Lapin maisemia, palvelua pienissä kaupoissa eri paikkakunnilla, metsätyötä, kalastusta. Elämää kylissä, joista osa jäi sittemmin Lokan tekoaltaan alle, Rieston kylän viimeiset asukkaat.

Pastori Toivo Kuusiola kiersi 1950-luvun alussa tallentamassa filmille suomalaissiirtolaisten elämää läntisessä Australiassa. Esma Rigby (o.s. Hoipo) on toimittanut tekstitetyn version.

Viljo Lampelan Yhdysvalloissa ohjaama dokumenttielokuva Amerikan alkuperäiskansojen elämästä 1960-luvun modernissa yhteiskunnassa.

Dokumentti kertoo Keuruun Kalettomalla järjestetystä konepäivästä, missä oli esillä vanhoja maatalous- ja maansiirtokoneita.

Dokumenttielokuva Hannele ja Ville Maahisen työstä, elämän arvoista ja tsasounan rakentamisesta.

Elokuvan leikkaajana ja käsikirjoituksen suomentajana toiminut Kari Uusitalo esittelee elokuvan.

Matti Kassilan ohjaama dokumenttielokuva Kolmen kaupungin kasvot on esittelevä kuvaus Turun, Tampereen ja Helsingin kaupungeista. Dokumentissa jokaisesta kaupungista on omassa osiossaan katsaus niiden historiaan, maantieteelliseen rakenteeseen, kulttuuriin sekä ominaisimpiin piirteisiin. Selostajina toimivat Mai-Brit Heljo, Olavi Puusaari ja Paavo Noponen.

Elokuvan käsikirjoittaja Kari Uusiralo esittelee Åke Lindmanin ohjaaman elokuvan.

Anton Podworskyn kuvaama esittelyelokuva Suomen suojeluskuntajärjestö (1926) korostaa kuvin ja välitekstein suomalaisten maanpuolustustahtoa ja suojeluskunnan merkitystä sen toteuttamisessa. Järjestön toimintaa eri vuodenaikoina esittelevä dokumenttifilmi huipentuu suojeluskuntajoukkojen juhlavaan paraatiin, jonka vastaanottavat presidentti Relander ja Ruotsin kuningas Kustaa V Senaatintorilla 16.5.1925.

Teuvo Tulion kadonneesta elokuvasta löytyi yksi osa Ranskasta. Dokumentti filmikopion restauroinnista ja digitoinnista.

Lasi elää kaikkialla ympärillämme. Elokuvassa esitellään lasin valmistuksen työvaiheet Riihimäen tuotantolaitoksessa sekä Riihimäen Lasi Oy:n myyntinäyttely Mannerheimintiellä. Lopuksi nähdään Meilahdessa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan rakennustyöt ja julkisivun lasitus, joka kesti 9 kuukautta.

Kuvia jäänmurtaja Jääkarhusta

Elokuva esittelee suomalaista muotoilua ja sisustustarvikkeita.

Tietokonealan sovellutusten, opiskelun ja ammattien esittelyä.

Hiihtoa ja hiihdonopetusta Vuokatin urheiluopistossa.

Jäätelön valmistusta, kuljetusta, myyntiä ja syömistä.

Sotakorvausteollisuutta. Kuunarin valmistusta Raumalla Holming Oy:n telakalla.

Vastasyntyneen varsan ensiaskeleet.

Kuvia Parikkalasta, Simpeleeltä ja Särkisalmelta 1920-luvulta.

Elokuva kuvaa Helsingin kaupunginteatterin talon rakentamista sekä esittelee valmiin talon.

Kuvia M/S Ilmattaren rakentamisesta ja matkalta Turusta Tukholmaan sekä laivan esittelyä ja kuvia vapaa-ajan viettomahdollisuuksista matkan aikana.

Kesäisiä tapahtumia Seurasaaressa.

Suomi-Filmin 40-vuotisen olemassaolon kunniaksi tehty lyhytelokuva joulukuulta 1959 esittelee Suomen suurimman ja monipuolisimman elokuvayhtiön kaikki osa-alueet. Tiukkavauhtinen dokumentti saa 11 minuuttiin mahtumaan toimitusjohtaja Risto Orkon johtaman Suomi-Filmin koko toiminnan. Elokuva esittelee kuumeista toimintaa kaikilla osastoilla ja myös Suomi-Filmin suurteatterit; Tampereella Suomi-Filmin silloinen pääteatteri oli Kino-Palatsi. Tulevaisuuteen uskova elokuva on tehty historiallisessa taitekohdassa: ei mennyt montakaan vuotta, kun elokuvan suuryhtiöiden taru Suomessa oli ohi.

Säästöpankin historia maatalousvaltaisessa Suomessa.

Maataloutta Elannon maatilalla, keskusvaraston toimintaa, tavaratalo, leipä- ja maitokauppa, liha- ja leikkelekauppa, ensimmäinen pikamyymälä, rohdoskauppa, Eduskuntatalon keittiö, sokerileipomo, ravintola, autokorjaamo, pesula, verstas, jalkinekorjaamo, mainososasto, Elannon koulu, henkilökunnan poliklinikka ja hammaslääkäri, lasten kesäsiirtola Sompasaaressa, Elanto-lehden ja henkilökuntalehden tekoa.

Pohjanmaalaisen kaupungin esittelyelokuva.

Lyhytelokuva on ollut olennainen osa Suomi-Filmin ja Risto Orkon elämäntyötä ja historiaa. Suomi-Filmin lyhytelokuvatuotanto on ollut monipuolista, rikasta ja runsasta. Suomi-Filmi on tuottanut vuosikymmenten kuluessa yli 2000 lyhytelokuvaa. Turo Karton ohjaama Mitä on... Suomifilmi luo yleiskatsauksen yhtiön organisaatioon kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Felix Forsmanin komean kuvauksen lisäksi kannattaa kuunnella Turo Karton mainiota selostustekstiä tyyliin "mustaa magiaa tuo toisten äänillä pelaaminen" ja "10 metriä petettyä lemmentuskaa à 15 markkaa metri".

Elannon toimintojen esittelyä. Hallintoa, säästökassa, elintarviketeollisuutta, pukimo, halkovarasto, höyrykeskus.

Kuvia Helsingin rautatieasemalta, veturin huoltoa ja käyttöä.

Opiskelua Ateneumin Taideteollisessa keskuskoulussa. Vapaamuotoinen lyhytdokumentti, kulttuurikuva Suomen taiteen "kehdosta" Ateneumin Taidemuseosta, joka elokuvan tekoaikana oli ollut toiminnassa 50 vuotta.

Elokuvassa esitellään Sokoksen tavarataloa Helsingissä.

Elokuva kertoo Herakles-laivan tuomasta sodanjälkeisestä kahvilastista ja kahvin tuotannosta.

Pauligin ensimmäisen Paulatytön valinta v. 1950.

