Ennen vaihtoa meillä ei ollut Irlannista oikein minkäänlaista käsitystä. Tiesimme ainoastaan siellä olevan paljon vehreitä kumpuja lampaineen. Siinä olimmekin oikeassa, sillä siellä on valtaosin vihreitä laitumia ja viljapeltoja. Maitotuotanto on Irlannin yksi suurimmista tuotannoista, ja ihmiset ovatkin erityisen ylpeitä esimerkiksi irlantilaisesta voista ja maidosta.
Viime vuosien aikana Irlannissa on hintatasot ovat nousseet ja erityisesti asuntojen vuokratasot ovat olleet erityisen korkealla. Tämä lisäsi meilläkin haastetta majoituksen löytymiseen harjoittelun ajaksi. Lopulta avun kanssa löysimme host-perheen, jonka luokse asetuimme asumaan. He asuivat Wiltonissa, joka on mukavan rauhallista asuinaluetta. Alueella monet ovat asuneet kymmeniä vuosia, minkä takia naapurit olivat tuttuja toisilleen. Meillä oli harjoittelupaikkaan vain lyhyt kävelymatka, josta olimme enemmän kuin tyytyväisiä. Perhe mielellään auttoi meitä käytännön asioissa, mikä edesauttoi meidän nopeaa sopeutumistamme uuteen maahan.
Asuimme Corkin keskustasta noin kahden kilometrin päässä, jonne usein matkustimme bussilla. Kannattaa hankkia heti alkuun paikallinen bussikortti, jolla saa opiskelija-alennuksen kertalippuun (vain 65 snt). Busseja meni paljon keskustaan, mutta joskus ne olivat melko paljonkin myöhässä aikataulusta. Cork on Irlannin toiseksi suurin kaupunki, joten palveluita löytyi todella hyvin. Keskustassa on paljon kahviloita, sillä irlantilaiset ovat teen ja kahvin suurkuluttajia. Lisäksi baarit ovat osana kulttuuria, joissa soitettiin yleensä livenä irlantilaista kansallismusiikkia.
Corkin keskustasta pääsi bussilla kätevästi myös muihin lähikaupunkeihin. Teimme päiväreissuja muun muassa Kinsaleen, Cobhiin, Clonakiltyyn sekä Gougane Barraan. Oli mukavaa hetkeksi poistua tutusta kaupungista jonnekin vieraaseen kylään. Nimittäin niinä hetkinä tuntui, kuin olisi lähtenyt uudestaan ulkomaille. Tapasimme uusia ihmisiä, tutustuimme kulttuuriin vieraillen museoissa ja kirkoissa. Sen lisäksi söimme kivoissa ravintoloissa ja pääsimme uimaan Atlantin valtameressä.
Irlannissa hoitoalan opiskelijat opiskelevat yliopistossa ja sen takia myös me pääsimme hyödyntämään esimerkiksi yliopiston kirjastoja. Meillä oli ensimmäisellä viikolla perehdytys yliopiston tiloihin, jolloin saimme myös paikallisen opiskelijakortin. Päärakennukset olivat vanhoja, mutta erittäin kauniita. Opiskelijakortilla saimme käydä Mardyke Areenalla kuntosalilla ja uimassa ilmaiseksi. Siellä oli myös sauna, joka lämmitti mieltä. Koulurakennuksissa myytiin lounasta, mutta se oli suhteellisen kallista ja yksitoikkoista, minkä takia syötiin usein omia eväitä.