Kaunokit
| Kaunokit | |
|---|---|
 Keltakaunokki (Centaurea macrocephala) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Carduoideae |
| Suku: |
Kaunokit Centaurea L. |
| Katso myös | |
Kaunokit eli sädekaunokit (Centaurea) on asterikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu 450 lajia, joista osa on yksivuotisia ja osa monivuotisia. Luonnonvaraisena kasvava ruiskaunokki on monesti pelloilla rikkaruohona, mutta laji tunnetaan myös koristekasvina puutarhoissa. Vaikka luonnonvaraisen ruiskaunokin kukat ovat siniset, lajista on jalostettu lajikkeita, joiden kukkien väri vaihtelee, kuten myös niiden kerrannaisuus.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruiskaunokki on 20–80 cm korkea ja isokaunokki jopa 1–2 metriä korkea. Kukkien värisävyjä ovat punaisen, keltaisen, sinisen ja violetin sävyt. Lisäksi on myös valkoisia kukkia.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokaunokki (Centaurea americana) on kotoisin Pohjois-Amerikasta, kun taas ruiskaunokki (Centaurea cyanus) on lähtöisin Etelä- ja Kaakkois-Euroopasta, mistä se on levinnyt kaikkialle Eurooppaan.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaunokit viihtyvät aurinkoisella paikalla kosteahkossa maassa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruiskaunokin lisäksi koristekasveina käytetään iso-, tuoksu- ja harmaakaunokkia. Ruis- ja tuoksukaunokkia voidaan käyttää myös leikkokukkana.[1] Edellä mainitut ovat yksivuotisia. Monivuotisia ovat muun muassa kelta- ja vuorikaunokki.[2]
Kaunokkilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa tavattavia lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa vakiintuneena luonnonvaraisena tavattavat lajit ja alalajit:[3]
- ahdekaunokki (Centaurea jacea) (muinaistulokas)
- ketokaunokki (Centaurea scabiosa) (muinaistulokas)
- piennarketokaunokki (Centaurea scabiosa subsp. scabiosa)
- mustakaunokki (Centaurea nigra) (uustulokas)
- nurmikaunokki (Centaurea phrygia) (muinaistulokas)
- idännurmikaunokki (Centaurea phrygia subsp. phrygia)
- lännennurmikaunokki (Centaurea phrygia subsp. pseudophrygia) (satunnaistulokas)
- ruiskaunokki eli ruiskukka (Centaurea cyanus) (muinaistulokas)
- vuorikaunokki (Centaurea montana) (uustulokas, viljelykarkulainen)
Suomessa havaittuja muualta peräisin olevia lajeja:
- hapsikaunokki (Centaurea trichocephala)
- harakankaunokki (Centaurea diffusa)
- huopakaunokki (Centaurea dealbata) → huoparuusukaunokki (Psephellus dealbatus)
- keltakaunokki (Centaurea macrocephala)
- keltaorakaunokki (Centaurea solstitialis)
- kääpiökaunokki (Centaurea depressa)
- maltankaunokki (Centaurea melitensis)
- piikkikaunokki (Centaurea calcitrapa)
- reininkaunokki eli hietakaunokki (Centaurea stoebe, aiemmin C. rhenana)
- risukaunokki (Centaurea virgata)
Muita lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- armeniankaunokki (Centaurea iberica)
- harmaakaunokki (Centaurea cineraria)
- hopeakaunokki (Centaurea ragusina)
- idänkaunokki (Centaurea orientalis)
- isokaunokki (Centaurea americana)
- jalokaunokki (Centaurea pulcherrima)
- kaakonahdekaunokki (Centaurea jacea subsp. substituta)
- kalliokaunokki (Centaurea rupestris)
- karhokaunokki (Centaurea aspera)
- karvaskaunokki eli karvasohdake eli benediktiiniohdake (Centaurea benedicta)
- kaukasiannurmikaunokki (Centaurea phrygia subsp. abbreviata)
- kenttäkaunokki (Centaurea serotina)
- kyproksenkaunokki (Centaurea akamantis)
- maariankaunokki (Centaurea hypoleuca)
- marokonkaunokki (Centaurea diluta)
- mielikaunokki (Centaurea bella)
- moldovankaunokki (Centaurea besseriana)
- nokikaunokki (Centaurea deusta)
- patjakaunokki (Centaurea spinosa)
- rikkahietakaunokki (Centaurea stoebe subsp. australis)
- rinnekaunokki (Centaurea cheiranthifolia)
- keltarinnekaunokki (Centaurea cheiranthifolia subsp. cheiranthifolia)
- punarinnekaunokki (Centaurea cheiranthifolia subsp. purpurascens)
- sulkakaunokki (Centaurea uniflora)
- ternikaunokki (Centaurea ruthenica)
- valkokaunokki (Centaurea alba)
- villakaunokki (Centaurea eriophora)
- Centaurea aegialophila
- Centaurea lactucifolia
Kaunokkeihin on aiemmin luokiteltu lisäksi tuoksukaunokki (Amberboa moschata, syn. Centaurea moschata).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pentti Alanko: ”Kaunokit”, Tammen suuri puutarhakirja, osa 2, s. 181–182. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1107-5.
- ↑ Irmeli Anttiroiko: ”Kaunokit”, Piha ja puutarha, Kukoistavat perennat, s. 88. Weilin+Göös, 2007. ISBN 978-951-0-30991-9.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 106–107.)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Kaunokit (sädekaunokit) – Centaurea
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Centaurea
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Centaurea (englanniksi)
- ITIS: Centaurea (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Centaurea (englanniksi)
- Flora of China: Centaurea (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Genus Centaurea (englanniksi)