla Ivalosta Sulaojalle, jossa perillä klo 18:06. Bussissa oli viisi muutakin Kevolle lähtevää retkeilijää. Parkkipaikalla oli noin 15 autoa. Syyskuun alku ei ole vielä sesonkia, sillä ruska alkaa syyskuun puolivälissä.
• Kolme tuntia ja 15 km kävelyä ja leiriytyminen juuri ennen pimeän tuloa. Polku oli hyvä ja selkeä Kävellessä en kohdannut muita retkeilijöitä, mutta telttapaikoilla oli kummallakin yksi telttakunta.
• Kaikki meni hyvin, varusteet toimivat ja retki eteni suunnitelmien mukaan. Mitään uusia varusteita en tälle retkelle ollut hankkinut, mutta pakkausvaiheessa vaihdoin kyllä yksittäisiä esineitä kevyempiin vastaaviin.
• Yö Ruktajärveltä 3km eteenpäin olevalla telttapaikalla. Kevo on luonnonpuisto, joten majoittuminen on sallittua vain virallisilla telttapaikoilla. Telttapaikat ovat erittäin hyvin varustettuja: tasaista maata, polttopuuta, nuotiopaikka, käymälä.

 

Ensimmäisen illan maisemia

Sunnuntai 3.9.2017

•  Pitkä kävelypäivä: 14 tuntia ja 45 km. Aamulla lähtiessä mietin, kuinka pitkä kävelypäivästä tulisi ja ehtisinkö ennen pimeää viimeiselle majapaikalle. Arvioin optimisesti, että olisi perillä jo klo 17:00, mutta loppumatkan kivikot ja nousut sekä pitkä kävelymatka hidastivat lopulta vauhtia aika paljon.
• Matka alkoi tuntua jaloissa puolenvälin jälkeen ja maastokin muuttui kivikkoisemmaksi. Lenkkarit kuitenkin toimivat hyvin ja kävelysauvat antoivat lisää vauhtia. Positiivinen yllätys oli se, kuinka kuivana ja rakottomana jalat pysyivät hyvin hengittävissä lenkkareissa.
• Söin aamulla tukevan puuroaamiaisen kahvin kera ennen auringonnousua. Päivällä söin tunnin välein kuivahedelmiä, pähkinöitä, suklaata ja keksejä. Illalla söin lämpimän ateria. Näin päivän tauot pysyivät lyhyinä, mutta energiaa riitti koko päiväksi.
• Päivän aikana näin noin 20 kävelijää ja majoittujia lähes jokaisella telttapaikalla. Telttapaikat olivat kaikki hienoa ja hyvin varustettuja.
• Päivää piristivät purojen ylitykset kiviä pitkin ja neljä kahlaamoa, jossa oli varmistusköydet. Jotain uutta koettavaa!
• Illalla majoituin auringon laskiessa Stuorral Baldotn rannalle olevalle telttapaikalle, josta aamulla matkaa bussille olisi kolme kilometriä. Telttapaikka oli kelvollinen, mutta ei yhtä hieno kuin kaikki aikaisemmat reitin varrella olevat.

 

Poroja tunturissa

Maanantai 4.9.2017

• Herätys kello 4, pikainen pakkaus ja liikkeelle ilman aamiasta.
•  Kolmen kilometriä ja vajaa tunti otsalampun valossa reitin päätepisteeseen bussipysäkille.
•  5:42 bussi Inariin. Päivä Inarissa retkeilyturistina ja lentokenttätaksilla Ivalon kentälle, josta iltalennolla Helsinkiin ja paikallisjunalla kotiin. Tällä bussilla olisi ehtinyt vielä Rovaniemen iltapäiväjunaan tai lennolle.
•  Varayhteytenä olisi ollut vielä koulupäivinä ajava iltapäiväbussi, jos retkeen olisi tarvinnut 4-6 kävelytuntia lisää. 

 

Kahlaamo ja varmistusköydet

Varusteet

Kuljin reitin läpi tuulipuvussa ja lenkkareissa. Jaloissa oli kevyet säärystimet, jotka estivät kivien pääsyn kenkiin. Kävelyssä auttoivat vaellussauvat. Osan matkasta kuljin t-paidassa ja loppumatkasta tuulitakin alle piti laittaa myös fleecepaita. Lisävaatteina minulla ohut untuvatakki, pitkä kerrasto, pipo, tuubihuivi ja hanskat.

