Kyläkurjenpolvi
Geranium pratense
Metsäkurjenpolven kookkaampi sukulainen, vanha koristekasvi. Liuskaiset lehdet. Noin 3 cm leveät sinivioletit kukat aukeavat keskikesällä. Ennen vanhaan suosittu koristekasvi, jota näkee enää harvoissa puutarhoissa.
Kyynelkoivu
Betula pendula 'Youngii'
Rauduskoivun lajike, leveä latvus ja riippuvat oksat. Lehdet hieman pienemmät kuin pystykasvuisella rauduskoivulla.
Lehtoakileija
Aquilegia vulgaris
PYksi perinteisimpiä, kestävimpiä koristekasveja. Suosittiin ensin kartanoissa ja pappiloissa, levisi joka pihan koristeeksi jo 1800-luvulla. Kukat sinisiä, punaisen eri sävyjä ja valkoisia, kellomaisia. Lehdykät pyöreäkärkisiä, liuskaisia. Kylväytyy helposti ja nousee siemenpankista pitkienkin aikojen kuluttua pihoilla ja tienvarsilla.
Maahumala
Glechoma hederacea
Maanmyötäisesti kasvava rento ruoho. Pienet lehdet pyöreähköt, herttamaiset, alapinnalta punertavat. Pienet lilat kukat. Minttumainen, aromaattinen tuoksu. Kasvia käytetty oluen mausteena ja lääkekasvina. Leviää Päivölän kukkamaissa voimakkaasti maanpeittokasvina.
Mongolianvaahtera
Acer ginnala
Pieni, pensasmainen noin 2 metriseksi kasvava puu. Lehdet liuskaiset. Syysväri oranssinpunainen tai keltainen. Kotoisin Itä-Aasiasta. Kasvaa Päivölän ulkorakennuksen seinustalla.
Mooseksenpalavapensas
Dictamnus albus
Vanha koristekasvi, kukkii keski- ja loppukesällä vaaleanpunaisin tai valkoisin kukin, joita koristaa tummanpunainen suonitus. Varsi noin 50-80 cm, lehdykät kiiltävät, nahkeat. Viljelty Suomessa lääkekasvina jo keskiajalla, käytetty mm. matolääkkeenä. Voi aiheuttaa kosketusihottumaa.
Mukulaleinikki
Ranunculus ficaria
Aikaisin keväällä keltaisena kukkiva luonnonkukka, joka sekoitetaan usein keltavuokkoon. Lehdet leveät ja herttamaiset, keltavuokolla kapeat ja liuskaiset. Kasvaa luontaisena purolehdoissa. Suosittu kasvi entisajan pappiloiden puutarhoissa. Siirretty jokivarresta todennäköisesti myös Päivölän puutarhaan, jossa muodostaa keväällä keltaisia mattoja. Kesän edetessä kasvi häviää maanpinnalta kokonaan.
Mustialanruusu
Rosa 'Minette'
Ranskassa 1800-luvulla jalostettu Minette-ruusu, joka tuli suosituksi suomalaispihoissa 1900-luvun alussa, kun sitä viljeltiin Mustialan maanviljelysopiston taimitarhalla. Kukkii keskikesällä vaaleanpunaisin kukin, joissa on voimakas tuoksu. Lehdet vaaleanvihreät, varsi rento ja piikikäs.
Mustilanhortensia
Hydrangea paniculata 'Mustila'
Noin 1,5-2 metriseksi kasvava koristepensas. Kartiomaiset, valkoiset kukinnot avautuvat syyskuussa. Kuivuneet, ruskeat kukinnot jäävät koristamaan pensasta koko talveksi. Alettiin kasvattaa 1980-luvulla Mustilan arboretumin yksilöistä.
