Joitakin kukkia voi kasvattaa yhtä hyvin sekä sisätiloissa että puutarhassa. Yksi näistä on heliotrooppi, jonka nimessä on sana ”aurinko”. Tämä johtuu siitä mielenkiintoisesta ominaisuudesta, että heliotrooppikukat pystyvät auringonkukan tavoin kääntymään siihen suuntaan, josta auringonsäteet paistaa.
Sivun sisältö
Kuvaus
Heliotrooppi (Heliotropium) on monivuotinen kasvi, joka kuuluu Borage-sukuun. Meillä sitä voidaan viljellä monivuotisena vain ruukuissa, mutta avomaalla se on yksivuotinen kasvi. Se on kotoisin tropiikista ja subtropiikista, joten vain Venäjän eteläisimmillä alueilla heliotrooppi voi elää ympäri vuoden puutarhatonttien kukkapenkissä.
Eri maissa heliotroopilla on monia kauniita nimiä, kuten rakkauden ruoho tai jumalan ruoho, mutta meillä se tunnetaan jäkäläheinänä.
Samaan perheeseen, kuten venäläiset puutarhurit sen tuntevat, kuuluvat myös borago, hunajakastike tai unohtamatta jättäminen. Se on ruohokasvi, jonka kukilla on erittäin miellyttävä tuoksu. Vaikka heliotrooppi saavuttaa viljelyolosuhteissa tuskin 50 senttimetrin korkeuden, luonnossa sen haaraiset pensaat voivat kasvaa jopa kaksimetrisiksi. Varsi on melko tukeva, voimakkaasti haaroittunut, ja siinä on useita pitkulaisia, enintään 10 cm:n pituisia lehtiä, jotka ovat lyhyillä petioleilla ja joiden pinta on hieman ryppyinen.
Kukinnot ovat kilvenmuotoisia, varsien kärjissä, ja niiden halkaisija on vähintään 10 cm. Ne koostuvat hyvin pienistä viisiterälehtisistä kukista, jotka muistuttavat syreenin kukkia. Ne ovat väriltään sinisen ja sinisen eri sävyjä. Koska heliotroopin kukat sisältävät arvokkaita eteerisiä öljyjä, joissa on voimakas vaniljan tai kirsikan tuoksu, niillä on myös teollista merkitystä: näitä öljyjä käytetään hajuvesiteollisuudessa. Kukkivan heliotroopin tuoksu on erityisen voimakas aamulla ja illalla. Kukinta kestää vähintään kuukauden, ja se alkaa kukkavarren tyvestä ja ulottuu ylöspäin, minkä jälkeen se muodostaa pieniä, pähkinän kaltaisia hedelmiä. Kun ne ovat kypsyneet, siemenet voidaan kerätä myöhempää kylvöä varten.
Heliotroopista löydettiin jo 1500-luvun puolivälissä tunnettu mittari, lakmus, joten kukan toinen nimi on värjäyslitmus.
Heliotrooppilajeja ja -lajikkeita on monia, mutta viljelyolosuhteissa niiden määrä on rajallinen. Tunnetuimpia ovat siis:
- Scutellate (H. corymbosum) – saavuttaa noin metrin korkeuden ja kukkii koko kesän;
- Perulainen (N. peruvianum) – yleisin laji, jonka pensas on jopa 60 cm korkea ja kukat ovat violetteja tai tummansinisiä;
- curassavicum (N. curassavicum), suhteellisen harvinainen, vaaleansiniset kukat;
- varren muotoinen (N. amplexicaulus) – kääpiölaji, jota käytetään kukkapenkkien reunoilla;
- Eurooppalainen (H. europaeum ), jota käytetään pääasiassa lääkekasvina, esiintyy luonnossa maamme eteläosissa, kukat lähes valkoiset.
Koska se on suhteellisen lämpöä rakastava, sitä ei ole kovin helppo kasvattaa, mutta sen suosio kukkakaupoissa kasvaa nopeasti.
