Resedakasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Resedakasvit
Värireseda (Reseda luteola)
Värireseda (Reseda luteola)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Resedakasvit Resedaceae
Martinov, nom. cons.
Synonyymit
  • Astrocarpaceae A.Kerner
Suvut
Katso myös

  Resedakasvit Wikispeciesissä
  Resedakasvit Commonsissa

Resedakasvit (Resedaceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten Brassicales-lahkossa, jonka tunnetuin heimo on ristikukkaiskasvit (Brassicaceae).

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Resedakasvit ovat ruohoja, jotka joskus muodostavat pensasmaisia kasvustoja. Niiden lehdet ovat ehytlaitaisia tai pariosaisia, tavallisesti korvakkeellisia. Kukinnot ovat varsipäätteisiä eli terminaalisia ja terttumaisia. Kukat ovat vastakohtaisia (monosymmetrisiä), ja niiden pohjus on toisinaan lyhyelti maljamainen hypanthium. Sen reunalla on tavallisesti kuusi, harvoin 4–8 verholehteä ja tavallisesti kuusi tai harvemmin 4–8 terälehteä, jotka ovat keskenään erikokoisia. Terälehdet ovat kynnellisiä, ja kynnen yläosassa on kieleke. Joskus terälehden leveä yläosa on ripsuinen. Kukassa on myös kapean kiekkomainen tai melkein terämäinen mesiäinen hetiön ulkopuolella. Heteitä on vähintään kolme, ja ne ovat toisinaan kasvaneet tyveltään yhteen. Sikiäin, joka koostuu tavallisesti 3–6 yhteen kasvaneesta emilehdestä, sijaitsee yleensä gynoforin eli varren päässä. Harvoin emilehdet voivat olla myös enemmän tai vähemmän erillisiä. Hedelmässä on kärkiaukko vartaloiden jäänteiden keskellä tai harvemmin hedelmä on tuppilo tai marja. Vartaloiden lisäksi myös verhiö on hedelmässä jäljellä. Siemenet ovat usein vaipallisia. Kromosomiluku on n = 5–15.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Resedakasvien levinneisyys on osittain hajanainen. Niitä esiintyy maapallon lämpimillä ja subtrooppisilla alueilla kuivilla kasvupaikoilla. Heimo on runsaimmillaan Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Koillis-Afrikan alueella. Erillisiä levinneisyysalueita on Etelä-Afrikassa, Pohjois-Amerikan lounaisosissa ja Lounais-Kiinassa.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään resedakasveihin sisällytetään kolme sukua ja niiden 75 lajia. Peräti 68 lajia on yksistään resedojen (Reseda) suvussa. Ennen omina sukuinaan pidetyt keräkit (Oligomeris) (Lounais-Kiinassa) ja Ochradenus sisältyvät heimon evoluutiopuussa resedojen sukuun. Muut suvut ovat Caylusea ja tähtitertut eli tähtiresedat (Sesamoides).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Stevens 2001 –, Viitattu 25.11.2014.
  2. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/resedaceae.gif

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]