Lahti esittäytyy matkailukaupunkina. Kamera vierailee mm. Mukkulan matkailukeskuksessa ja kirjailijaseminaarissa. Lahti on myös vireä urheilukaupunki.

Traktorin valmistuksesta, käyttöä liikenteessä sekä traktorinhuoltajan koulutus.

Sotilaskotitoimintaa

Haavoittunutta kuljetetaan. Sotasokeat eri töissä. Mies kävelyllä opaskoiran kanssa. Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen tekee Turre-sotakoirapatsasta mallinaan saksanpaimenkoira.

Kelirikkoalus Arandan matka Turusta Maarianhaminaan talvisissa oloissa, matkan varrella laivaan lastataan suoraan jäältä niin silakkalaatikoita kuin matkustajiakin.

Elokuvassa vietetään kesälomaa retkeillen, uiden ja ravintolassa sekä heinätöitä tehden ja kasvimaata hoitaen.

Ympyrätalon rakentamista, harjannostajaiset ja valmiin talon esittelyä.

Sanomalehti Uuden Suomen mainoselokuva. Dokumenttielokuva sisältää kuvia lehden painatuksesta ja tilastotietoja lehdestä.

Yleisradion mainoselokuva radiotoiminnasta Helsingin olympialaisten aikaan.

Kuvia Raahen kaupungista

Kuvaa kirjailijoista Toivo Pekkanen, Helvi Hämäläinen, Lauri Viljanen, Mika Waltari, Aale Tynni, Olavi Paavolainen ja Kaarlo Sarkia sekä kustannusyhtiö WSOY:n järjestämästä kirjailijoiden illanvietosta.

Elokuva esittelee Tampereen uimahallitalon ja retkeilymajan toimintaa.

Salon Lindbladin asusteiden muotinäytös.

Niilo Heinon kuvaama dokumentti siviili- ja sotilasväestön rinnakkaiselosta Kirkonmaan saarella Kotkan edustalla. Saarelle on sijoitettu Kotkan Rannikkopatteristo.

Vapaapalokuntalaisten koulutusta.

Suomen elokuva-arkiston toimintaa esittelevä katsaus, joka tehtiin 2 vuotta ja 3 kuukautta ennen elokuva-arkiston siirtymistä valtion haltuun.

Kotkan kaupungin, teollisuuden ja elinkeinoelämän esittelyä.

Sanomalehden valmistumisen eri vaiheet Uuden Suomen toimituksessa ja lehtipainossa.

Maatalousnäyttely Jyväskylässä. Maatalouskoneiden esittelyä, karjaa, kyntökilpailu, ravit.

Oscar Lindelöfin kuvaamaa Helsingin vapunviettoa vuonna 1917, Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisenä vappuna.

Lastulevyn valmistusta ja vientiä, rakentamista. Perhe-elämää uudessa talossa.

Kehityksensä ensiaskeleita ottavan suomalaisen mainoselokuvan prototyyppi. Kehystarinana on ilta ravintolassa, mukana mm. Suomen Valentino eli nuori Teuvo Tulio ja Harold Lloydin kaksoisolento Josef Liebkind. Tuote-esittelyssä vilahtavat turkit, päällyskengät, margariinit, kahvit, kermat, savukkeet ja Lahden erikoisolut.

Esittelyelokuva Suomen presidenteistä. Kahdeksan valtionpäämiestä K. J. Ståhlbergista Urho Kekkoseen oli hallinnut itsenäistä Suomea tämän elokuvan valmistumisajankohtaan, marraskuuhun 1961 mennessä. Marraskuu 1961 oli Kekkosen ensimmäisen presidenttikauden loppukuukausia, tammikuun 1962 presidentinvaalien taistelu oli loppusuoralla, ja noottikriisin kolmas viikko menossa. Kyseessä on siis Kekkosen epävirallinen vaalielokuva.

Elokuvassa matkataan neljän tuulen tietä pohjoiseen ja Tornionlaaksoon. Matkalla nähdään mm. Tornio, Aavasaksa, Pello, Kolari ja Muonio. Tutustuminen rajapyykkin kolmen valtakunnan rajalla ja lopuksi keskikesän yöttömän yön juhla.

Sotaharjoituksia kesällä ja talvella, paraateja Helsingissä.

Kari Uusitalon ohjaama Yyterin missejä on rento kuvaus hiekkarantojen kuningattaren valinnasta Yyterissä kesällä 1959.

Rautatieläisten lepokoti Rantalinna Ruokolahdella.

Kalevala Korun tuotteiden valmistusta ja esittelyä.

Kaunista kesäkuvaa Naantalista, puutaloja, asukkaita, kodikkaita kujia ja puistoja. Kaisa ja Kyösti Kallio kävelyllä ja satamassa.

Opetuselokuva vanhustenhoidon ja kansaneläkejärjestelmän synnystä ja kehityksestä sekä selvitys Kansaneläkelaitoksen toiminnasta.

Vaasan kaupungin esittely.

Vaasan maisemia ja teollisuutta.

Tukkien matka metsästä sahalle ja sieltä mm. rakennusten ja kalusteiden raaka-aineiksi.

Aluksi Korian pioneerit rakentavat kymmenessä päivässä komean sillan Iitin kunnassa. Sitten seuraa elokuun 1936 viimeinen sunnuntai ja Suomen Rannikkolaivaston ensimmäinen suuri taistelunäytös, mukana panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen. "Sotapäivän" kuolleet ovat tällä kertaa pääasiassa silakoita...

Kansainvälinen postimerkkinäyttely Helsingin Messuhallissa 7.-15.7.1956.

Kesäinen Hangon kaupungin esittelyelokuva.

Ulko- ja sisäkuvaa Turun tuomiokirkosta

OTK:n elokuva kaupankäynnistä ja osuustoiminnasta.

Uutta ja vanhaa Pietarsaarta.

Hotelli Vaakunan esittelyä.

Kuvia Keski-Pohjanmaalta kulttuurin ja talouden näkökulmista.

Kahvipapujen kuljetus laivasta paahtimoon. Papujen käsittelyä. Kahvin kuljetus kauppoihin. Kahvinkeittoa kotona ja nuotiolla.

Suomen Lääkäriliitto tilasi elokuvan 50-vuotisjuhlavuotenaan. Dramatisoitu jakso kertoo perheenisästä, jolla todetaan tarkkojen tutkimusten jälkeen vatsakatarri ja – ilmeisesti – keuhkosyöpä. Potilas tulee tutkimuksiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, missä hänestä otetaan näytteitä mm. keuhkotähystyksellä. Kaikki näytteet tutkitaan äärimmäisen huolellisesti: ”Patologi-lääkäri pitää sananmukaisesti isän kohtaloa kädessään.” Vaihe vaiheelta edetään uuteen ja nykyaikaiseen leikkaussaliin, missä ”kaikki työskentelevät varmasti ja kitkattomasti kuin saman koneen osat”. Mies paranee ja palaa paikalleen perheensä pariin sekä työhönsä tehtaaseen – kellokortin leimattuaan mies on jälleen koneiston toimiva osa. Kaikkivoipa medikalisaatio korjaa ihmisen kuin vaurioituneen laitteen.

