Rönsylilja (chlorophytum) on jokaiseen kotiin sopiva ikivihreä, perinteikäs ja arvostettu huonekasvi jota on kasvatettu Suomessa jo 1800-luvun lopulta lähtien. Rönsylilja on sitkeä kasvi joka pärjää lähestulkoon missä olosuhteissa tahansa, jonka vuoksi se sopii myös niille, jotka haluavat helppohoitoisia huonekasveja sillä sitä on lähestulkoon mahdoton saada hengiltä. Rönsyliljalla on myös useita lempinimiä kuten isännän harha-askel, syrjähyppy ja miehen tie. Tarina kertoo, että rönsyjen määrä paljastaa kuinka monta syrjähyppyä isännällä on ollut. Rönsyliljaa on kutsuttu myös viiruliljaksi.
Rönsylilja kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Afrikassa metsien aluskasvina ja lajikkeita on noin 200 erilaista. Lehdet kasvavat kasvualustasta lehtiruusukkeena, jonka jälkeen ne kaartuvat kauniisti. Lajikkeesta riippuen lehdet ovat täysin vihreitä tai raidallisia, noin 15-30 senttimeriä pitkiä sekä 0,5-2 senttimetriä leveitä. Rönsylilja on voimakaskasvuinen ja rehevä kasvi, joka kasvaa 50-70 senttimetrin korkeuteen. Rönsylilja on koristeellinen huonekasvi mutta sen lisäksi se puhdistaa sisäilmaa poistamalla ilmasta haitallisia aineita ja hiukkasia sekä kosteuttaa huoneilmaa haihduttamalla vettä lehdistään. Kasvi ei ole myrkyllinen ja se sopii myös allergisille. Lisäksi rönsylilja vetää harvoin puoleensa tuholaisia.
Rönsyliljat ovat melko vaatimattomia kasvupaikan suhteen sopien minne tahansa, mikä tekee kasvin hoidon helpoksi. Varjoinen tai puolivarjoinen paikka on rönsyliljalle ihanteellinen. Kasvi kasvaa myös pimeämmässä mutta hieman heikommin. Suoraa auringonvaloa rönsylilja ei kestä sillä aurinko polttaa sen lehdet. Parhaimillaan rönsylilja on amppelissa tai kukkapylvään päällä. Rönsylilja viihtyy kesäisin myös ulkona ja se onkin sopiva amppeleihin tai reunuskasviksi istutuksiin. Sopiva lämpötila rönsyliljalle on 15-25 astetta ja öisin lämpötila saa olla 14-18 astetta mikäli kasvia kasvatetaan ulkona. Kasvi voi talvehtia myös viileämmässä mutta lämpötila ei saisi laskea alle 12 asteen.
Rönsylilja viihtyy useissa erilaisissa kasvualustoissa. Tavallinen kukkamulta käy sille vallan mainiosti, mullaton kookos-perliittisekoitus on myös hyvä vaihtoehto ja altakasteluruukkuun sopii tavallinen viherkasvimulta. Rönsyliljaa kastellaan aktiivisesti keväästä syksyyn pitäen kasvualusta koko ajan kosteana vaikka pieni kuivahtaminen ei kasvia hetkauta suuntaan eikä toiseen. Talvella kastelua vähennetään siten, että pintamulta kuivahtaa välissä. Rönsylilja pitää kosteudesta joten lehtiä kannattaa sumutella säännöllisesti. Rönsyliljaa lannoitetaan huhtikuusta syyskuuhun 2-4 viikon välein. Lannoiteeksi sopii mikä tahansa viherkasveille soveltuva lannoite.
Rönsylilja on nopeakasvuinen jonka vuoksi se vaatii uudelleen istutuksen lähes joka vuosi. Kasvi kasvaa rehevämmäksi mutta sen lisäksi sen juuret tekevät mukuloita, jotka täyttävät ruukun. Liian pieni ruukku saattaa ruskistaa lehtien kärkiä. Mukulat varastoivat vettä jotka estävät kasvia kuivumasta. Mullanvaihdon yhteydessä kasvi istutetaan isompaan ruukkuun ja tarvittaessa juurumukuloita voidaan hieman karsia.