Oranssikeltano
Pilosella aurantiaca
Loistavan oranssit kukat avautuvat keskikesällä. Sulkee kukkansa iltaisin ja avaa jälleen aamuauringossa. Noin 20 cm kukkavarren tyvellä pitkulaiset, karvaiset lehdet ruusukkeena. Ilmeisesti vanha puutarhakasvi, joka levinnyt myös tienpientareille. Siirretty Päivölään Vanhan Hämeentien ojanpientareelta.
Palavarakkaus
Lychnis chalcedonica
Yksi vanhimpia ja suosituimpia koristekasveja. Kukkii keskikesällä kirkkaan punaisin kukin. Varsi noin 0,5-1 m, karvainen. Lehdet soikeat, tyvestä herttamaiset. Kasvaa usein puutarhan jäänteenä vanhoilla talon paikoilla. Kotoisin Etelä-Venäjältä. Mainittu Turun seudun kasviluettelossa jo vuonna 1683.
Pensashanhikki
Dasiphora fruticosa
Pieni, noin metrin korkuiseksi kasvava pensas, jonka lehdet puhkeavat hyvin myöhään. Kukkii keskikesästä myöhäissyksyyn keltaisin kukin.
Peurankello
Campanula glomerata
Noin 20-80 cm korkuinen, laitumilla viihtyvä kukka. Tukeva varsi. Kukkii loppukesällä sinivioletein kukin, jossa useat kellot muodostavat mykerömäisen ryppään. Lehdet suippokärkiset, tyvestä herttamaiset. Päivölässä kasvaa sekä niittyjen peurankelloa että puutarhaan jalostettua lajiketta.
Pihajasmike
Philadelphus coronarius
Noin 2-3 metriseksi kasvava koristepensas, jota kutsutaan usein virheellisesti jasmiiniksi. Pihajasmike kukkii keskikesällä kermanvalkoisin kukin, jotka peittävät koko pensaan ja tuoksuvat voimakkaasti. Kotoisin Italiasta. Suosittu koristepensas jo 1800-luvulla.
Pihasyreeni, syreeni
Syringa vulgaris
eli syreeni. Suomen puutarhojen perinteinen, kookas pensas. Herttamaiset lehdet. Alkukesällä puhkeavat voimakkaasti tuoksuvat, kartiomaiset sinipunaiset tai valkoiset kukinnot. Tuotu Suomeen Etelä-Euroopasta 1700-luvulla. Syreenistä on kasvatettu suuriin pihoihin varjoisia majoja. Päivölän pihassa kasvaa syreeniaita.
Pikkukäenrieska
Gagea minima
Suomen luonnon pienin lilja. Ohuet, ruohomaiset lehdet ja pienet, tähtimäiset, keltaiset kukat erottavat sen isommasta ja rotevammasta isokäenrieskasta. Kukkii keväällä. Sulkee kukkansa yöksi. Todennäköisesti siirretty tai levinnyt Päivölän puutarhaan joen rantalaitumilta.
Päivölän torppa ja puutarha
Tervetuloa tutustumaan Päivölän torpan kasveihin. Torppa ja puutarha sijaitsevat Tarvasjoen kylässä, Hämeen härkätien varrella, ja torppa tunnetaan myös nimellä Kertun tupa.
Tällä sivustolla voit selata kaikkia torpan puutarhan kasveja tai tutustua eri vuodenaikoina kukoistaviin lajeihin.
Puutarha on yksi Tarvasjoen kylän vanhimmista. Siellä kasvaa useita suomalaiseen puutarhaperinteeseen kuuluvia ja ilmastoon sopeutuneita vanhoja perinnekasveja. Puutarhaa hoitavat kotiseutuyhdistys Tarvaisten talkoolaiset, jotka myös kunnostavat torpan päärakennusta.
Lisätietoa torpasta voi lukea sivun vasemmasta palstasta aukeavista linkeistä.
Sivuston kuvat on ottanut tiedetoimittaja Marjatta Sihvonen. Kuvien käyttö muuhun tarkoitukseen vain sovitusti.
Sivuston toteuttamista on tukenut Suomen tiedetoimittajain liitto.