Aasialaista kalastoa?

[affenainen80]

Labyrinttikalat, rasborat, sateenkaarikalat, suppusuut, painijakalat, puikkokalat ja jotkut barbit...

Mitä kaikkia lajeja sitä onkaan tarjolla kauko-idän suunnalta? Löytyykö tetra- ja ahvenlajeja? Suurin osa kun tuntuu olevan Etelä-Amerikasta.
Koitan kovasti suunnitella aasialaista kalastoa, mutta oma tietämys vaihtoehdoista tyssää noihin "tuttuihin"...

Joku ahven olisi kiva, kun afrikka-altaassanikaan ei ahvenia ole.

[Deicide]

No mutta ehdottomasti puikkokaloja!

[affenainen80]

No mutta ehdottomasti puikkokaloja!

No mulla itseasiassa ehdottomasti onkin jo tulipuikkis. Muun kalaston mietintä vaan tuottaa tuskaa...

[Aqualung]

Porukka aasianmutakaloja?

[ellaf]

Labyrinttikalat, rasborat, sateenkaarikalat, suppusuut, painijakalat, puikkokalat ja jotkut barbit...

Mitä kaikkia lajeja sitä onkaan tarjolla kauko-idän suunnalta?

No suppusuut ovat ainakin eteläamerikkalaisia.


Kaukoidästä ovat myös ainakin makkarakalat sekä lasiahvenet ja harat, esim. ruskohara. Ja tietysti nuoliaiset.

[7330]

Eipä ole tetroja, eikä oikein kirjoahveniakaan. Tetrat kun elävät vain Amerikan mantereella ja Afrikassa. Akvaariokalat-kirjan mukaan kirjoahvenlajeja tunnetaan Aasiassa kahdeksan (kartan mukaan kaikki Intiasta), Afrikan ja Etelä-Amerikan satojen lajien sijaan. Noiden kahdeksan joukossa saattaa toki joku akvaarioonkin sopiva laji olla, mutta niitä tuodaan varsin heikosti Eurooppaan.

Kivoja aasialaisia olisi helpompi ehdottaa, jos olisi jotain hajua altaan koosta - ehdottaako smaragdirasboraa vai tulijuovabarbia.

Aasian suunnalta löytyy esimerkiksi
- lasiahvenia, oikein kauniita, parvissa eleleviä ahvenkaloja. Tämä porukka ei siis kuulu kirjoahveniin, vaan omaan lasiahventen heimoonsa.
- ainoana Varjon kirjan esittelemänä kirjoahvenena keltakirjoahven (Etroplus maculatus) joka tosin näyttäisi olevan osittain murtovesilaji ja löytyy Intiasta.
- paludaarioon tai muuten kasvillisuudeltaan pinnan ylle jatkuvaan, hyvin suureen altaaseen voisivat käydä kelta-ampujakalat, jotka sukulaisestaan ampujakalasta poiketen ovat makean veden kaloja.
- makkarakalat ovat pieniinkin altaisiin sopivia rauhallisia lymyilijöitä
- liki metriseksi kasvava täpläkutsa, jota aiemmin kutsuttiin suoankeriaaksi, lienee myös mielenkiintoinen hoidokki
- monet pallokalat ovat Aasiasta kotoisin (kääpiöpallo, punapyrstöpallo, harjapallo, kyhmypallo, ruskopallo)
- Mitenkäs vaikka virtakielikampela (Cynoglossus feldmanni)?
- pikkulasimonneja en koskaan kyllästy suosittelemaan jokaiselle kysyvälle, mahtavia kaloja
Sittenhän monnipuolelta löytyy vielä jokimonnien, koskimonnien, torpedomonnien ja juovamonnien heimoihin kuuluvia, hyvin mielenkiintoisia lajeja vaikka kuinka

[viimatar]

http://fish.mongabay.com/biotope.htm

Tämä webbisaitti listaa useimmat noista yllämainituista lajeista.