Pieksämäen kaupungin esittelyelokuva ja kaupungiksi julistamisen juhlallisuudet vuonna 1962.

Suomen tehokkain ja modernein jäänmurtaja-alus, Voima, on kuvattu kevättalvisella matkalla Kaskisista Vaasaan. Sekä kuvallinen ilmaisu että selostus korostavat aluksen koneiden voimaa, jotka voittavat leikiten talvijään esteet. Jotkin otokset ovat tekniikkaa romantisoivaa ”konesinfoniaa” rytmikkäästi liikkuvine mäntineen ja kampiakseleineen. Selostus kärjistää luonnon ja koneen voiman kohtaamisen: ”Silloin koko tanakka alus tärisee, se ikään kuin vapisee voimansa tunnossa ja puree hammasta. Ja syvällä laivan uumenissa viskaavat nokiset miehet hiiliä laivan valtavien tulipesien kitoihin ja koneet käydä jyskyttävät tunnista toiseen, sillä jään on murruttava.” Ja kone on voittaja: ”Talven valta on murrettu. Väylä on avattu.”

Hämeenlinnan rakennuksia ja katukuvaa, linna, tehtaita, muistomerkkejä, hautausmaa. Lauttamatka, Aulangon ravintola ja puutarha. Juhlat puistossa, orkesteri soittaa, kulkue, jossa väkeä eri aikakausien ja säätyjen asusteissa.

Kertomus Kansaneläkelaitoksesta, sen osuudesta ja merkityksestä suomalaisen sosiaaliturvan perustava keskeisenä tekijänä ja sen monitahoisista tehtävistä sekä velvollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sosiaalidemokraattisen työläisnuorisoliiton Nuoret kotkat -varhaisnuorisojärjestön telttaleiri Heinolan lähellä. Ruotsalaisten vierailu, urheilukilpailuja ja laulua.

Elokuva esittelee uutta kotimaista moottoripolttoainetta.

Lehmien hoitoa ja maidon käsittelyä.

Urheiluopistojen toimintaa.

Elokuva esittelee SOK:laisen Etelä-Hämeen osuuskaupan toimintaa.

Oulun kaupungin historiaa ja nykyaikaa.

Pellervolaisen osuusmeijerin tiedotuselokuvassa nähdään nobelisti A.I. Virtanen.

Työskentelyä lakki-, olkain- ja turkisvaatetehtaassa Helsingissä.

Dokumentti Kemijärven alueella sijaitsevalta Rovajärven ampumaleirialueelta, joka vuodesta 1949 lähtien on ollut puolustusvoimien käytössä. Rovajärven harjoitusalue on 120 000 hehtaarin suuruinen.

Tammisaaren maisemia ja kaupunkilaisia askareissaan.

Vanajaveden ja Pyhäjärven tulvanäkymiä

Erilaisten autojen, henkilöautojen, kuorma-autojen, linja-autojen sekä työkoneiden, kuten leikkuupuimurin, trukin, katerpillarin, asfaltointikoneen, esittelyä normaalissa työympäristössä.

Eloisa dokumentti Helsingin Aleksis Kiven kansakoulusta, joka oli aikanaan, 1930-luvun lopulla, Pohjoismaiden modernein kansakoulu. Koulua käytiin lapsirikkaassa Kalliossa kahdessa vuorossa klo 8-20, oppilaita oli 2300 ja opettajia 75. Hauskin tunti on täälläkin välitunti, ja varmasti moni lapsi söi parhaan ateriansa koulussa. Mutta virkistävän suihkun sai vain opettajan annostelemana.

Harry Lewingin vuonna 1957 ohjaama oivallinen lyhytelokuva Suomen Punaisen Ristin 80-vuotisesta toiminnasta. Suomeen perustettiin vuonna 1877 "yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten". Vuonna 1919 yhdistyksen nimi muutettiin muotoon Suomen Punainen Risti. Sen toimintamuotoja ovat muiden muassa katastrofiapu ja veripalvelu. Elokuvan valmistumisen aikaan katastrofiapua annettiin Unkarin pakolaisille.

Turun kaupungin ja sen historian esittelyä.

Suomen linnoja.

Kuva Kajaanista Kainuun teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskuksena sekä maakunnallinen katsaus Hyrynsalmen, Sotkamon ja Kuhmon uudisrakennustoimintaan 1940-luvun lopulla.

Tukinuittoa, tukkilautalla laskua koskessa, puunjalostusta, tulitikkujen ja suksien valmistusta.

Sotakorvausteollisuutta: malminrikastusta Outokummun tehtailla, veturien valmistusta.

Tuokiokuvia Helsingistä.

Elokuvassa esitellään elintarvikejalosteiden valmistusta Jalostajan tehtaalla.

Osin dramatisoitu dokumenttielokuva säästöpankkien toiminnasta ja historiasta.

Hämeen Jääkäripataljoonan menneitä vaiheita ja nykypäivää esittelevä värielokuva.

Allan Pyykön ohjaaman ja Uuno Sinisalon käsikirjoittaman elokuvan mottona on tuttu olympialiikkeen tunnuslause: nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Eteenpäin menevää 1950-luvun kesäistä Tamperetta kuvataan monelta suunnalta. Osansa saavat niin mannermaiset hotellit, Tuomiokirkon kuuluisat freskot, Sorsapuiston keidas ihmisille ja linnuille kuin lasten liikennepuiston pahvitalot, myöskään unohtamatta Pispalan kahden järven "välimerinäkymiä".

Sisu linja- ja kuorma-autojen esittelyelokuva. Kuvia autojen kokoonpanosta ja autojen käytöstä eri tehtävissä.

Helsingin Sanomien puutavara hakkuumestaruuskilpailujen parhaat. Ilmari Kurjenmäki ja Viljo Kirppu näyttävät miten motti syntyy

Suomen Ilmavoimien suuri lentonäytös Suur-Merijoen kartanon alueella Viipurin maalaiskunnassa kesällä 1935. Eino Karin ja Heikki Parkkosen upeasti kuvaama dokumentti laskuvarjohyppyineen ja syöksykierteineen. Ihmisjoukkoja lentokentällä. Koneita kentällä. Kutsuvierasaitiossa Mannerheim, puolustusministeri, sotaväen päällikkö ja yleisesikunnan päällikkö, ulkomaiden sotilasasiamiehet. Ensimmäinen naislentäjämme rouva Knuutila-Arni ilmoittaa Yleisradioon näytöksen esittelylennon alkaneen. Lentomestari Kleemola, "Buldogg" -kone. Ohjaajaoppilaan lentoesitys. Kolme konetta sieppaa kentältä telineisiin sidotut viestit ja pudottaa omat viestinsä. Ryhmälentoa koneet toisiinsa sidottuna. Laskuvarjohypyt. Ilmahyökkäys, 60 koneen ryhmäohilento.

