Saksankirveli – vanhojen puutarhojen mauste- ja lääkekasvi

Saksankirveli on vanha maustekasvi, jota löytää monista vanhoista puutarhoista villiintyneenä. Saksankirveliä on käytetty mauste- ja lääkekasvina ja se oli yksi säätyläisten ja pappiloiden hyötypuutarhoiden kasvi jo 1800-luvulla. Rohtona saksankirveliä on käytetty edistämään ruoansulatusta, kouristuksia laukaisemaan sekä limaneritystä lisäämään. Lievästi diureettisena eli nesteenpoistoa lisäävänä saksankirveliä on käytetty myös turvotuksia poistamaan.

Saksankirvelillä uskottiin olevan maidoneritystä lisääviä vaikutuksia, joten saksankirveliä käytettiin lehmille herutusaineena. Saksankirveli sisältää anetolia, jolla on erilaisia terveysvaikutuksia. Samaa anetolia sisältävät myös fenkoli ja anis. Anis tuoksuukin saksankirvelissä voimakkaasti ja kasvi on helppo tunnistaa tuoksunsa avulla.

Vaikka saksankirveli leviää hyvin siemenistä, on se pysynyt kuitenkin puutarhojen laitamilla eikä valloita juurikaan elintilaa muilta kasveilta. Elämänpuodin puutarhassa saksankirveliä on kasvatettu luultavasti vuosikymmeniä ja puutarhan villiintyneessä pihassa onkin runsaasti saksankirvelin pieniä taimia.

Saksankirvelin kasvatus

Saksankirveli soveltuu kasvatettavaksi yrttitarhaan, puutarhan laitamille tai vaikka parvelelaatikkoon. Se on kevään ensimmäisiä maasta nousevia kasveja ja kestää hyvin syksyllä pitkään. Saksankirvelin vahvat varret säilyvät talvella talventöröttäjinä, joita linnut hyödyntävät talviravintonaan.

Saksankirveli itää hyvin siemenistä, joita linnutkin levittävät puutarhoissa. Talven töröttäneen saksankirvelin lähistöllä onkin usein pieniä taimia, joita voi saada saksankirveliä kasvattavilta omaan puutarhaan kasvatettavaksi. Siemeniä voi myös tilata verkosta, esimerkiksi hyötykasviyhdistykseltä.

Keväällä saksankirveli on yksi puutarhan ensimmäisistä vihreistä kasveista. Se kasvaa hyvin nopeasti pienestä taimesta korkeaksi ja tuuheaksi pensaaksi. Kaunis kasvi sopii hyvin puutarhassa sellaiseen kohtaan, jossa sen leviämistä voi estää vaikkapa ruohonleikkurilla.

Saksankirveli juomiin, salaatteihin ja ruoanlaittoon

Saksankirveli maistuu anikselta tai lakritsamaiselta. Kasvista voit hyödyntää varren, lehdet sekä vihreät siemenet. Paksu varsi on mehevä ja voimakasmakuinen, joten saat siitä runsaasti makua silppuamalla tai hienontamalla varren. Siemeniä voit natustella sellaisenaan vaikkapa karamellin korvikkeena vihreinä.

Saksankirvelillä voit maustaa keittoja, silppua salaattiin tai lisää sitä mausteena jogurtteihin, raakakakkuihin sekä muihin jälkiruokiin. Juomahaudukkeisiin saksankirveli sopii loistavasti antaen aromikkaan tuoksun sekä häivähdyksen lakritsaisesta juomasta.

Helpon makeahkon ja tuoksuvan juoman saat hauduttamalla saksankirveliä kuumassa vedessä. Kerää saksankirveliä n. 2-3 dl. Kannattaa kerätä sekä lehtiä että mehukkaita varsia. Keittiöyrtit voit huuhdella juuri ennen käyttöä. Varret kannattaa silputa, jolloin niiden aromit maustavat tehokkaammin veden. Lehtiä ei tarvitse silputa, mutta niiden rutisteleminen rikkoo solut ja vahvistaa veden maustumista. Jotain lehtiä voi jättää kokonaisina, jolloin juoma on koristeellisempi tarjoiltava kannussa. Laita silputut varret ja lehdet kannuun, kaada kannu täyteen kuumaa vettä. Anna hautua juotavan lämpöiseksi. Lisää halutessasi juomaan hieman intiaanisokeria tai hunajaa makeutukseksi, joskin saksankirveli itsessään jo antaa makeutta juomalle.

Saksankirvelistä hyönteishotelleja

Talventöröttäjinä seisoneet paksut saksankirvelin kuivuneet varret ovat onttoja putkia. Ne rapsahtavat helposti poikki ja varovaisesti katkomalla säilyvät putkina. Puutarhan tärkeät hyönteiset hoitavat kasvien pölyttämistä ja lisäävät marjasatoa, joten kannattaakin vaalia hyönteisiä rakentamalla niille hyönteishotelleja.

Saksankirvelin putkivarsista saat kätevästi materiaalia hyönteishotelleihin. Oma hyönteishotelli on helppo rakentaa, ohjeita ja ideoita hyönteishotelliin löytyy esimerkiksi https://hyonteishotellit.fi/.