Suunnittelen sattumoisin itsekin aasialaista kalastoa tulevaan 128-litraiseen altaaseen (ensimmäiseeni) ja katselin noita lajeja. Harmi kyllä monet vaativat paljon isomman altaan, mutta sittenpähän on päivittämisen varaa kun tahtoo edetä.

Tämänhetkinen suunnitelma:

juovarihmakala - 2 kpl
hunajarihmakala - 2 kpl
lasimonni - 6 kpl
jokin biotooppiin sopiva levä- tai kivinuoliainen tai 1-2 katkaa

Ongelmana tässä on kuitenkin se, etten mistään ole tähän mennessä löytänyt riittävää infoa siitä, millä vyöhykkeillä akvaariota (pinta, keski, pohja) nuo em. kalalajit elävät. Lasimonnit ovat parvikaloja ja vaativat ilmeisesti jonkin verran vapaata uintitilaa, joten en tiedä mikä pohjan tilanne tulisi sitten olemaan ilman levänuoliaista, katkoja tms. Toisaalta ovatko näistä mitkään pintaruokailijoita? Mikä olisi hyvä kattavampi saitti näiden elintavoista? Tiedän rihmakalojen rakentavan vaahtopesän, voisiko siitä päätellä niiden olevan pintasyöjiä?

Kasvistoa olen myös pohtinut ja päätynyt vallisneriaan, rotalaan ja hygrophilaan. Tarvitsisin kuitenkin vielä jotain hyvin matalaa pohjakasvia, olisiko kellään biotooppikorrektia ehdotusta, joka olisi suomalaisellekin kohtuuhintaan saatavilla?

Toinen vaihtoehto kalavalikoimaksi olisi

loistobarbi (onko tämä sama laji kuin engl. Rosy barb?) - 10 kpl
juovarihmakala - 2 kpl
levä- tai kivinuoliainen - 2 kpl

Tässä ongelmana puolestaan on lievä yksipuolisuus. Ylempi kalavalikoima ylittää laskennallisen kalamäärän parilla litralla, alempi jää vähän alle. Onko niissä kuinka paljon pelivaraa? Haluaisin melko värikkään, mutta suhteellisen biotooppiuskottavan kalaston ja kasviston altaaseeni.

Osaako kukaan auttaa?

[Thompson]

Pari pientä monnia löytyy tuolta-> http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 4&t=140335" onclick="window.open(this.href);return false;

[viimatar]

Olisiko kellään muulla ideoita? Aloittelijana en välttämättä tahtoisi murtovesiallasta, tuo 128 l (80 x 40 x 40) lienee sellaiseen aivan liian pienikin (vaatiiko murtovesi samanlaisen suodatussysteemin kuin merivesiallas? Oletin näin, en tiedä).

Samasta biotoopista ja ekosysteemistä löytyviä lajeja etsitään siis edelleen, yhteensopivassa kokoonpanossa.

[7330]

Tämänhetkinen suunnitelma:

juovarihmakala - 2 kpl
hunajarihmakala - 2 kpl
lasimonni - 6 kpl
jokin biotooppiin sopiva levä- tai kivinuoliainen tai 1-2 katkaa

Ongelmana tässä on kuitenkin se, etten mistään ole tähän mennessä löytänyt riittävää infoa siitä, millä vyöhykkeillä akvaariota (pinta, keski, pohja) nuo em. kalalajit elävät. Lasimonnit ovat parvikaloja ja vaativat ilmeisesti jonkin verran vapaata uintitilaa, joten en tiedä mikä pohjan tilanne tulisi sitten olemaan ilman levänuoliaista, katkoja tms. Toisaalta ovatko näistä mitkään pintaruokailijoita? Mikä olisi hyvä kattavampi saitti näiden elintavoista? Tiedän rihmakalojen rakentavan vaahtopesän, voisiko siitä päätellä niiden olevan pintasyöjiä?