Voimistelua, uintia, muonitus- ja lääkintälottia työssä, ruokailu, iltahartaus, lipunlasku.

Kuvia poikien partioleiriltä.

Rovaniemen kaupungiksi julistamisjuhlallisuudet ja kaupungin esittelyä.

Pohjanmaalaisen kunnan esittelyelokuva. Maatalous oli kunnan pääelinkeino.

Kuvia Savonlinnasta ja sen nähtävyyksistä sekä oopperajuhlilta 1967.

Kansainväliseen levitykseen tarkoitettu elokuva esittelee Savonlinnan turisti- ja kulttuurikaupunkina. Saksankielinen versio.

Eteläpohjalaisen kunnan esittelyelokuva. Maamiesseura ohjaa ja neuvoo maatalouden uudistamisessa. Kunnan neuvola ja kouluja. Kunnanvaltuuston kokous. Kunnallistalossa sijaitseva kirjasto. Nuorisoseuran toimintaa. Vähäkyrö-seuran toimintaa.

Opetusta Sibelius-akatemiassa. Kuvia teoriatunnilta, pianonsoittotunnilta, jousikvarteton harjoituksista, lauluharjoituksista ym. professoreiden ja opettajien ohjauksen alla.

Maan Romun dokumenttielokuva jäteromun ja -paperin keruusta ja hyödyntämisestä teollisuuden raaka-aineena.

Dokumentti Suomen puolustusvoimien kadettikoulutuksesta 1950-luvun alussa Santahaminassa, Merisotakoulussa Suomenlinnassa ja Lentosotakoulussa Kauhavalla. Aluksi historiallinen kavalkadi, sitten tiivis vuosikurssikertomus kadeteista upseereiksi.

Asuntosäästäminen säästöpankeissa. Dokumentissa on kuvia työläisistä, jotka ryhtyvät ansiotuloistaan säästämään tavoitteellisesti oman asunnon hankkimiseksi. Elokuvassa näytetään, miten he ovat saavuttaneet tavoitteensa ja asuvat omissa kodeissaan.

Joensuun kaupungin esittely.

Insinööri esittelee pariskunnalle Airam-lamppujen valmistusta tehtaalla.

Liitolentokoneen valmistus Polyteknikkojen Ilmailukerhon laboratoriossa

Dramatisoitu dokumenttielokuva Liisasta, joka liittyy tyttöpartiolaisiin, ja jonka äidistä tulee partiojohtaja.

Saarijärven kunnan esittelyä, nähtävyyksiä, käsityöläisiä työssään, urheilua.

Tuontitavaroiden kuljetuskysymyksiä

Imatran esittelyä.

Elokuvassa esitellään SOK:n jakelujärjestelmää.

Kotkan kaupungin ja kaupunkilaisten esittelyä, pääkaupungin kotkalaisten pikkujoulu, Toivo Pekkasen hautajaiset, satamaa ja teollisuutta, Tanskan kuninkaan Fredrik IX:n vierailu.

Dokumentti siitä, miten ulkomaisen elokuvan kopio tuli Suomeen 1950-luvun alussa. Tämä juttu on oikeastaan piilomainos, ja sensuurikin huomasi sen. Leikattiin pikku mainos pois ja lisättiin vähän pituutta, niin saatiin syntymään veronalennuselokuva. Mitäpä elokuvaa Paula "Pimpula" Talaskivi ja Leo "Lexa" Nordberg sekä kumppanit seurasivat ennakkonäytöksessä? Tietenkin "tarinaa, joka sai koko maailman katseet kääntymään puoleensa". Nyt ja ikuisesti, Now and Forever.

Kouvola on monipuolinen urheiluharrastuksen keskus. Sieltä löytyy kentät ja muut tilat monenlaiseen urheiluun ympäri vuoden. Elokuvassa esitellään eri lajeja, joille Kouvolasta löytyvät loistavat puitteet harrastamisen.

Matkailijoita Lapissa hiihtämässä.

Elinvoimaisen Virtain kunnan esittelyä: mm. teollisuuskylä, kirkonkylä, pappila, kunnanatalo, lastenkoti, B-mielisairaala, kunnalliskoti, sairaala ja koulut. Virtain asukkaat rakastavat kotiseutuaan, todistaen sen kättensä työllä.

Imatran voimalaitoksen suunnittelua ja rakentamista, vihkiäiset 25.5.1929, voimalaitoksen toimintaa, sähkön käyttöä teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksissa.
[mykkä, ei kokonainen elokuva)

Suomi-Filmi Oy:n elokuvien tuotantoa Munkkisaaren studioilla sekä laborointia ja levitystoimintaa Bulevardin toimitalossa. Elokuvan tuotantoprosessin kuvaus lavasteiden valmistamisesta kuvauksiin ja filmin valmistamisesta sen esittämiseen elokuvateatterissa.

Erik Blombergin upeasti kuvaama dokumenttielokuva Jämijärven purje- ja moottorilentokoulutuksesta sotavuonna 1942. Matti ja Pekka ovat sekä purje- että moottorilentokursseilla. Elokuvan loppu on dramaattinen ja ladattu, eikä se ole lavastettu. Miten pilvilentokoulutuksen laskeutuminen onnistuu huonolla näkyvyydellä, kun kenttä on hukassa? "On se poika ainakin vielä hengissä, rohkea rokan syö..."

Värielokuva nykyaikaisesta malminetsintätoiminnasta Lapin erämaissa.

Kuvaus elokuvan tekemisestä, näytteitä Suomi-Filmin kahden pitkän elokuvan valmistumisesta. "Ensimmäistä suomalaista elokuvadraamaa", Risto Orkon ohjaamaa Ja alla oli Tulinen järvi kuvataan kauniissa Vääksyssä, kamerat ovat ampumakunnossa ja sitten ne pyörivät. Välillä käydään tekemässä dokumenttia Saksasta ja käväistään myös Suomi-Filmin tulipalossa tuhoutuneen Vironkadun studion raunioilla. Loppujaksossa seurataan Valentin Vaalan Koskenlaskijan morsiamen kuvauksia Peräpohjolassa, mm. vaarallista koskenlaskukohtausta.

Nuoret miehet ja hevoset ja komento: Antakaa suan lentää! Rakuuna-alokkaan arkipäivää ratsuväen kaupungissa, Lappeenrannassa kesällä 1938. "Mutta hevosmies onkin sellainen taituri ja vikeltäjä, että kelpaa vaikka mihin..."

Elokuva esittelee pankin toimintoja niin suuren tukkuliikkeen kuin kyläkaupankin kannalta.

Makeisten valmistusta Huhtamäki-yhtymään kuuluvan Hellaksen tehtaassa. Lapsia ja aikuisia nauttimassa tehtaan tuotteita eri tilanteissa.

