Tulikellukka
Geum coccineum
Suurehkot lehdet muodostavat tiheän, rehevän ruusukkeen. Loistavan oranssit kukat puhkeavat noin 30 cm korkeaan kukkavarteen keskikesällä.
Tulppaanit
Tulipa sp.
Keväällä ja alkukesällä kukkiva suosittu sipulikasvi, jota on jalostettu Aasiassa ja Euroopassa jo hyvin kauan. Hollannissa tulppaanikaupassa tapahtui 1600-luvulla maailman ensimmäinen pörssiromahdus.
Tuoksukurjenpolvi
Geranium macrorrhizum
Tiheän lehdistön muodostava kurjenpolvilaji. Lehdet liuskaisia, tuoksuvia. Kukkii alkukesällä vaaleanpunaisin kukin.
Tuoksuvatukka
Rubus odoratus
Vadelman sukuinen, noin kaksimetriseksi koristekasvi. Leviää voimakkaasti ja muodostaa tiheikköjä. Suuret, tähtimäiset lehdet. Kukkii keski-ja loppukesällä vaaleanpunaisin kukin. Syyskesällä muodostuvat punaiset marjat. Kukkinut verso kuolee syksyllä.
Ukonhattu
Aconitum napellus
eli aitoukonhattu. Noin 80-150 cm kasvava koristekasvi. Kapealiuskaiset, tanakat lehdet. Loppukesällä terttuun puhkeavat tummansiniset, kypäränmuotoiset kukat. Kasvi on hyvin myrkyllinen, ja sitä onkin käytetty vihollisten päänmenoksi useissa kulttuureissa jo kauan sitten. Päivölässä kasvaa myös tarhaukonhattua, jonka kukat ovat sinivalkoisia.
Unikot
Papaver sp.
eli valmut. Näyttävästi kukkivat unikot ovat perinteisiä koristekasveja. Päivölässä kasvaa jättiunikko, jolla on karkeakarvaiset, hammaslaitaiset lehdet. Lähes metriseen kukkavarteen puhkeaa alkukesällä loistavan oranssi kukka, jonka terälehdissä on musta laikku. Loppukesällä kasvia koristaa suuri siemenkota. Jättiunikko on syrjäyttänyt puutarhoista idänunikon, jonka terälehdistä musta laikku puuttuu.
Vaahtera
Acer platanoides
eli metsävaahtera. Lehtojen vaatelias jalopuu, puistojen ja puutarhojen yleinen koriste. Sormiliuskainen lehti helppo tunnistaa. Päivölässä vaahtera leviää voimakkaasti siementaimilla.
Valamonruusu
Rosa splendens
Yksi perinteisimmistä suomalaispihojen ruusuista. Jopa kaksimetriseksi kasvavat, rennot versot muodostavat rehevän pensaan. Lehdet tummanvihreät, lehdykät hennon sahalaitaiset. Kukkii keskikesällä karmiininpunaisin, tuoksuvin kukin.
Varjolilja
Lilium martagon
Yli metriseksi kasvava hyvin vanha sipulikukka. Kapeat lehdet, varsi tumma. Kukkien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta lilaan ja valkoiseen. Kukkii keski- ja loppukesällä nuokkuvin, tuoksuvin kukin, joiden kehälehdet kääntyvät rullalle. Tunnettu Suomessa jo 1600-luvulla.
Villaheisi
Viburnum lantana
Leveälatvuksinen pensas. Lehdet soikeat, hieman kurttuiset, karvaiset. Kukkii alkukesällä kermanvaalein kukin. Syksyllä kypsyvät aluksi punaiset, myöhemmin mustat marjat. Tunnettu Suomessa puistokasvina jo 1800-luvulla.
Villiviinit
Parthenocissus sp.
Suosittu voimakaskasvuinen köynnös. Lehdet viisilehdykkäisiä. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tunnettu Suomessa jo 1700-luvulla. Päivölän ulkorakennuksen seinustalla kiipeilevä laji on imukärhivilliviini.
Vuohenkello
Campanula rapunculoides
Lähes metriseksi kasvava hyvin yleinen koristekasvi. Herttamaiset, tylppähampaiset lehdet. Kukkii keski- ja loppukesällä sinipunaisin kukin, jotka nuokkuvat toispuoleisessa tertussa. Juurta ja lehtiä käytetty ennen vanhaan ravinnoksi.
Vuohenputki
Aegopodium podagraria
Yleinen lehtojen kasvi ja puutarhojen rikka. Sahalaitaiset lehdykät muodostavat kolmiomaisen lehtilavan. Kukkii keskikesällä valkoisin kukin. Käytetty ennen vanhaan kihdin lääkkeenä, nykyisin nuoria lehtiä kerätään salaatiksi.
Vuorenkilvet
Bergenia sp.
Yleinen maanpeittokasvi. Puutarhoissa kasvaa useita eri vuorenkilpilajeja. Suuret, nahkeat, ainavihannat lehdet. Kukkii alkukesällä vaaleanpunaisin kukinnoin. Käytetään Venäjällä yleisesti teen ja terveysjuomien valmistukseen.
Vuorikaunokki
Centaurea montana
Noin 70 cm kasvava vanha koristekasvi. Ehytlaitaiset, harmahtavanvihreät, kapeakärkiset lehdet. Kukkii keskikesällä ruiskaunokkia muistuttavin sinisin kukin, joissa tumman sinipunainen keskus.
Äitienpäiväruusut
Joka kesä Päivölän kukkamaan reunaan istutetut ruusut ovat esimerkki puutarhan pitkäaikaisen hoitajan, Kertun kekseliäisyydestä ja säästäväisyydestä. Hän keräsi ruusut hautausmaan roskapöntöstä ja istutti pihalleen kukoistamaan.
Päivölän torppa ja puutarha
Tervetuloa tutustumaan Päivölän torpan kasveihin. Torppa ja puutarha sijaitsevat Tarvasjoen kylässä, Hämeen härkätien varrella, ja torppa tunnetaan myös nimellä Kertun tupa.
Tällä sivustolla voit selata kaikkia torpan puutarhan kasveja tai tutustua eri vuodenaikoina kukoistaviin lajeihin.
Puutarha on yksi Tarvasjoen kylän vanhimmista. Siellä kasvaa useita suomalaiseen puutarhaperinteeseen kuuluvia ja ilmastoon sopeutuneita vanhoja perinnekasveja. Puutarhaa hoitavat kotiseutuyhdistys Tarvaisten talkoolaiset, jotka myös kunnostavat torpan päärakennusta.
Lisätietoa torpasta voi lukea sivun vasemmasta palstasta aukeavista linkeistä.
Sivuston kuvat on ottanut tiedetoimittaja Marjatta Sihvonen. Kuvien käyttö muuhun tarkoitukseen vain sovitusti.
Sivuston toteuttamista on tukenut Suomen tiedetoimittajain liitto.