Ihan hyvältä kuulostaa, vaikka 128-litrainen onkin pikkulasimonneille vähän siinä ja rajoilla. Ainoana parvikalana ja jos varaat niille hyvin uimatilaa, parven verran kyllä menee. Ne ovat kuitenkin huomattavasti rauhallisempia kuin vastaavan kokoluokan tetrat tai barbit. Pikkulasimonnit ovat sitten parvisidonnaisimpia koskaan näkemiäni kaloja, joten parven minimikooksi voi ihan suoraan todeta kymmenen.
Rihmakalat ovat tosiaan pintakaloja, ja viihtyäkseen vaativat ainakin vähän seisovaa, kelluvien kasvien peittämää pintavettä. Kahdelle rihmakalakoiraalle, ainakin kun toinen on niinkin kookas kuin juovarihma, allas kuulostaa kyllä turhan pieneltä. Miten olisi koiras ja kaksi naarasta jompaa kumpaa lajia?
Samoilta suunnilta Kaakkois-Aasiasta olisivat nuoliaisista ainakin piikkisilmät, jotka ovat myös hyväluontoisia ja sopivat hyvin seuraan. Niitä menisi vaikka 4-8 yksilöä. Sukaravut ovat kotoisin enimmäkseen pohjoisempaa (Taiwanista, Japanista jne.) joten ne eivät ole kovin uskottavia biotoopissa, mutta sopivat muuten joukkoon.

Näille siis lämpötila siinä 26-28 astetta, pH alta seiskan ja vesi pehmeää. Sisustuksen puolesta altaan ei ole hyvä olla aivan viidakko, koska se tuntuu tekevän lasimonneista arkoja. Pintakasveja pitää kuitenkin olla, jotta rihmakalat viihtyvät.

Toinen vaihtoehto kalavalikoimaksi olisi

loistobarbi (onko tämä sama laji kuin engl. Rosy barb?) - 10 kpl
juovarihmakala - 2 kpl
levä- tai kivinuoliainen - 2 kpl

Tässä ongelmana puolestaan on lievä yksipuolisuus. Ylempi kalavalikoima ylittää laskennallisen kalamäärän parilla litralla, alempi jää vähän alle. Onko niissä kuinka paljon pelivaraa? Haluaisin melko värikkään, mutta suhteellisen biotooppiuskottavan kalaston ja kasviston altaaseeni.

No, ongelmana on myös se, että loistobarbi on intialainen (ts. väärältä puolelta Aasiaa), viileän veden varsin kookkaaksi kasvava ja hyvin vilkas laji. Tuon kokoiseen altaaseen en sitä missän nimessä suosittelisi, ja lämpötilankin pitäisi olla matalampi kuin rihmakaloilla.
Mutta tuollaiseen viileämpään aasialaiseen kävisi esimerkiksi tällainen porukka:
1 paratiisikala
8 rubiinibarbia (käsittääkseni jää loistobarbia reilusti pienemmäksi) tai vaikka 12 verkkobarbia
4-8 (lajista riippuen) imunuoliaista (esim. helmi-imunuoliainen tai juovaperhosnuoliainen)

Näille lämpötila matalammalle, esimerkiksi 22-23 asteeseen (huoneenlämpö on yleensä hyvä) ja virtausta pohjalle reilusti. Veden on myös hyvä olla hapekasta, koska imunuoliaiset ovat koskien asukkaita. Pinnassa paratiisikalallakin täytyy tosin olla tyyni kohtansa, rihmakalojen sukulainen kun on.

Noihin laskennallisiin kalamääriin ei kannata liikaa kiinnittää huomiota, niitä kun ei ole enää aikoihin juuri käytetty. Nykyisillä vedenvaihtosuosituksilla kuormitus tulee harvoin ongelmaksi, ja mitä kalojen elintilan määrään tulee, se riippuu niin monesta muustakin asiasta kuin pelkästä pituudesta, että sillä laskettu lopputulos on vähintäänkin harhaanjohtava. Siis esimerkiksi kalojen rakenteesta (massasta), vilkkaudesta, aggressiivisuudesta, niiden käyttämästä vesikerroksesta, parvikäyttäytymisestä jne.