Suomen vanhan sotaväen historiaa, elokuva on omistettu vanhoille veteraaneille. Veteraanisukupolvi luovuttaa vartiopaikan ja nuori sukupolvi ottaa sen vastaan. Entisen Suomen Kaartin veteraanien esittely ja heidän osallistumisensa marsalkan patsaan paljastukseen 4.6.1960.

Presidenttiehdokas Matti Virkkusen vaalielokuva vuodelta 1968. Virkkunen käy elokuvassa läpi suomalaisia yhteiskunnan osa-alueita, maataloudesta teollistumiseen, maaseutujen autioitumisesta kaupunkilaistumiseen. Elokuvassa on kaupunkikuvaa eri kaupungeista sekä kuvaa maaseudulta että teollisuuslaitoksista.

Viipurista kotoisin olevia yrityksiä eri puolilla Suomea.

Virtain kunnan maisemien ja nähtävyyksien esittelyä

Virtain järvi- ja kalliomaisemia
Torisevan ja Vaskiveden maisemia
Kituskoski
Martti Kitusen uhripuu
Kirkonkylän seutuja
Kirkonkylän urheilukenttä
Virtain paanukattoinen ristikirkko
Sankarihaudat
Kurjenkylän maisemia
Ruohomäen vanha mylly
Kukkalan kylän vanha mylly
Ilmarisen hauta
Niedenpohjan rakennuksia
Niedenpohjan leirialue
Herraiskoski ja kanava
Sisävesilaivat Tarjanne ja Pohjola kirkkorannan laiturissa
Vesistömaisemia laivamatkalta
Soutelua kirkkoveneellä
Rauhoitettu jättiläiskuusi
Oikan vesistö
Munkkilaisten rauniot
Romppaan salmi
Rautavuolteen ranta
Kivikosken kirkko ja sankarihaudat
Liedepohjan nuorisoseuran tanhuajat
Virtain Veikkojen naisvoimistelijat harjoittelevat järven rannalla.
Torisevan kahvimaja ja leirintäalue

Elokuva esittelee, miten Helsingin Sanomat syntyy.

Alussa pariskunta istuu Klippan-ravintolassa. Rouva haluaisi tilata broileria, mutta miehen mielestä se on liian kallista. Filmissä esitellään Suomen oloissa uutta broilerin tuotantoa ja kananlihan terveellisyyttä. Lopussa perheenemäntä on valmistanut perheelleen broileria ja Klippanissa rouvakin saa kanaa pöytään.

Mikkelin kaupungin esittelyelokuva.

Gottfr. Strömbergin sähkötehtaan yrityskuva.

Maatalousvaltainen Korpilahti.

Turun kaupungin esittelyn lisäksi kamera vierailee Naantalissa ja Airistolla.

Elokuvassa esitellään Aki- ja Bertta-radiot ja annetaan tietoa radioaseman paikan valinnassa ja radiosanoman "virkatiestä".

Erkki Majavan (1919-43) kuvaama dokumenttielokuva Pirkkalasta, jossa sotavuosina toimi nuorten tyttöjen työpalvelukeskus. Jokainen kurssi kesti puoli vuotta, ja sinä aikana tytöt tekivät kaikki työt omin voimin. Kurssin päättäjäiset pidettiin Haikan kartanossa, jonka jälkeen nämä sotavuosien työtytöt lähtivät työkodistaan kukin omaansa.

Eurooppalais- ja latinalaisamerikkalaistanssien opetusta.

Kuvia Kurikasta

Samuli Paulaharju kirjallisissa töissä.
Samuli Paulaharjun muistomerkki Kurikassa.
Kurikan maisemia.
Koiviston kylän asumuksia.
Ryijynkudontaa, rukilla kehruuta, kärrynpyörien raudoitus.

Elokuvassa esitellään, miksi auto kannattaa ostaa liikkeestä eikä kadulta.

Historiallisen kaupungin esittelyelokuva. Porvoo on myös nykyaikainen kauppa- ja teollisuuskaupunki.

Poikia partioleirllä Suistamon pitäjässä, jossa vihittiin ensimmäinen partio-opisto v. 1939

Helsinkiä ja Tamperetta.

Espoon kaupunginosan esittelyfilmi. Kaupunkia rakennetaan.

Kemi, Tervola, Simo.

Järvenpään esittelyä

Vihdin kunnan esittelyä.

"Nitraatti palaa räjähdysmäisesti, asetaatti palaa huonommin kuin paperi." Suomen elokuva-arkiston perustajajäsenen, Aito Mäkisen (s. 1927) ohjaama dokumentti elokuva-arkistotoiminnasta sekä elokuvakopioiden suomalaisesta romuttamiskäytännöstä alkaa rajulla kirvesjaksolla. Sitten seuraa pari harvinaista pätkää: Lumièren ajan jalkapalloilua sekä ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomen sisällissodassa 1918. Dokumentin valmistuessa seitsemän vuotta toiminut Suomen elokuva-arkisto siirtyi valtion laitokseksi vuonna 1979, viimeisenä Euroopassa.

Keravan kauppalan esittelyä.

Kulta- ja hopeaseppien työtä.

Kalajoki: Kallankarit Pohjanlahdella

Kansalaistoimintaa Nurmijärvellä. Teatteriesityksiä Aleksis Kiven kotimaisemissa.

Kasvavan Hyvinkään esittelyelokuva. Teollisuutta, kulttuuria ja kouluja.

Kauppapuutarhan kasvihuoneen rakentamista, kukkien istutusta ja hoitoa, nainen kukkakaupassa.

Olavi Puusaaren ohjaama ja selostama Yhteiskunta rakentaa terveyttä on Tampere-aiheinen värilyhytelokuva, harvinainen seurantadokumentti Tampereen keskussairaalan alkuvaiheista. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat kesällä 1958, jatkuivat peruskiven muurauksella, harjannostajaisilla ja sairaalan ensimmäisen osan valmistumisella. Tämä pohjoishämäläinen suurhanke herätti kansainvälistäkin huomiota. Siinä yhdistyi rakentamisen kehitys lääketieteen kehitykseen siten, että tärkein on ihminen ja ihmisen parantaminen.

Aimo Jäderholmin vuonna 1955 kuvaama hieno lyhytelokuva Suomen pohjoisimmasta kylästä, Utsjoen Nuorgamista Tenojoen varrella. Elokuvassa on suorastaan kansatieteellistä näkökulmaa 1950-luvun puolenvälin Taka-Lapin ankarasta elämästä. Kamera pistäytyy Rajalassa, Suomen pohjoisimmassa talossa. Eikä ole vielä sataa vuotta siitä, kun ensimmäinen hevonen nähtiin Utsjoella, mutta nyt ravit ovat täällä aina kansainväliset. Aitat ja turvemajat vaihtuvat aurattuun tiehen ja puhelinlankoihin, uusi aika saavuttaa vähitellen kaukaisen erämaakylänkin.

Karjalan Yhteiskoulun historiaa

Kuvia Uudestakaupungista ja sen ihmisistä.

