Isoäitiemme ja isoisoäitiemme aikana fuksia oli hyvin suosittu – kukka, jolla oli kauniit samettiset silmut, löytyi lähes jokaisesta kodista. Sitten maan ideologian vuoksi se julistettiin porvarillisen elämäntavan ominaisuudeksi. Nykyään tämä kaunis kasvi on jälleen voittamassa venäläisten kukkaviljelijöiden sydämet, ja sillä on ansaittu paikka heidän kokoelmissaan.
Sivun sisältö
Kuvaus
Fuksia kuuluu sypressikasvien heimoon. Luontaisessa elinympäristössään se esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikassa, jossa se on pieni pensas tai puu. Sisätiloissa sitä voidaan kasvattaa amppelikasvina, pensaana tai jopa 70 cm:n korkuisena puuna.
Lajista riippuen lehdet voivat olla vastakkaisissa riveissä tai kasvaa kierteisiin. Lehdet ovat soikeat, suikeat ja soikeat, ja niissä on yhtenäinen tai sahalaitainen reuna. Ne ovat yleensä vaalean- tai tummanvihreitä.
Fuksia kukkii keväästä myöhäissyksyyn, yleensä toukokuun ja marraskuun välisenä aikana. Tällöin muodostuvat alkuperäiset roikkuvat nuput, jotka muistuttavat pieniä balleriinoja: vihreä pikkuruinen pää, punainen tai valkoinen liivi, kirkas tutu-hame, jonka alta näkyvät ohuet jalat keltaisissa tossuissa.
Värinsä ja muotonsa vuoksi fuksia on luonnossa täysin epämiellyttävä mehiläisille. Kolibrit pölyttävät sen. Tämä johtuu erityisestä tahmeasta liimasta, viskiinistä, jota siitepölystä vapautuu ja joka tarttuu pikkulintujen nokkaan.
Jos fuksiaa hoidetaan kotona hyvin, se voi tuottaa meheviä hedelmiä. Ne ovat syötäviä ja makean makuisia.
Suosittuja lajeja
Kukan lajistollinen monimuotoisuus on ollut perustana satojen lajikkeiden ja hybridien muodostamiselle. Nykyään niitä on noin 8000. Sisäkukkatuotannossa sovellettavat tuotteet jaetaan kolmeen ryhmään:
- pensasmaiset – niillä on sileät, ylöspäin ulottuvat versot;
- ampelic – varret ohuet ja roikkuvat;
- ampel-pensas – pensas on muotoiltu tuen avulla.
Pensaista ja amppelimaisista muodoista suosituimpia lajikkeita ovat:
- Armbro Campbell – suuret, mahtavat, hennon vaaleanpunaiset silmut.
- Alisson Bell on fuksia, jolla on purppuranpunaiset, puoli-akselimaiset kukat.
- Anabelilla on lumivalkoiset, samettiset terälehdet.
- Henriette Ernstillä on vaalean lilat silmut.
- Talia on kirkkaan oranssi fuksia.
Amppelikasvien ystäville sopivat hyvin lajikkeet, joiden versot kaartuvat kauniisti:
- Holliese Beauty – tunnistaa samettisista vaaleanpunaisista kukista.
- Rauhan prinssi – fuksia, jossa on lumivalkoiset teepaalit ja punainen hame.
- Blue Angel omistaa kirkkaan lilanvioletit silmut.
- Keisarillinen kruunu – kukkia, joiden tulipunaiset terälehdet on koottu tupsuiksi.
Lajikkeesta riippuen fuksiat kukkivat eri vuodenaikoina. Voit siis valita kasvit niin, että voit nauttia kirkkaista nupuista kaikkina vuodenaikoina.
Istutus ja hoito
Fuksian hoitaminen ei vaadi paljon aikaa tai vaivaa. Tärkeintä on antaa sille riittävästi valoa, muistaa kastella se ja varmistaa, että se voi levätä lepoaikana.
Istutus ja siirto
Fuksiakasveilla ei ole erityisiä maaperävaatimuksia. Aikuiset kasvit voidaan istuttaa mihin tahansa löyhään, neutraaliin kasvualustaan. Ihannetapauksessa sen pitäisi olla sekoitus:
- lehtimulta, turve ja hiekka (3:2:1);
- turve, turve, humus ja komposti (2:1:1:1:1).