Vielä yksi, nimittäin Myanmar-akvaario:
20 smaragdirasboraa
15 rubiiniseeprakalaa
8-12 rusonuoliaista
Lisäksi voisi heittää vaikka tulisukarapuja, vaikka eivät aivan sieltä päin olekaan.

Näillekin huoneenlämpöistä ja voimakkaasti virtaavaa vettä, niin viihtyvät kyllä.

[viimatar]

Tämänhetkinen suunnitelma:

juovarihmakala - 2 kpl
hunajarihmakala - 2 kpl
lasimonni - 6 kpl
jokin biotooppiin sopiva levä- tai kivinuoliainen tai 1-2 katkaa

Ihan hyvältä kuulostaa, vaikka 128-litrainen onkin pikkulasimonneille vähän siinä ja rajoilla. Ainoana parvikalana ja jos varaat niille hyvin uimatilaa, parven verran kyllä menee. Ne ovat kuitenkin huomattavasti rauhallisempia kuin vastaavan kokoluokan tetrat tai barbit. Pikkulasimonnit ovat sitten parvisidonnaisimpia koskaan näkemiäni kaloja, joten parven minimikooksi voi ihan suoraan todeta kymmenen.
Rihmakalat ovat tosiaan pintakaloja, ja viihtyäkseen vaativat ainakin vähän seisovaa, kelluvien kasvien peittämää pintavettä. Kahdelle rihmakalakoiraalle, ainakin kun toinen on niinkin kookas kuin juovarihma, allas kuulostaa kyllä turhan pieneltä. Miten olisi koiras ja kaksi naarasta jompaa kumpaa lajia?
Samoilta suunnilta Kaakkois-Aasiasta olisivat nuoliaisista ainakin piikkisilmät, jotka ovat myös hyväluontoisia ja sopivat hyvin seuraan. Niitä menisi vaikka 4-8 yksilöä. Sukaravut ovat kotoisin enimmäkseen pohjoisempaa (Taiwanista, Japanista jne.) joten ne eivät ole kovin uskottavia biotoopissa, mutta sopivat muuten joukkoon.

Näille siis lämpötila siinä 26-28 astetta, pH alta seiskan ja vesi pehmeää. Sisustuksen puolesta altaan ei ole hyvä olla aivan viidakko, koska se tuntuu tekevän lasimonneista arkoja. Pintakasveja pitää kuitenkin olla, jotta rihmakalat viihtyvät.

Kyselinkin toisella puolen foorumia tuosta rihmakalajutusta ja ymmärsin niin, että kahta lajia ei näin pieneen altaaseen ehkä tosiaan kannattaisi laittaa. Wikipedia lopulta tiesi kertoakin: "Juovarihmakalakoiraat perustavat reviirit ja ovat aggressiivisia toisilleen ja samantyyppisille lajeille." Tähän tiedonpalaan en missään muualla vielä ollut törmännytkään, vaikka osasin epäilläkin sitä.

Olisiko seuraavanlainen kalasto liikaa?

Hunajarihmakala - 1 koiras + 2 naarasta
Pikkulasimonni - 10 kpl parvi
Jokin soveltuva piikkisilmä - 4 kpl

Hunajat eivät ilmeisesti ole ihan niin aggressiivisia kuin juovat tai kääpiöt, mutta pitääkö tämä paikkaansa?

Myyntialueella näkyy olevan kaupan raitanuoliaisia, 8-9 kpl parvi. Josko niiden rinnalle sopisi hunajapariskunta (pitävätkö puolensa vai tappavatko toisiaan kaikki?) tai juovapariskunta (tai kahden naaraan haaremi)? Muita lajeja akvaan tuskin enää sitten kannattaisi tunkea. Vai meneekö ihan liian ahtaaksi, kiukkuiseksi ja epämukavaksi?