KAVIn esillä olevan katselukopion loppuun on vuonna 1967, Uudenkaupungin viettäessä 350-vuotisjuhlaansa, liitetty Suomi-Filmin toimesta onnitteluteksti "350-vuotias Uusikaupunki. Jatkuvia menestyksen vuosisatoja. Suomi-Filmi OY."

Lastenhoitoa lastentarhassa.

Dokumentti miinojen raivauksesta Lapissa ensimmäisenä rauhan kesänä 1945. Hävitettyyn Lappiin jäi sodan jäljiltä yli 70 000 miinaa. Vaarallinen raivaustyö etenee miinaharavien, miinakoirien kuin myös argentiinalaisen säilykelihan avulla.

Rautatiekirjakaupan (myöh. Rautakirja) esittelyfilmi.

Laivamatkailua Suomen ja Ruotsin välillä.

Värikäs kisakaupunki esittelee kesäistä Helsinkiä ja kisapaikkoja vuonna 1952 Jean Sibeliuksen musiikin tahdissa ja Carl-Erik Creutzin selostamana.

Seinäjoen kauppalan esittelyä.

Mikkelin katukuvaa, rakennuksia, torielämää, kauppoja, teollisuutta, leirintäalue, Kalevan kisat, satama.

Kuvia Helsingistä ja Korkeasaaren eläintarhasta.

Suomi kutsuu urheilukalastajia ympäri maailman. Elokuvassa vieraillaan runsailla kalavesillä Hangosta Turun saariston ja Järvi-Suomen kautta Lappiin asti.

Ari Orkon ja Aimo Jäderholmin Nigeria on hyvin erikoinen elokuva. Se on kuvattu 1950-luvun puolivälissä, jolloin Jäderholm ja Orko olivat useita kuukausia Nigeriassa ja Kongossa tehden kansainvälistä MRA-elokuvaa Vapaus. Nigeria oli maailman polttopisteenä vuosina 1967-1970, kun maan itäinen osa Biafra julistautui itsenäiseksi. Verisen sisällissodan jälkeen Biafra antautui 1970. Tämä elokuva on leikattu 1950-luvun ainutlaatuisesta materiaalista, ja selostustekstin on 1969 tehnyt kuuluisa radioselostaja ja Afrikan tuntija Martti Silvennoinen. "Valkoisen miehen maaginen selluloidisilmä" seuraa "aikamme kärsimysvaltion", Nigerian, kamppailua. Biafraa ei mainita nimeltä kertaakaan.

Suomalaisten sotalaivojen näytös.

Riihimäen Lasi Oy:n yrityskuva ja 50-vuotisjuhlat sekä tehtaan tuotteiden esittelyä.

Puolustusvoimien 60-vuotisjuhlavuonna valmistettu, puolustusvoimien osuutta maamme turvallisuuspolitiikassa esittelevä elokuva.

Kuvia sotalaivoista ja miehistön päivittäisistä töistä sekä laivojen sotaharjoituksesta.

Sota-alusten virallinen koeajotilaisuus, veneiden koeajoa, ammuntaa ja juhlavieraita.

Filmissä esitellään Primulan konditorioiden toimintaa sekä kondiittoreiden työtä. Loppupuolella seurataan yrityksen 50-vuotisjuhlallisuuksia.

Pankin nukkeanimaatio.

Loviisan kaupungin ja sen historian esittelyä.

Juvan kirjatehtaan vihkiäiset 4.1.1977.
Hannu Tarmio, Esko Rekola ja Ahti Karjalainen pitävät puheen. Kirjapainon toiminnan esittelyä, liukuhihnalla Tuntematon sotilas -kirjoja. Väinö Linna signeeraa kirjan.

Reserviupseerikoulun toimintaa

"Tamperelaiset ovat aina ymmärtäneet, mihin vauraus valvoittaa..." Tampereen oman miehen, Uno Pihlströmin (1903-1965), välirauhan aikana vuonna 1940 kuvaama oivallinen kaupunkidokumentti, jota elävöittää kiintoisa selostus. Vuonna 1940 Tampereella, Suomen Manchesterissa, oli kolmattasataa tehdasta. "Tampere ei hellitä ennen kuin Manchesteria sanotaan Englannin Tampereeksi." Elokuvan loppunousu on mahtava: ilmakuvassa "aukeaa Tampere suurena, komeana, tarmokkaana."

Messut Lahdessa kesällä 1968, presidentti Kekkonen maistelee olutta ja Paula-tyttö tarjoilee kahvia.

Valamon luostarin esittelyä.

Kupittaan Savi Oy:n tehtaan toimintaa, tiilenpolttoa ja savi- sekä keramiikkaesineitten valmistusta.

Turin Käsityöläismuseon esittelyä.

Esittelyssä kansaneläkejärjestelmämme, joka on kansaneläkelain turvaama vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus. Elokuvassa esitellään eläkeläisten elämää kansaneläkkeen turvin, työikäisten kuntoutusta ja kouluttautumista uuteen ammattiin. Kansaneläkelaitoksen toimintaa sekä edustajien ja piiriasiamiesten työn esittelyä. Kansaneläkejärjestelmä on perusturva koko kansalle.

Erirotuiset koirat vetävät ahkiota maastossa ja maantiellä, sotilaat suksilla. Koiria ruokitaan. Sotilaille jaetaan soppaa auton lavalta. Koirat vetävät ahkiota jäällä Munkkiniemessä.

Historiallinen Haikon kartano kunnostettiin 1960-luvun puolivälissä kongressihotelliksi.

Lasten talviurheiluleikkejä ja -harrastuksia Helsingissä.

Dokumentti suomenhevosesta ja sen merkityksestä Suomelle.

Autonäyttely Helsingin Messuhallissa 1952.

Paljon väkeä kerääntynyt puistoon, naisten tanssiesitys. Elannon mainoskulkue, autoletka ja yleisöä eri puolilla Helsinkiä (suoratoisto puutteellinen).

Satamatöitä, laivan lastaamista ja purkamista.

Martti Saarikiven (1940-1971) ohjaama dokumenttielokuva Helsingin hienoimmasta elokuvateatterista Kino-Palatsista - joka avattiin vuonna 1911 - ja sen vaiheista sekä talon purkamisesta vuonna 1965.
Marja Heikkilän ja Martti Saarikiven ohjaama merkittävä ja nostalginen kulttuuridokumentti Suomen arvokkaimmasta ja kauneimmasta elokuvateatterista, vuonna 1911 avatusta Kino-Palatsista, ja sen vaiheista. Kino-Palatsin vuokrasopimus päättyi 31.3.1965, uuden ajan tieltään jyräämä talo purettiin ja paikalle rakennettiin Stockmannin talon lisärakennus. Kino-Palatsin jäähyväisnäytös oli 1.4.1965, jolloin esitettiin Risto Orkon Jääkärin morsian. Se vapautettiin esityskiellosta tätä yhtä esitystä varten.

