Veripeippi
| Veripeippi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Veripeipit Perilla |
| Laji: | frutescens |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Veripeippi (Perilla frutescens)[3] on kasvilaji huulikukkaiskasvien heimossa. Se on sukunsa ainoa laji. Veripeippi kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, ja sitä käytetään maustekasvina useissa aasialaisissa keittiöissä.
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veripeippi on pysty ruohovartinen kasvi. Se kasvaa 0,3–2 metriä korkeaksi. Varret ovat tiheän karvaisia ja väritykseltään vihreitä tai violetinpunaisia. Lehdet ovat 4,5–13 senttimetriä pitkiä ja 2,8–10 senttimetriä leveitä. Ne ovat muodoltaan leveän puikeita tai pyöreähköjä, suippokärkisiä ja sahalaitaisia. Lehtiruoti on 3–5-senttimetrinen.[2]
Kukinto on 1,5–15 senttimetriä pitkä yksipuolinen viuhko. Useimmat kukinnon osat ovat hapsikarvaisia. Kukan kukkaperä on noin 1,5-millimetrinen. Verhiö on noin 3 millimetriä pitkä ja pysty. Kaksihuulisen verhiön alahuuli on ylähuulta pitempi. Teriö on kokonaisuudessaan 3–4-millimetrinen, ja teriön torvi on 2–2,5 millimetriä pitkä. Hedelmä on tyypiltään lohkohedelmä.[2]
Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veripeipistä on useita muunnoksia, joita on perinteisesti käytetty eri tavoin.
- Perilla frutescens
- Lehdet yleensä 7–13 senttimetriä pitkät.
- Perilla frutescens var. crispa – kähäräveripeippi eli shiso
- Lehdet syvän sahalaitaiset, usein punertavat varsinkin alapinnaltaan.
- Perilla frutescens var. purpurascens
- Lehdet yleensä 4,5–7,5 senttimetriä pitkät.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kähäräveripeipin (Perilla frutescens var. crispa) lehtiä käytetään varsinkin Japanissa, Kiinassa ja Koreassa yrttinä monenlaisten ruokien ja säilykkeiden maustamiseen. Kähäräveripeippiä kutsutaan usein tässä yhteydessä alun perin japaninkielisellä nimellä shiso.[4][5]
Muunnoksen Perilla frutescens var. frutescens siemenistä puristetaan öljyä.[4] Veripeippiä on myös käytetty perinteisesti lääkekasvina.[5] Useita muunnoksia käytetään koristekasveina.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veripeippiä kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Aasiassa Bhutanissa, Etelä-Koreassa, Kambodžassa, Kiinassa, Indonesiassa, Intiassa, Japanissa, Laosissa ja Vietnamissa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Plummer, J.: Perilla frutescens IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Perilla frutescens Flora of China. Viitattu 20.8.2012. (englanniksi)
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkielinen nimi) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 20.8.2012.
- ↑ a b Gernot Katzer: Gernot Katzer's Spice Pages Karl-Franzens-Universität Graz. Viitattu 20.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Perilla frutescens Plants for a Future. Viitattu 20.8.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Perilla frutescens[vanhentunut linkki] (englanniksi)
| ||||||||||