Kukinnan parantamiseksi on suositeltavaa lisätä multaan luu- tai sarvijauhoa – 1 ruokalusikallinen 1 litraan seosta.
Siirrä fuksia tarvittaessa – kun ruukku käy liian pieneksi. Tämä voidaan todeta juurien perusteella, jotka alkavat nousta salaojitusreikien kautta. Tämä olisi tehtävä aikaisin keväällä.
Ennen uudelleenistutusta pensas on karsittava – vanhoja varsia on lyhennettävä vähintään kolmanneksella ja juuria on leikattava hieman. Poikkeuksena tästä on ampelina-muoto, jota ei pidä karsia, sillä muuten se menettää koristeellisuutensa.
Ruukun pohjalle on pakollinen salaojituskerros, jonka on oltava noin 1/5 ruukun kokonaistilavuudesta. Istutuksen jälkeen kasvi on kasteltava, ruiskutettava runsaasti ja siirrettävä paikkaan, jossa on valoisaa, hajavaloa.
Valaistus
Ruukku tulisi sijoittaa länteen tai itään päin olevaan ikkunaan, sillä se pitää kirkkaasta mutta hajavalosta. Jos kasvatat sitä eteläisellä ikkunalaudalla, suojaa lehdet suoralta auringonvalolta, jotta ne eivät palaisi.
Jos kasvi jätetään pohjoiseen ikkunaan, se ei saa tarpeeksi valoa, se pitenee eikä kuki runsaasti. Fuksia ei myöskään halua vaihtaa paikkaa – jos niitä siirretään, ne menettävät lehtensä ja lakkaavat kasvamasta.
lämpötila
Koko kasvukauden ajan fuksiaa on hyvä pitää 18-24 °C:n lämpötilassa. Talvella lämpötila on laskettava 5-10 °C:een, muuten pensas menettää lehtensä ja varret pitenevät.
Kasvi tarvitsee säännöllistä ilmanvaihtoa, mutta se ei siedä vetoa, joka voi johtaa sen kuolemaan. Lämpiminä kuukausina fuksia tulisi viedä parvekkeelle. Suojaa se auringolta ja sateelta.
Kosteus
Keväällä ja kesällä ruiskuta kahdesti päivässä aamulla ja illalla. Käytä haaleaa, pehmeää vettä. Vähennä syksyllä hoitotiheyttä 2-3 päivän välein ja lopeta se talvella kokonaan.
Kastelu
Kastele pensas maaliskuun alusta syyskuun loppuun, kun pintamaa kuivuu. Lokakuun ensimmäisistä päivistä alkaen kastelua on vähitellen vähennettävä niin, että kuun loppuun mennessä se on harva ja harva. Talvella kasvi tarvitsee vähän tai ei lainkaan vettä, joten kastelua ei suositella.
Karsiminen
Leikkauksia ja karsintaa olisi tehtävä koko kasvukauden ajan. Kun nuorilla versoilla on 3 lehtiparia, ne on karsittava. Vanhat paljaat versot kannattaa poistaa, sillä ne eivät enää sovellu silmujen muodostamiseen.
Jos haluat antaa fuksialle puumaisen ulkonäön, kiinnitä yksi pystyvarsista tukeen. Sivuversot on poistettava, kunnes päävarsi on saavuttanut halutun korkeuden. Tämän jälkeen keskimmäisen verson huippu on leikattava pois, jotta edistetään sivuvarsien muodostumista, joista myöhemmin muodostuu latvus.
Nipistämisen ja leikkaamisen on oltava säännöllistä ja sitä on jatkettava kukintaan asti. Tämä auttaa saavuttamaan kauniin muodon.
Lannoitus
Levitä lannoitetta kahdesti kuukaudessa huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Kukkiville kasveille on parasta kattava lannoite. Annostusta on tarkkailtava: liian vähäinen määrä vähentää kukkia ja liiallinen määrä heikentää kukkia.