Tukkien kuljetusta hevosilla ja autoilla järven jäälle.

Viitasaaren esittelyelokuva
Linja-auto lossissa.
Kirkonkylän keskusta Haapasaari. Liiketiloja, hotelli ja kirkko.
Kokkolansalmi.
Uimaranta Keiteleellä.
Oppikoulu, sairaala, Porthanin puisto, kunnantalo.
Savivuoren näkötorni.
Tukinuittoa. Haapaniemen saha.
Koskikalastusta, nuotanvetoa.

Eri tavoin epäonnistuneiden filmien esittely. Alkuosassa ei muuta kuvaa kuin ääniraita, myöhemmin yli- ja alivalottunutta tai muuten epäonnistunutta kuvaa.

Varusmiestoimintaa

Vaajakosken maisemia, SOK:n Vaajakosken tehtaiden toimintaa, henkilökunnan vapaa-ajan viettoa, palokunnan harjoitukset, tehtaiden tuotteita.

Elämää Suomenlahdella Kotkan kaupungissa sijaitsevassa Haapasaaressa.

Riihimäkeläisen H.G. Paloheimo Oy:n esittelyelokuva.

Kansainväliseen levitykseen tarkoitettu esittely vuonna 1971 valmistuneesta Finlandia-talosta.

Valmet 361 D -traktorin esittelyä. Esim. maataloustyöt, maansiirtotyöt ja metsätyöt.

Kaupunki- ja maalaismaisemaa eri puolilla Suomea. Pellon muokkausta ja viljan korjuuta. Ihmisiä työssä ja ostoksilla.

Berner Oy:n autokaupan esittelyfilmi.

Elokuvassa esitellään SOK:n leipomoita ja tehtaiden tuotantoa Turussa, Viipurissa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Armi ja Gil Hilario vierailevat Mikkelissä Suomen nuoriso-opistolla.

Orvo Saarikiven ohjaamassa elokuvassa esitellään Forssan historiaa ja sodanjälkeistä kehittyvää teollisuuskaupunkia.
Elokuvan ääniraita ei ole säilynyt.

Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton esittelyelokuva sisältää kuvia liiton toiminnasta ja tavaroiden kuljetuksesta eri kulkuneuvoilla sekä lastien purkamisesta ja lastaamisesta.

Terveet elämäntavat olivat arvossaan sota-aikana. Elokuvassa esitellään aikakauden terveydenhoitoa ja sairausvakuutuksen merkitystä.

Dokumenttielokuva Helsingin Sanomien toimitalon toiminnasta, kuvaa toimituksista ja paino- ja latomo-osastoista.

Rovaniemen esittely erityisesti urheilun näkökulmasta. Elokuva oli tarkoitettu kansainväliseen levitykseen. (saksankielinen versio)

Kampaajien suomenmestaruuskilpailut, kosmeettisten aineiden näyttely ja muotinäytös.

Kauppias A. Gust. Skogster rakennutti Hämeenlinnaan 1906-07 suuren tavaratalon, joka antoi kaupungin pääkadulle uuden, mannermaisen leiman. Elokuva on kuvattu kesällä 1920-luvun loppupuolella ja se esittelee tavaratalon eri osastoja konttoreineen ja varastoineen. Äärimmäisen harvinaista dokumenttia: sisäinteriööreissä vallitsevilla valoilla kuvattu - kuvaaja on todella osannut valottaa filmiä.

Vuonna 1925 perustetun Yhteiskunnallisen korkeakoulun muutto Helsingistä Tampereelle oli ja on yhä edelleen merkittävä tapaus Suomen historiassa. Olavi Puusaaren ohjaama ja Paavo Noposen luontevasti selostama elokuva kertoo korkeakoulun muutosta sekä uuden koulurakennuksen valmistumisesta. Mukana ovat Tampereen ensimmäisen lukuvuoden avajaiset syyskuussa 1960 sekä korkeakoulurakennuksen vihkimisjuhla maaliskuussa 1961. Kehystarinana on Inkerin ja Pekan opintie korkeakoulussa. Tie vie Pekan kunnansihteeriksi ja Inkerin toimittajaksi.

Autokorjaamon ja autokaupan toimintaa, autonäyttely. Konela tunnettiin alunperin nimellä Lauttasaaren Autokorjaamo Oy.

Elokuva kannustaa säästämään.

Suomi-Filmi valmisti syksyllä 1961 Harry Lewingin johdolla 40 minuutin asiallisen, huolella suunnitellun ja toteutetun vaalielokuvan Urho Kekkosesta. Se tarkastettiin 2.11.1961 eli neljä päivää sen jälkeen kun Neuvostoliitto lähetti Suomen hallitukselle dramaattisen nootin. Dokumentti kattaa Kekkosen ensimmäisen kauden tärkeät tapahtumat. Valtiovierailuja puolin ja toisin, matkoja omassa maassa, kosketus kansaan. Myös presidentin puoliso Sylvi Kekkonen on omana persoonanaan mukana kuvissa. Tampereellakin käydään heinäkuussa 1961, kun Norjan kuningas Olavi V vieraili Suomessa. Kekkosen ensimmäinen kausi oli monien kriisien aikaa, mutta niistä vaalielokuva ei juurikaan kerro. Loppu on lämmin: Urho poimii syksyn lehden ja ojentaa sen Sylville.

Lontoon merimieskirkon toimintaa.

Kemijoki Oy:n tilaamassa elokuvassa esitellään Kemijokeen rakennettavan Petäjäskosken voimalaitoksen vaiheet suunnittelusta valmistumiseen. Pääpaino on itse rakennustyössä, jossa käytetään mittasuhteiltaan ennen näkemättömiä kuorma-autoja, kaivinkoneita ja betonimyllyjä. Työn funktionaalisuus sekä dynaamisuus korostuu. Koneet ovat ensisijaisia, niitä käyttävät ihmiset jäävät sivuosaan. Konesinfoniaa rytmittävät moottoreiden ja signaalipillien äänet. Kuorma-autorivistön kippilavojen noustessa yhtaikaisesti on konekoreografia perin fallista. Elokuva tekee selväksi, että patotyömaa on miesten maailma. Alkujaksossa esitetään purolla leikkivä poika, ja selostuksen mukaan jokaisen pojan haave on tulla miehenä insinööriksi. Naisia elokuvassa näkyy vain työmaaruokalan keittiössä. Luontosuhdetta elokuva pohtii loppukohtauksessa; luonnon kauneus myönnetään, mutta ihmiskeskeisessä teknosentrisessä maailmassa sen tulee väistyä.

Sodan jälkeen uudelleen rakennetun, täysin tuhotun Rovaniemen esittelyelokuva.

Porin kaupungin esittelyelokuva.

Elokuva mainostaa Kaiser-televisiota, jonka saksalainen DM-lehti arvosteli parhaaksi.

Naisia muotivaatteissa eri tilanteissa sisätiloissa ja Helsingin puistoissa.