Istutus ja hoito ulkona
Sängyssä kasvattaminen edellyttää taimien valmistelua ennen toukokuun loppua eli keväthallojen uhan mentyä ohi. Yritä istuttaa tämä kukka tasaisille tonteille, jotka ovat hyvin alttiita auringolle ja suojassa voimakkailta tuulilta. Varjossa kukinta voi olla hyvin heikkoa, ja matalilla alueilla heliotrooppi sairastuu usein.
Valmistele kasvualusta kaivamalla se perusteellisesti, lisäämällä runsaasti orgaanista lannoitetta (multaa, turvetta) ja, jos maaperä on raskas, hiekkaa. Maaperätyypistä riippumatta jokaiseen kuoppaan on lisättävä salaojituskerros (hienoja kiviä tai karkeaa hiekkaa), kun taimet istutetaan. Itse istuttaminen ei ole vaikeaa: yritä irrottaa taimet kuppeihin juuripallolla juuria vahingoittamatta. Istuta se niin, ettei se uppoa, kastele hyvin ja multaa kevyesti. Jätä pensaiden väliin 30-50 cm.
Heliotroopin hoito sängyssä koostuu tavanomaisista toimista: kastelu, lannoitus, kitkeminen. Maaperä pidetään kohtuullisen kosteana, mikä auttaa multauksessa sahanpurulla tai leikatuilla oljilla. Kukka ei ole vaativa ravinnosta: se voi olla sekä orgaanisten lannoitteiden infuusioita että erilaisten mineraalilannoitteiden liuoksia. Lannoitteita levitetään usein: enintään kaksi kertaa kuukaudessa.
Syksyn kylmyyden lähestyessä on syytä päättää kukan kohtalosta: sen jättäminen puutarhaan meidän olosuhteissamme ei toimi. Jos on helpompaa kylvää siemeniä ensi vuoden taimia varten ja istuttaa uusia kasveja, mitään ei tarvitse tehdä. Voit kuitenkin kaivaa parhaat yksilöt varovasti esiin lokakuun puolivälissä, istuttaa ne kukkaruukkuihin ja laittaa ne ikkunalaudalle. Keväällä ne voidaan palauttaa puutarhaan tai käyttää pistokkaita, jotta saadaan tarvittava määrä kasveja.
Kasvattaminen sisätiloissa
Kaupunkiasunnossa Heliotrope voi elää monta vuotta, mutta sinun on ymmärrettävä, että se vie paljon tilaa ruukussa, joten voit sijoittaa vain 2-3 yksilöä ikkunalaudalle. Kukalle on luotava seuraavat olosuhteet:
- Valaistus. Älä pidä kukkaa varjossa, mutta myös suora auringonvalo tappaa sen. Ihanteellinen läntiselle tai itäiselle ikkunalaudalle.
- Lämpötila. Kesällä sen ylläpitäminen ei ole vaikeaa, sillä optimaaliset arvot ovat 20 … 24 oC. Syksyllä ja talvella ei ole suositeltavaa pitää sitä korkeammalla kuin 15-16 oC.
- Kosteus. Maaperän kosteuden osalta keväällä ja kesällä sen kuivumista ei voida hyväksyä. Likaantuminen ei ole sallittua, mutta edes pintamaakerros ei saa kuivua. Kastele kukkaa säännöllisesti pehmeällä huoneenlämpöisellä vedellä. Myös ilmankosteutta on tarkkailtava: kuivassa huoneessa lehtien kärjet kuivuvat, mikä vaikuttaa haitallisesti kasvin yleiskuntoon. Siksi pensaan ruiskuttaminen ruiskulla on suositeltavaa ympäri vuoden.
- Ruokinta. Kuten avomaallakin, ruukkuheliotrooppia ruokitaan usein käyttämällä monimutkaisten mineraalilannoitteiden liuoksia (annostelu – ohjeiden mukaan) kevään alusta kukinta-ajan loppuun. Tämä voi kestää alkukesästä lokakuuhun useimmilla sisätiloissa elävillä lajeilla. Kukanvarren avautuminen kestää noin kuukauden.
