Taviokuurna (Pinicola enucleator) on varpuslintulaji. Sitä tavataan Etelä-Suomessa vaellusmatkoilla, kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat.
Taviokuurna on 19-22 senttimetriä pitkä ja sillä on vahva ja tanakka ruumis. Sen kaula on lyhyt, mutta pyrstö pitkä. Nokka on lyhyt ja voimakas ja ylänokan kärki on alaspäin taipunut. Vanha koiras on väriltään pääosaksi vadelmanpunainen, mutta seassa on vaaleanharmaata. Selkä ja pyrstön yläpuoli ovat tummalaikkuiset. Naaras ja nuori koiras ovat väriltään harmaankellanoransseja. Taviokuurnalla on kaikissa puvuissa siivillä kaksi valkoista juovaa.
Taviokuurna pesii pohjoisilla alueilla: Lapissa, Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa. Suomen taviokuurnakannan on arvioitu 2000-vuosikymmenen lopulla olevan 15 000 paria. Kannan on arvioitu pysyneen suunnilleen saman suuruisena pitkän aikaa, mutta voimakkaat vuosien väliset kannanvaihtelut ovat kuitenkin tavallisia liikkuvaa elämää viettävälle lajille.
Taviokuurna pesii havumetsissä ja suosii vanhoja ja koskemattomia metsiä, joissa kasvaa koivua ja varvikkoa. Pesimäaikaan taviokuurna on hyvin huomaamaton ja hiljainen laji. Talvisin taviokuurnat tulevat ravinnon perässä myös taajamiin ja voivat olla täysin välittämättä ohikulkevista ihmisistä.
Taviokuurna käyttää ravinnokseen siemeniä, silmuja, marjoja, hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Taviokuurna tekee pesänsä yleensä kuuseen, mutta joskus myös mäntyyn, koivuun tai katajaan. Pesä sijaitsee oksanhangassa 2-4 metrin korkeudella. Naaras munii touko-kesäkuussa 3-4 munaa, joita se hautoo 13-14 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä noin 14 vuorokautta.