Dokumentissa Uuno Turhapuro -elokuvien tekijät ja tutkijat analysoivat Uunon hahmoa sekä elokuvasarjan suosion syitä. Lisäksi nähdään otteita Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan kuvauksista sekä aiemmista Uuno Turhapuro -elokuvista.

Suomen maaperästä löytyvien malmien etsintää.

Talvisodan jälkeisenä syksynä 1940 kuvattu dokumentti Reserviupseerikoulusta, joka oli siirretty Haminasta Niinisaloon, jossa se toimi vuodet 1939-45. Uusi, nuori ja toivorikas kurssi astelee "RUKKIIN", jossa on marssi alkava... Meni ilta ja yö, tuli ensimmäinen aamu ja päivä tupatarkastuksineen, junailemisineen, viholaisineen, maastoharjoituksineen, ammuntoineen, iltahartauksineen... Asiallinen dokumentti, ilman päällekäyvää propagandaa. Tekijät ovat kaikki reserviupseerioppilaita.

Dokumenttielokuva Finlandia (1922), "6-näytöksinen filmi Suomen maasta ja kansasta sellaisina kuin ne ulkomaalaisille esitetään", syntyi Ulkoministeriön tilauksesta. Mykkäelokuvan sisältösuunnitelman laati lähetystöneuvos Georg Theslöf, ja sen ohjauksesta huolehti Eero Leväluoma Erkki Karun valvonnassa. Finlandiasta valmistettiin kopioita ainakin seitsemänä erikielisenä versiona, ja sitä esitettiin vuosikymmenen mittaan useissa Euroopan maissa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Filmiväen peruna- ja heinätalkoot sotainvalidin palstalla sodan aikana 1943.

Elokuva suomalaisen talvimerenkulun historiasta ja nykypäivästä 1960-luvun alussa.

1,2 miljoonaa kirjaa vievät tilaa 28 hyllykilometriä. Näin laaja kirjasto ei ole enää vain kirjakokoelma, vaan se muodostaa itsenäisen mekanismin: paineilma, sähkömoottorit, trukit ja liukuhihnat ovat yhtä luonteenomaisia kuin kirjarivistötkin.

Matka taittuu leppoisasti junassa ja kiskoautossa.

Aimo Jäderholmin kuvaama Valon ja varjon siveltimellä on Suomen Valokuvaajain liiton tilaustyö, joka kertoo valokuvaajan monipuolisesta ammatista. Uutiskuvaus, mainoskuvaus, lapsikuvaus, värikuvaus saavat havainnollisen käsittelyn. "Kameran silmä on kaikkialla, missä jotain merkittävää tapahtuu, mutta älä unohda hymyä, sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa."

Tampereen kaupungin tilaamista lukuisista esittelyelokuvista yksi kiinnostavimmista on tämä syksyllä 1960 ensiesityksensä saanut Kaarlo Nuorvalan (1910-1967) elokuva. Elokuvan alku on omintakeinen: idyllinen maalaismaisema, ja alkutekstit lausutaan "kaupunginvaltuustossa". Eteenpäin menevää Tamperetta joka puolelta kuvattuna.

Dokumenttimateriaalista koostettu Elannon kotioloja esittelee Osuusliike Elannon toimintaa kuten hattuliikettä ja ravintolaa. Sitten käydään Elannon tehtailla, joissa kuvataan leipomoa, makkaran valmistusta, meijeriä ja pullottamoa. Backaksen maatilalla seurataan heinänkorjuuta ja kyntöä. Elokuva esittelee myös Elannon henkilökunnan elämää ja vapaa-ajanviettoa Sompasaaressa, ja se päättyy ohjelmalliseen illanviettoon.

Vuonna 1969 kaupunkioikeudet saanut Loimaa ei esittelyelokuvassaan tarvitse sanoja.

Maalaisliiton osin dramatisoitu 50-vuotisfilmi.

Valkeakosken esittelyä.

KAVIn edeltäjän Suomen elokuva-arkiston esittely.

Selvitys ydinenergian käytöstä voimantuotannossa sekä ydinvoimalaitoksen rakentamisvaiheista.

Savon pääkaupungin esittelyä.

Metsänhoitajien koulutusta Hyytiälässä.

Suomi-Filmi valmisti vuosina 1935-1937 kaikkiaan viisi lyhytelokuvaa aiheesta "kamerat pyörivät ja elokuvat valmistuvat". Ne olivat aikansa pidennettyjä trailereita, jotka markkinoivat valmisteilla olleita Suomi-Filmin kokoillan elokuvia. Risto Orkon 1930-luvun lopun suurtyö Jääkärin morsian sai ensi-iltansa 27.2.1938. Orkon jääkärien tulemista mainostettiin tällä lyhytelokuvalla. Siinä nähdään mm. Jääkärin morsiamen upea loppukohtaus, jonka avustajina oli 2000 ratsukkoa.
Elokuvan ääninegatiivi on kadonnut.

Hyvinkään kauppalan esittelyä.

Nurmijärven kunnan esittelyelokuva, idyllistä kesäkuvaa.

Taide on iloinen asia, varsinkin kun tekijöinä ovat Uus-Lavolan luovat lapset.

Elokuvassa kuvataan Vaajakosken arkisia askareita. Työntekijöilleen SOK Vaajakosken tehtaat tarjoavat hyvät edellytykset työn lisäksi harrastuksiin sekä perhe-elämään.

Aamun ohjelmatarjonnan aloittaa hyvän päivän toivotuksin elokuvan selostaja, kreivillinen vapaaherra Carl-Erik Creutz. Tämän jälkeen ketjutetaan kampanjaan mukaan mm. selostajat Pekka Tiilikainen ja Eero Leväluoma sekä kuuluttajat Matti Tamminen ja Kaisu Puuska. Ohjelmiston laajuudesta todistavat lisäksi "Markus-setä" Rautio ja eduskuntareportteri Leo Meller. Elokuva siirtyy ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoman huoneesta studioihin ja työpajoihin, kunnes kameran on kohdattava pääjohtaja ohjelmaneuvoston istunnossa. Suosittu "Pienoisparlamentti" saa sijaa, kun kesästä 1945 kokoontunut "Radion keskustelukerho" päästää parlamentaarisin voimasuhtein valitut väittelijänsä kaiken kansan kuultavaksi SKDL:n Hella Wuolijoen johdolla.

Todella harvinainen dokumentti Tampereen ydinkeskustan Hämeensillan valtavasta rakennustyömaasta vuosina 1928-1929. Huolellinen ja mainio ajankuva osuvin välitekstein, huumoriakin on Tampereen tapaan. Tehtailija Rafael Haarla lahjoitti Wäinö Aaltosen tekemät Hämeensillan neljä pirkkalaisveistosta.

Rannikkopuolustuksen aselajiesittely

Työskentelyä Strömbergin tehtaalla, generaattorien, muuntajien ja kojeistojen valmistusta. Tutkimustyötä laboratoriossa.