- Istuttaminen. Tämä kukka asunnossa vaatii uudelleenistutusta joka vuosi maaliskuussa. Ensimmäisen istutuksen tapaan ruukkuun laitetaan salaojituskerros ja sen jälkeen ravinteikasta kevyttä multaa. Ota joka kerta astia, joka on hieman suurempi kuin edellinen. Kun kasvi ja juuripallo on poistettu, osa mullasta on ravistettava pois ja vahingoittuneet juuret on karsittava. Jos kasvi tuntuu ihanteelliselta, voit siirtää kasvin varovasti juuripaakkuineen uuteen ruukkuun häiritsemättä juuristoa ja lisätä vain uutta multaa. Uudelleen istutettaessa juuren kaulan on pysyttävä samalla tasolla.
Kukan lisääminen ei ole kovin vaikeaa, ja tämä menettely on jopa aloittelevien kukkaviljelijöiden käytettävissä.
Levittäminen
Heliotrooppia voidaan lisätä siemenillä tai pistokkailla. Jos kyseessä on aikuinen sisäkasvi, on helpompi valita toinen vaihtoehto. Jos ruukussa ei ole kukkaa, eli sitä ei kasvateta kukkapenkissä joka vuosi, yritä kerätä siemeniä ja kylvää ne aikaisin keväällä taimia varten.
Heliotrooppi voidaan leikata koko kevään ajan, mutta aikaisintaan kolmen vuoden ikäisenä. Leikkaus on kolmijaksoisen verson kärki. Kun verso on leikattu, alemmat lehdet leikataan pois ja loput versoista leikataan 1/2:lla. Kun pistokkaat on käsitelty Kornevinilla tai vastaavalla piristeellä, istuta ne hiekan ja humuksen seokseen. Peitä kattila muovipussilla ja laita se valoisaan paikkaan huoneenlämpöön. Kostuta multaa säännöllisesti ja tuuleta pistokkaita. Prosessi kestää noin kuukauden, minkä jälkeen juurtuneet pistokkaat istutetaan omiin ruukkuihinsa.
Siemenet kylvetään maaliskuussa. Ne ovat pieniä, joten ne ovat yksinkertaisesti hajallaan alustan pinnalla. Niitä pidetään lasilla peitettynä ja normaalissa lämpötilassa, kunnes ne itävät. Taimia ei kastella ensimmäistä kertaa, vaan ne ruiskutetaan. Pistetään kasvit kahden todellisen lehden vaiheessa. Taimet on vihdoin istutettu ruukkuihin toisen kuukauden kuluttua.
Mahdolliset ongelmat
Heliotroopin viljely vaatii jonkin verran kokemusta, vaikka se ei ole kovin monimutkaista. Sen hoitamatta jättäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia:
- harmaamätä: leikkaa pois saastuneet alueet ja käsittele kasvi sienimyrkyillä;
- ruosteen ulkonäkö: hoito on samanlainen;
- ei kukintaa: syynä voi olla valon puute tai korkeat talvilämpötilat;
- Lehtien kuivuminen ja putoaminen: syynä on todennäköisesti ilman liiallinen kuivuus;
- Lehdet putoavat, koska maa kastuu;
- Lehdet kalpenevat ja versot harvenevat samaan aikaan valon puutteen vuoksi.
On epätodennäköistä, että tuholaiset tunkeutuisivat taloon, mutta jos tuholaisia esiintyy, hyönteis- tai punkkimyrkkyjä tai kirvoja, on käytettävä hyönteis- tai punkkimyrkkyjä.
Heliotrooppi on ”universaali” kukka: sitä voidaan käyttää sekä kotona että asunnossa. Ensimmäisessä tapauksessa se on kuitenkin istutettava vuosittain. Tuoksuvia kukkia voi nähdä kotona koko lämpimän kauden ajan, mutta kasvi on jäähdytettävä talven ajaksi.