Kasvistoa suunnittelen sitten sen mukaisesti, mikä kalastoajatukseksi lopulta muotoutuu.

Niin, ja vielä sivuhuomautuksena sanottakoon, että olen etsinyt näitä lajistoluetteloita ihan sivustolta, joka on valmiiksi hakenut listaukset siitä maankuulusta Fishbasesta. http://fish.mongabay.com/biotope.htm

[7330]

Jeps, rihmakalat, paratiisikalat, taistelukalat, kirjoahvenet ja makkarakalat tosiaan ovat reviirikaloja, ja etenkin kahden tai useamman koiraan yhdistäminen vaatii reilusti tilaa. Naaraat ovat sävyisämpiä keskenään, vaikka nekin muodostavat keskinäisen arvojärjestyksen. Plekot, ripsimonnit ja esimerkiksi tulipyrstö taas tuntuvat olevan sukupuolesta riippumatta reviirikaloja, jotka vaativat jonkin verran omaa tilaa ja ottavat mittaa toisistaan samaan akvaarioon laitettuina. Tulipyrstö on aggressiivisuudessa ääripää, ja käytännössä yksin pidettävä.
Hunajarihmakaloilla tosiaan on hyvin kiltin rihmakalan maine. Toki kalat ovat yksilöitä, mutta yleensä niiden yhteiselo haaremina on sujunut hyvin pienemmissäkin altaissa.

Raitanuoliainenkin on kyllä turhan iso laji tuonkokoiseen altaaseen: mittaa tulee kymmenisen senttiä ja toisinaan näiden myös kuulee näykkivän muita kaloja, kun tilasta on pulaa. Akvaarion minimikooksi näkee usein mainittuna 150-200 litraa, ja sillä tarkoitetaan 4-5 yksilön minimiparvea. Kääpiönuoliainen on pienempi ja lienee sävyisämpikin, mutta se taas on melkoisen hintava laji ja tarvitsee käytännössä sen vähintään kymmenen pyrstön parven kuten pikkulasimonnikin.

[viimatar]

Hunajarihmakala - 1 koiras + 2 naarasta
Pikkulasimonni - 10 kpl parvi
Jokin soveltuva piikkisilmä - 4 kpl

Näistä vielä - mahtuisiko joukkoon joku yksittäinen värikäs tai muuten mielenkiintoinen kala vielä, joko yksilö tai pari?
Taistoista en ole innostunut, mutta jokin muu mahdollinen.

Unohdan sitten kokonaan ne raitanuoliaiset, kunnes joskus saan isomman altaan.

-------------------------

Satuin törmäämään uudestaan makkarakalaan ja mietin, mahtuisiko niitä altaaseen yksi pari. Ovat kuitenkin pohjakaloja?

Listataanpa...
hunajarihmakala - Trichogaster chuna - Honey Gourami - seisova /vähän virtaava vesi - Intia & Bangladesh - kaikkiruokainen - pintakala - 5 cm (24-28 C, 6-8 pH, pehmeähkö vesi)
pikkulasimonni - Kryptopterus minor - Glass Catfish - vähän virtaava vesi (pieni virtaus keskivaiheilla allasta) - lihansyöjä(?) - pinta/keskikerroksen kala - parvikala - 8 cm (21-28 C, pH 6-7, pehmeä vesi)
piikkisilmä - Pangio kuhlii - Coolie Loach - Kaakkois-Aasia - kaikkiruokainen - pohjatonkija - parvikala - 8-10 cm (24-30 C, pH 6-7, pehmeä vesi)
***
makkarakala - Badis badis - Badis - seisova / vähän virtaava vesi - Kaakkois-Aasia - lihansyöjä - pohjakala - pareittain, haaremissa tai ryhmässä - akvaariossa 5 cm (22-25 C, pH 6.5-7.5, pehmeähkö vesi)
****

Mua edelleen hirvittää tuo pikkulasimonnien koko ja määrä. Keksittekö jotain parvilajia tuohon tilalle? Entä voiko makkarakaloja ja piikkisilmiä pitää samassa altaassa, toinen on kuitenkin pohjantonkijalaji ja toinen saalistaja, etteivät lokerot mene pahasti päällekkäin?

