Jean Sibeliuksen päivä | Kuusi

Onni piti puista. Ne olivat hiljaisia ja vähän salaperäisiä. Vanhat puut olivat nähneet paljon. Puiden runkoa oli mukava silittää ja halata. Kesällä oli myös viihtyisää istua puun alla lukemassa. Puut olivat kuin ystäviä. Mutta mikähän puu kasvoi korkeimmaksi? Onnin täti Tellervo tiesi kaiken puista.

– Tellervo, mikä puu on metsän hallitsija? Onni kysyi häneltä eräänä päivänä.     

– Mikäkö puista on metsän mahtavin? Se on tietysti leveä ja pitkä kuusi, Tellervo vastasi empimättä.    

Tellervo alkoi kertoa.

Kuusi viihtyy varjossa. Vanhat kuuset varjostavat metsänpohjaa, niin että pikku taimet eivät altistu liialle valolle. Kuusen käpyjen siemenet ovat tärkeää ruokaa tikoille ja oraville. Ja salaperäiselle pikkukäpylinnulle, jolla on pesä ja poikaset kuusen latvassa jo helmikuussa!

Keskellä talvea on ammoisista ajoista lähtien tuotu sisään kuusen oksia. Ne ovat muistuttaneet kesän vihreydestä, kun kaikki muu on ollut kuollutta.

Kuusi on kaunis puu, sillä on yllään vihreä kolttu, liehumekko ja hiippalakki. Sen oksat ovat kuin kädet, jotka tuudittavat oravia ja lintuja. Joskus kuusella on naavaparta. Kuusi on metsän kiltti vaari.    

– Puuhinen muistuttaa vähän kuusipuuta! Onni nauroi.

Vanhastaan talojen pihoilla on kasvanut myös suojeleva kotikuusi. Sen juurelle on kaadettu kiitokseksi vaikkapa maitoa. On uskottu, että se on kotihaltian puu. Kotihaltian kanssa on haluttu pysyä hyvissä väleissä.   

Entisaikaan ihmiset arvostivat ja rakastivat kuusia. Kuusista tehtiin lattioita ja huonekaluja ja monenlaisia esineitä. Kaiken lisäksi kuusista saatiin pihkaa, josta tehty voide paransi haavat.  

Kuusen alla on ollut monen kulkijan myös mukava nukkua pitkällä matkallaan. Ennen kun ei ollut hienoja hotelleja. Havuista sai tehtyä sekä patjan ja tyynyn että peiton. Kyllä onkin ollut tuoksuva vuode!

– Voidaanko me mennä joskus nukkumaan ulos naavapartaisen kuusen alle? Onni innostui.

– Miksei! Mutta otetaan me sentään mukaan makuualusta ja makuupussi! Tellervo nauroi.

• Kuunnelkaa Jean Sibeliuksen Kuusi-sävelmä. Missä on koulunne lähin kuusi? Tehkää retki kuusen luokse ja tutustukaa siihen. Jos mahdollista, ottakaa mukaan jokin laite, jolla voitte soittaa kuuselle Sibeliuksen sävellyksen. Millaisen tanssin te tekisitte sävellykseen? https://www.youtube.com/watch?v=I2UpIec4w8M
• Askarrelkaa itse kuusia ja tehkää niistä haltiakuusimetsä. Helpoimmin kuusen askaroi taittelemalla A4-paperin tai poistokirjan sivun haitarille ja liimaamalla tai niittaamalla toisen pään latvaksi ja jättämällä toisen pään auki tyveksi. Paperin voi värittää tai koristella haluamallaan tavalla.  
• Tutustukaa Sibeliukseen kirjojen avulla: esim. Tapani Baggen ja Salla Savolaisen Hämeenlinnan Janne ja Katri Kirkkopellon Soiva metsä.
• Näin hauskasti eräs opettaja on hyödyntänyt tarinaa Sibeliuksesta ja räsymatosta: http://openideat.blogspot.fi/2015/11/sukellus-sibeliuksen-maailmaan-osa-1.html