 

Kävelysauvoista on apua

Mitään uusia varusteita en tätä reissua hankkinut. Tärkeimmät varusteopetukset olivat

•  Lenkkarit toimivat ainakin kuivassa tunturissa
•  Kevyt reppu ja kevyet kantamukset helpottavat kulkemista
•  Juomapullona pehmeät juomarakot ovat hyvä ratkaisu, eivät paina paljoa eivätkä hölsky puolityhjänä
•  Pystymallinen kaasukeitin ei toimi matalissa lämpötiloissa, sinoli on varmempi ratkaisu veden keittämiseen. Pari pientä kattilallista kiehuvaa vettä tarvitsee alle desin Sinolia
• Punnitsin tavarat ennen lähtöä ja jätin turhat pois; se auttoi keventämään monta kiloa
• Vanha Golite Pinacle oli kevyt ja toimii hyvin 11kg kuormalla. Repussa painoa kilo vähemmän kuin pikkurinkassa ja tilavuutta 15 litraa enemmän.
• Ensimmäisenä yönä lämpötila laski nollaan, 0-asteen quiltilla ja ilma-alustalla tuli kylmä; olisi pitänyt olla 3-vuodenajan makuupussi, lämmin pipo ja ohut solumuovialusta ilma-alustan päälle
• Kevon reitillä ei karttaa, kompassia tai GPSää tarvitse, reitti on niin hyvin merkitty

 

Kevyt reppu on helppo kantaa

Varusteiden painot

• Päällä 1,3 kg
• Reppu, vaatteet, majoitteet, keitin, retkivarusteet 6,1 kg
• Puhelin, Kindle, GPS, kamera, vara-akku yms 1,1 kg
• Varakengät 2,1 kg (vaelluskenkiä ei tarvittu, voi jättää pois seuraavalla kerralla)
• Ruoka 1,7 kg

 

Rinteisiin oli rakennettu rappusia

Koko varustelista löytyy osoitteesta:  https://docs.google.com/spreadsheets/d/104xitDg1oZunPGVEpEQ73OSdLH8RiJzVG7GQuLBz1lk/edit?usp=sharing

 

Retkivarusteet ennen lopullista kevennystä

Reitin tarkemmin

Reitin kuvaus

• Sulaoja – Lehmusjoki 2km: metsäistä helppoa luontopolkua
• Lehmusjoki – Ruktajärvi 10km: selkeää polkua harjanteella, osin mönkijäuraa, jonkin verran kiviä
• Ruktajärvi – Nimetön telttapaikka 3km: Hyvää metsäpolkua
• (yöpyminen) – pakkaus ja aamiainen 60min
• Telttapaikka – Kevon seinä 10km: helppoa avotunturia, ei isoja nousuja tai laskuja
• Kevon seinä – Fjellujohka 5km: Selkeä polku mutta paljon nousuja ja laskuja jokiuomiin. Ensimmäinen joen ylitys Fjellulla.
• Fjellujohka – Roasjärvi 9km: Hieno tunturiylänkö, alussa iso nousu, lopussa kivinen ja metsäinen lasku. Roasjärvi olisi ollut hieno leiripaikka
• Roasjärvi – Gamajotnsuolipasaja 5km: Sekalaista metsäpolkua ja ylänköä. Kaksi joen ylitystä
• Gamajotnsuolipasaja – Njaggaljärvi 8km: Tunturiylänköä, osin soisempaa mutta lenkkarit riittivät, jonkin verran nousuja ja laskuja, loppu kivisempää metsäpolkua
• Njaggaljärvi – Boahclavojärvi 3km: Kivinen ja juurakkoinen polku järven lähellä, yksi ylitys
• Boahclavojärvi – Stuorral Baldotn telttapaikka 5km: Sekalaista mäntymetsää, hyvää polkua, lopussa pitkospuita suolla. Telttapaikka vähemmän hyvä kuin muut reitillä
• (yöpyminen) – pakkaus ilman aamiaiata 20min, lähtö pimeässä, illalla valmisteltu pakkaus
• Stuorral Baldotn – Kenesjärvi 3km: Osin kivistä mutta selkeää polkua

 

Kevon kanjoni 

Kannattiko?

Kyllä!

Kevo on hieno retkikohde. Polku ja leiripaikat ovat hyvin hoidettuja, opasteet selkeitä, rinteissä on portaat ja suurin osa reitistä kulkee avotunturissa. Kevo esittelee lähes kaikki lapin luontotyypit yhden retken aikana. Hauskan lisän tuovat neljä joen ylitystä kahlaamoissa sekä lukuisat pikkupurot. Alueella on hyvin puroja ja puhdasta vettä ja polut ovat pääosin kuvia. 

 

Tunturiylängöltä on hyvät maisemat

Pikaretki Kevolle oli minulle paras tapa nauttia lapista ja Kevon maisemista. Kolme päivää ja kaksi yötä riitti hyvin Kevon reitin kiertämiseen matkoineen. Pidempi retki olisi ajanpuutteen vuoksi jäänyt tekemättä. Kevyellä varustuksella matkat olivat kohtuullisia ja eteneminen maastossa oli koko ajan mukavaa. Julkiset kulkuyhteydet toimivat. Osittain sattumalta ajankohtakin oli mitä parhain – ruskan vaeltajaruuhkaa ei vielä ollut, päivät olivat pitkiä ja ilma kuiva ja lämmin.

Tällaisen retken voisi tehdä uudestaankin!

 

Kuva toiselta päivältä 13 tunnin kävelyn jälkeen. Vielä vähän matkaa yöpaikkaan jäljellä

Enemmän retken kuvia löytyy täältä: https://photos.app.goo.gl/HlUAM2kyQXP5lwAs2 (Kuvia on paljon, mutta en itse löytänyt ennen reissua riittävästi kuvia, jotka kertoisivat polun kävelykelpoisuudesta, joten tässä niitä jakoon.)