Helokit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helokit
Iltahelokki (Oenothera biennis)
Iltahelokki (Oenothera biennis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Horsmakasvit Onagraceae
Suku: Helokit Oenothera
L.
Katso myös

  Helokit Wikispeciesissä
  Helokit Commonsissa

Helokit (Oenothera) on horsmakasvien (Onagraceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu lajien määrittelytavasta riippuen noin 150–500 lajia[1]. Useimmat suvun lajit kasvavat Pohjois-Amerikassa, mutta monia helokkilajeja viljellään myös koristekasveina[2]. Suomen luonnossa on havaittu noin 15:ttä eri helokkilajia[3].

Helokit ovat yksi- tai kaksivuotisia ruohovartisia kasveja. Niiden varret ovat karvaisia ja kasvutavaltaan pystyjä. Lehdet ovat muodoltaan suikeita ja lehtiruusukkeessa olevat lehdet ovat yleensä leveämpiä kuin varsilehdet. Kukat sijaitsevat yksittäin ylimmissä lehtihangoissa. Kukissa on neljä verholehteä, jotka ovat usein taakäänteisiä. Kukissa on myös neljä terälehteä, jotka ovat väriltään keltaisia. Heteitä on kahdeksan kappaletta ja emissä on yksi vartalo, mutta luotti on neliliuskainen. Hedelmä on nelilokeroinen kota.[2] Kesäkynttilät (Gaura) yhdistetään nykyisin helokkeihin.

Lajeja, alalajeja ja lajiristeymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Plant List (Oenothera) The Plant List. 2013. Viitattu 27.6.2018. (englanniksi)
  2. a b Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Nattljus (Oenothera) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 27.6.2018. (ruotsiksi)
  3. Kasviatlas 2017: Helokit (Oenothera) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 27.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]