Rönsyliljat kasvattavat jopa 120 senttimetriä pitkän kukkavarren ja kasvi voi kukkia mihin aikaa tahansa vuodessta vaalein tähtimäisin kukinnoin. Kukinnan jälkeen kukkavarteen muodostuu uusia pikkutaimia eli rönsyjä, jotka voi jättää kasvamaan sellaisenaan emokasviin tai leikata uusia pistokkaita. Kasvi tekee rönsyjä yleensä runsaasti, jonka vuoksi pistokkaitakin on helppo saada. Pistokasta voi pyytää tuttavalta mutta olen nähnyt niitä myös jaettavan sosiaalisessa mediassa ilmaiseksi hakemisen vaivalla. Rönsyliljat onkin omasta mielestäni yksi niitä kasveja mitä ei kaupasta kannata ostaa, sillä pistokkaita löytää niin vaivattomasti. Myös kukinnat voidaan leikata pois. Rönsyt voidaan juurruttaa vesilasissa ja istuttaa ruukkuun kun juuret ovat 2,5 senttimetriä pitkät. Toinen vaihtoehto on istuttaa rönsy kukkataimineen uuteen ruukkuun emokasvin viereen ja katkaista kukkataimi sitten kun rönsy on juurtunut uuteen ruukkuunsa. Rönsyjä voidaan istuttaa myös useampi samaan ruukkuun jolloin kasvista tulee entistä rehevämpi.
Rönsylilja ruskistaa helposti lehtiensä kärjet, jolloin kyse on liian niukasta kastelusta, kuivasta huoneilmasta tai ahtaasta ruukkusta. Ruskistuneet kärjet voidaan leikata pois. Myös huonokuntoiset lehdet on hyvä poistaa, jolloin kasvi saa enemmän elinvoimaa ja kasvaa paremmin.
Itselläni on kotona useita rönsyliljoja, jotka ovat kaikki kasvatettu samasta emokasvista. Emokasvi on puolestaan kasvatettu pistokkaista, jotka sain monta vuotta sitten siskoltani. Itseasiassa kävi niin, että siskoni rönsylilja kuoli tapaturmaisesti niin annoin omasta kasvistani siskolle uudet pistokkaat. Kasvi siis ikään kuin palautui takaisin kotiinsa! Emokasvi on tuuhea sekä hyvinvoiva ja se elelee puolivarjoisella paikalla kookos-perliittiseoksessa. Muut rönsyliljat ovat vielä mullissa mutta aion vaihtaa nekin kookos-perliittiseokseen sekä siirtää ainakin osan amppeleihin. Emokasvista olen käytännön syistä poistanut kukkavarret sekä rönsyt mutta kun saan seuraavat rönsyliljani amppeleihin, aion antaa niiden tehdä vapaasti kukkavarsia sekä rönsyjä.
Yhteenveto kasvinhoidosta:
Kasvuaika: Huhti-syyskuu
Valo: Varjo tai puolivarjoinen. Suora aurinko viottaa lehtiä. Pimeässä kasvu hitaampaa.
Kasvualusta: Tavallinen kukka- tai viherkasvimulta. Mullaton vaihtoehto kookos-perliittisekoitus.
Kastelu: Kasvukaudella kastellaan runsaasti pitäen pintamulta kosteana. Talvella kastelua vähennetään ja pintamulta saa kuivahtaa.
Lannoitus: Kasvukaudella 2-4 viikon välein viherkasveille sopivalla lannoitteella. Talvella ei lannoiteta.
Lämpötila: 15-25 astetta, ulkona öisin 14-18 astetta. Talvehtimisen aikana lämpötila ei saisi laskea alle 12 asteen.
Tärpit: Sopii amppeleihin ja kukkapylväille sekä sekaistutuksiin. Myrkytön ja sopii allergisille. Puhdistaa huoneilmaa ja helppohoitoinen. Pistokkaista kasvattaminen helppoa. Kaikkiin rönsyliljoihin pätee samat hoito-ohjeet.
Coconut Gastro somessa:
Coconut Gastro 