Hibernointi
Fuksia on kausikasvi. Siksi sen on aktiivisen kasvun ja kukinnan jälkeen levättävä talven ajan. Tänä aikana pensaan kehitys pysähtyy, ja on parempi pitää se viileässä paikassa, kastella harvoin ja säästeliäästi eikä käyttää lannoitteita. Lepoaika kestää tammikuun loppuun asti.
Mahdolliset ongelmat
Fuksian omistajat kohtaavat useita suuria ongelmia.
| Ongelma | Syy |
| Lyhyt kukinta-aika | Pensas pidettiin talvella lämpimänä eikä sitä kasteltu kohtalaisesti. |
| kasvi ei saanut riittävästi valoa keväällä ja kesällä. | |
| kasvun aikana ei annettu riittävästi vettä ja lannoitteita. | |
| Lehdet putoavat pois | Liian paljon valoa talvella, täytyy siirtää ja karsia muodostuvia silmuja. |
| Liian vähäinen kastelu, liian vähäinen kosteus, liian korkea lämpötila. | |
| valon puute | |
| Lehtilaikkuja lehdissä | Ylikastelu talvella. |
| Bud drop | Siirrä kasvi uuteen paikkaan, käännä ruukkua, vedä |
| Tuholaiset | Huono säilytys |
Levittäminen
Fuksiaa voidaan lisätä siemenillä tai kasvullisesti pistokkailla tai lehdillä.
Levitä siemenillä .
Tätä menetelmää käytetään yksinomaan jalostukseen, koska se on vaikein. Ensimmäinen vaihe on elinkelpoisen materiaalin hankkiminen. Emokasvi ei saisi olla itsepölytteinen.
- Kun nuppu kukkii – poista ponnet.
- Otetaan käyttöön keinotekoinen pölytys levittämällä siitepölyä isäkasvista siitepölyä männän tiehyeen. Käytä vanhemmaksi eriväristä ja -muotoista lajia.
- Eristä kasvi kiinnittämällä siihen kangas- tai paperipussi.
Hedelmien pitäisi kypsyä muutaman viikon kuluttua. Siemenet on vain irrotettava, kuivattava muutaman päivän ajan ja kylvettävä kostean mullan pinnalle (siemeniä ei tarvitse upottaa).
Säiliö on peitettävä lasilla tai kalvolla ja jätettävä valoisaan paikkaan. Ensimmäisten versojen pitäisi versoa 1,5-2 viikon kuluttua. 1,5 kuukauden kuluttua taimet on pistettävä ja vielä 2 kuukauden kuluttua ne on siirrettävä erillisiin ruukkuihin.
Pistokkaat
Pistokkaiden avulla tapahtuva lisäys kannattaa tehdä samaan aikaan kuin karsiminen. Valmista 5-7 cm pitkät verson kärjet ja istuta ne kosteaan hiekkaan tai vesiastiaan. Noin 20-30 päivän kuluttua ensimmäisten juurien pitäisi ilmestyä. Sen jälkeen pistokkaat voidaan istuttaa pieniin ruukkuihin, joissa on yhtä paljon hiekkaa, multaa, nurmikenttää ja lehtimultaa. Samaan ruukkuun kannattaa istuttaa useita pistokkaita, jotta pensaista tulee tiheämpiä ja näyttävämpiä.
Lehden kanssa .
On tarpeen leikata pois suuri lehti, jossa on terälehti, ja osa varresta, jossa on kainalonuppu. Juurruttamista varten valmistetaan sfagnumista, vermikuliitista ja turpeesta (2:3:1) koostuva kasvualusta, työnnetään lehti multaan ja peitetään ruukulla. Kastele nuorta kasvia, kun pintamaa kuivuu, ja tuuleta sitä säännöllisesti.
Fuksiaa on kutsuttu ”kiinalaiseksi lyhdyksi”, ”ballerinaksi” ja jopa ”mustalaiskorvakoruiksi” sen epätavallisen kukanmuodon ja kirkkaiden terälehtien vuoksi. Tämä trooppinen kaunotar on pitkäkukkainen, nopeakasvuinen ja vaatii vähän huomiota. Siksi jopa aloitteleva floristi pystyy pitämään sen, kunhan yksinkertaisia sääntöjä noudatetaan.
