Härkäpapu

Kuulin härkäpavusta ensimmäisen kerran viljelypalstalla, kun avulias naapuri kehotti minua parantamaan maatani sen avulla. Lapsuuden kotiruokaan härkäpapu ei muistaakseni ole koskaan kuulunut, mutta päätin kokeilla uutta lajia mielenkiinnolla.

Kasvi on helppo ja vaivaton. Ei vaadi suuria ponnisteluja. Laitoin siemenet veteen likoamaan yön ajaksi ja kylvin maahan seuraavana päivänä. Sen jälkeen olen antanut kasvien vaan kasvaa ja silloin tällöin kastellut. Rikkakasveja kertyy kasvien ympärille kuitenkin paljon, mutta mustaa peitekangasta naapurit eivät kasville suositelleet. Sen sijaan ruohokate tai muu on kuulemma oikein sovelias.


Pari käytännön huomiota:
  • Kuuluu virnakasveihin eikä papuihin, vaikka nimi härkäpapu onkin. Palkoja voidaan käyttää sellaisenaan raakana (vihreänä) palkoineen tai täysikasvuisina (palot mustia) härkäpavusta poistetaan palko-osa ja vain siemenet syödään tai kuivattuna keitetään.
  • Ei pidä paahteesta. Kasvaa paremmin hieman varjoisammassa viljelypalstan osassa.
  • Hallan kestävä laji.
  • Voi pakastaa.
  • Yksi maailman vanhimmista viljelyskasveista. Härkäpapu oli perunan ja vihreän herneen tuloon saakka Suomessa hyvin suosittu ravintokasvi.
  • Erinomainen maanparannuskasvi, sitoo typpeä 90-150 kg hehtaarille. Tämä vaikuttaa esimerkiksi seuraavan vuoden viljasatoon. Monet suosittelivat minulle ensimmäiselle vuodelle härkäpavun ja perunan vuorotteluviljelyä. Eli vaossa joka toinen kasvi on peruna ja toinen härkäpapu.
  • Savimaa paras viljelyyn, myös hietamaa. Multamassa sato viivästyy ja jää vähäisemmäksi.
  • Ei mielellään viljelykierrossa esikasvina herneelle, apilalle tai vihanneksille yhteisten tautien takia, mm. harmaahome.
  • Kateviljely kannattavaa. Muuten saa kitkeä rikkaruohoja usein.
  • Herkkä etyleenille. Ks. kukkakaali.
  • Valkokukkaiset lajikkeet soveltuvat punakukkaisia paremmin syötäväksi raakana.

Mihin/kenelle härkäpapu ei sovi:
  • Itse en ole huomannut oireita, kun olen härkäpapua raakana syönyt, mutta nettikirjoittelussa monet, joskin väärin, sanoivat härkäpavun sisältävän mm. glykosideja. Härkäpapu ei ole papu ja sitä voi syödä raakana keittämättä toisin kuin oikeita papukasveja. Kuivattuna härkäpapua tulee keittää, koska kuivattu herne on ymmärrettävästikin hyvin kova.

Lääkkeenä tai muuten:
  • Hyvä proteiinin lähde: 27,6-35% proteiinia (raakavalkuainen).
  • Suomalainen Pekka Kumpulainen on kirjoittanut härkäpavusta kirjan ja kasvin vaikutuksesta parkinsonintautiin.
  • Hyvä tiamiinin (B-ryhmän vitamiini) lähde.
  • Siitä saa vesiliukoista ravintokuitua, joka alentaa veren kolesterolia ja hidastaa verensokerin nousua aterian yhteydessä. Auttavat verensokerin säätelyssä ja sopivat hyvin diabeetikoille.

Tuholaistorjunta:
-

Lähteet:

Kommentit