- punapääbarbi - Puntius nigrofasciatus - Ruby Barb - vähän virtaava vesi - Kaakkois-Aasia - keskialtaan kala - parvikala - 6-8 cm (22-26 C, pH 6-7.5, pehmeähkö vesi) - ongelmallista: vilkas, häiritsisi makkarakaloja ja piikkisilmiä

-> voisiko tuo olla sittenkin parempi ratkaisu kuin pikkulasimonni, kun jää hiukan pienemmäksi ja on vähemmän vaativa? Pidän enemmän lasisten ulkonäöstä, mutta aloittelijan altaaseen, hyvästä yrityksestä huolimatta...?

[nosegoblin]

Itse itseäni lainaten eräästä vanhemmasta ketjusta/viestistä lainaten:

Ajattelin jakaa muidenkin aquawebbiläisten kanssa tämän, siltä varalta ettei ole vielä tullut tutuksi. Tuli netissä vastaan aivan loistava ja laaja sivusto Borneossa syntyneen matkailijan kotinurkillaan tekemistä matkoista ja matkaraporteista, joissa hän kuvailee alueella eläviä kasveja, kaloja ja muuta luontoa. Satoja, ellei jopa tuhansia kuvia ja lyhyitä selostuksia lontoonkielellä.

Paljon kuvia mm. eri rasbora- ja betta-suvun kaloista, rihmakaloista, eri piikkisilmistä, barbeista ja niiden luonnollisista elinympäristöistä sekä mm. melalehtien, sammalten ja orkideoiden kotinurkista.

Pääsivun layout on ainakin omalla koneellani katsottuna kieltämättä todella sekava, mutta artikkelit toimivat selkeästi.

Pääsivu: Heaven On Earth

Matkaraportit/artikkelit: Articles / Journey / Natural Trail

Jos vaan on aikaa ja mielenkiintoa, niin kannattaa ehdottomasti tutustua noihin sivustoihin niin saat paljon ideoita erilaisista kaloista ja altaan sisustuksistakin samalla.

[7330]

No, makkarakalallehan tuo lämpötilan maksimi näyttäisi olevan 25 asteen liepeillä, hunajarihmakalat taas arvostavat lämpimämpää (mieluiten 26-28 C). Nyt ei tosin ole Varjon kirjaa käsillä mistä tarkistaa, joten en mene sanomaan etteikö joku makkarakalalaji kävisikin rihmakalalämpötiloihin.
Makkarat ovat käsittääkseni myös vähän hankalanpuoleisia ruokittavia, nirsoja kuivaruuan suhteen ja hyvin hitaita syömäreitä. Omaa kokemusta niistä ei tosin ole, kannattaa kysellä sellaisilta joilla on.

Luulisin makkaroiden ja piikkisilmien tulevan hyvin juttuun keskenään. Makkarakalat ovat kuitenkin hyvin pieniä ja piikkisilmät kuuluisia sävyisästä luonteestaan ja yhteensopivuudestaan melkein minkä tahansa kanssa. Tuota varsinaista piikkisilmää (Pangio kuhlii) muuten tuskin kaupoista löytyy, vaikka lähes kaikki raidalliset piikkisilmät sillä nimellä myydäänkin. Lienevät useammin kiila- ja siaminpiikkisilmiä. Sinänsä lajilla ei ole mitään väliä, mikä tahansa piikkisilmä kyllä käy.

Pikkulasimonnit ovat kyllä kokoonsa nähden hyvin rauhallisia, mutta voihan ne johonkin pienempäänkin parvilajiin vaihtaa jos liiaksi hirvittää. Punapääbarbi on käsittääkseni luonteeltaan lähes tiikeribarbin tasoa, eli stressaa pikkuruiset rihmakalat jonkinmoisella todennäköisyydellä kuoliaiksi. Mitenkäs vaikka viisi/kuusiraitabarbi, kiilakylki, rusokiilakylki tai helmirasborakin käsittääkseni menee rihmakalalämpötiloissa hyvin? Ja sitten on tietysti ihana pilkkusinisilmä ja hieman isompi suosinisilmä. Ja sateenkaarikaloihin kuuluva kauniseväinen viirikirjokala.

[bj]

Varjo sanoo hunajarihmoille lämmöksi 24 - 28. Kyllä mulla on ollut ne näin talvella 25 asteessa.

[viimatar]

Akvaariokauppiaan ehdotus lajistoksi olisi

hunajarihmoja 1 + 3
smaragdi- tai helmiäisrasboroita noin 15-20
piikkisilmiä 4
imunuoliaisia 2.

Rasboroita ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän samoista biotoopeista kuin hunajarihmakaloja. Jos hunajat vaihtaisi makkarakaloihin, voisi saada vähän biotooppiuskottavamman altaan... Hankalaa.

***

Ganges-biotooppi puolestaan pitäisi sisällään

hunajarihmakaloja 1+3
seeprakaloja 10
piikkisilmiä 4
imunuoliaisia 2.
Mahdollisesti siihen voisi mahduttaa makkarakalaparin.

Seeprakalat vaan ovat niin "tylsiä"... ?

***

Jos vaihtaisi alueen thaimaalaiseksi joeksi, seuraavat lajit kävisivät:

Badis ruber (punamakkarakala?) 1+3? tai Badis badis
juovaminirasbora 10-20 ja/tai smaragdirasbora 10-20
piikkisilmiä 4
imunuoliaisia 2.

Kommentteja? Ehdotuksia? Ja ei, australialaiset kalat eivät käy. Niitä ehdotettiin jo.

[affenainen80]

Mulle tulee suurhaaremi hunajarihmoja, ja niiden ympärille etsiskelen nyt muuta kalastoa... hohtokiilakylkiä tulee 15kpl parvi, ja yksi vaihtoehto olisi suurentaa sitä hohto-, ruso- tai taviskiilakyljillä... Mutta miten olisi täpläseeprakala?

Täpläseeprakala "Dwarf spotted danio" Danio nigrofasciatus

Vähän harvinaisempi kuin tavisseepra ja viihtyy korkeammissa lämpötiloissa. Sopii siis samoihin vesioloihin hunajoiden kanssa. Kotoisin Myanmarilta, mikä ei ole kovin kaukana Intiasta... Tätä lajia mä aloin jo itsekin harkita!

[marinum]

Akvaariokalat-kirjan mukaan täpläseepra viihtyy 24-26 asteessa.
Yksi ehdotus olisi punertava hehkupurjebarbi Oreichthys sp. 24-28 astetta, pH 6-7, <10 dH. Ja helmiäisrasborakin on nätti ja menee max. 29 asteessa.
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 7&t=103884" onclick="window.open(this.href);return false;
Itse meinasin näitä joskus mutta sitten ihastuin rusokiilakylkiin.

[affenainen80]

Akvaariokalat-kirjan mukaan täpläseepra viihtyy 24-26 asteessa.
Yksi ehdotus olisi punertava hehkupurjebarbi Oreichthys sp. 24-28 astetta, pH 6-7, <10 dH. Ja helmiäisrasborakin on nätti ja menee max. 29 asteessa.
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 7&t=103884" onclick="window.open(this.href);return false;
Itse meinasin näitä joskus mutta sitten ihastuin rusokiilakylkiin.

Ja jossain mainittiin 27 astetta sopivaksi... Hitto näiden tietolähteiden kanssa! Mitä tässä pitäisi uskoa...?
Tuo helmiäisrasbora vaikuttaa haastavalta. Mahtaako saatavuus olla mikä? Ikinä en ole tuollaisia missään nähnyt.

[bj]

Tarkoitetaankohan helmiäisrasboralla helmirasboraa Galaxya? Jos on, niin se on todella nätti mutta aika hintava, oon nähnyt 7 - 9 euron hintaisia. Isolle parvelle tulis kyllä hintaa aika tavalla. Turun Uudessa Akvaariossa ja ainakin Puutorilla on näitä (ainakin ollut).

Muoks: Nyt vasta katoin tuonn linkin, eipä ollutkaan sama, nättihän se tuokin.

[miljoonakala84]

Tarkoitetaankohan helmiäisrasboralla helmirasboraa Galaxya? Jos on, niin se on todella nätti mutta aika hintava, oon nähnyt 7 - 9 euron hintaisia. Isolle parvelle tulis kyllä hintaa aika tavalla. Turun Uudessa Akvaariossa ja ainakin Puutorilla on näitä (ainakin ollut).

Muoks: Nyt vasta katoin tuonn linkin, eipä ollutkaan sama, nättihän se tuokin.

Tuosta helmirasborasta sen verran tiedoksi, että sen nimi on nykyään helmiseeprakala.

[7330]

Tarkoitetaankohan helmiäisrasboralla helmirasboraa Galaxya? Jos on, niin se on todella nätti mutta aika hintava, oon nähnyt 7 - 9 euron hintaisia. Isolle parvelle tulis kyllä hintaa aika tavalla. Turun Uudessa Akvaariossa ja ainakin Puutorilla on näitä (ainakin ollut).

Muoks: Nyt vasta katoin tuonn linkin, eipä ollutkaan sama, nättihän se tuokin.

Tuosta helmirasborasta sen verran tiedoksi, että sen nimi on nykyään helmiseeprakala.

Juup, ja lisäksi helmiäisrasbora tosiaan on vielä oma lajinsa. Se tottelee tieteellistä nimeä Rasbora (tai Rasboroides) vaterifloris. Samaa kokoluokkaa, eli muutaman sentin pikkukala sekin kyllä on.

[bj]

Ai noinko? No sitten ainakin helpommin nimitys erottuu tuosta helmiäisestä. Onkos tuo entinen Galaxy sitten jotain sukua seeprakaloille?

[rovio]

Hehkupurjebarbi on itselläkin ollut mielessä tulevaan 240 l aasialaiseen, mutta taitaa olla aika harvinaista jos löytää Suomesta. Purjebarbia taas on ollut tarjolla ainakin pääkaupunkiseudulla päin. Jos jossakin on hehkupurjeita myytävänä niin korjatkaa..

Itse olen omaan altaaseen laittamassa pienemmäksi jääviä puikkokaloja, parvea kääpiönuoliaisia, korurihmakaloja ja pari suklaarihmakalaa. Myös vanha taisto saa muuttaa tänne jos vielä muutosta hyvissä voimin selviää.. Harlekiininuoliaiset kiinnostavat myös jos näitä 4 kpl tuonne ostaisi jos tilaa näyttäisi vielä olevan. Tulievää olen myös miettinyt (kun taistosta aika jättänyt), mutta ilmeisesti saattaisi jahdata nuoliaisia vai millaisia kokemuksia muilta löytyisi?

Sinisilmät ja sateenkaarikalat tulevat pääosin Australiasta ja Uudesta-Quinesta päin. Nättejä lajeja kyllä, mutta kannattaa huomioida useimpien lajeista viihtyvän vähän kovemmassa vedessä ja ph n. 7-8. Poikkeuksia on esim. neonsateenkaarikala viihtyy pehmeämmässä vedessä ja menisi monien aasialaisien lajien kanssa jos ei biotooppia rakentele