Kumppanuuskasvit ovat toistensa kasvua ja sadon muodostumista helpottavia ja tukevia hyöty- ja koristekasveja. Nämä ”hyvät naapurit” ovat ehdottomasti yksi helpoimmista keinoista tehdä puutarhan hoidosta vaivattomampaa ja nopeampaa.

Kun suunnittelet hyötypuutarhan perustamista ja laadit viljelysuunnitelmaa, kumppanuuskasvit kannattaa aina ottaa ensimmäisenä huomioon.

Miten kumppanuuskasvit sitten toimivat? Mitkä kasvit auttavat toisiaan tuottamaan terveemmän ja suuremman sadon? Mitä kasveja sen sijaan ei kannata kasvattaa vierekkäin?

Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin kumppanuuskasveista olen kasannut tähän artikkeliin. Kumppanuuskasvit ovat nimittäin täysin ilmainen tapa saada enemmän irti hyötypuutarhastasi.

Toki asiaa ei tarvitse monimutkaistaa liikaa. Näiden hyvien naapureiden muistaminen vaatii harjoitusta, joten älä ota turhia paineita siitä, ovatko kaikki puutarhasti kasvit täysin oikeassa järjestyksessä.

Aloita tänä vuonna esimerkiksi niin, että etsit omalle lempihyötykasvillesi oikeat kumppanuuskasvit ja kasvatat niitä vierekkäin.

Muista tallentaa tämä sivu kirjanmerkkeihin ja jakaa se muiden tarhurien kanssa!

---

Kumppanuuskasvit – mitä ne ovat?

Kumppanuuskasvit ovat lyhyesti sanottuna hyviä naapureita puutarhassa. Ne auttavat toisiaan pysymään terveinä ja tuottamaan suuremman sadon vähemmällä vaivalla.

Niinpä kumppanuuskasvit sopivat sekaviljelyyn, jossa kasveja ei viljellä omissa lohkoissaan kasvimaalla. Sekaviljelyssä viljeltävä alue jaotellaan niin, että toistensa lähellä viihtyvät kasvit kasvavat vierekkäin.

Sekaviljely ja kumppanuuskasvien huomioiminen vaatii hieman suunnittelua, mutta hyötytarhan hoitaminen on helpompaa kesän mittaan ja satokin on terveempi ja runsaampi. Kun erilaiset kasvit kukoistavat vierekkäin ja lomittain, puutarhaan muodostuu kerroksellisuutta ja luonnollisen näköistä vaihtelua.

Kumppanuuskasvien hyödyntäminen sekaviljelyssä ei kuitenkaan sulje pois aivan yhtä tärkeää viljelykiertoa, jossa hyötykasvien kasvupaikkaa vaihdellaan vuosittain.

Viljelykierto eli vuoroviljely on välttämätön osa hyötypuutarhan suunnittelua. Koska tietyt kasvitaudit ja tuholaiset selviävät talven yli maaperässä, kasvupaikan vaihtaminen vuosittain takaa terveemmän ja runsaamman sadon.

Viljelykierto kuluttaa ravinteita ja myös palauttaa niitä maaperään, joten se pitää kasvualustan terveempänä kuin saman kasvin viljely samalla paikalla vuodesta toiseen.

---

Mitä hyötyä kumppanuuskasveista on?

Hyvät kumppanuuskasvit toimivat toistensa tukena kasvukauden ajan. Kumppanuuskasvien hyödyntäminen tarjoaa monia helppoja etuja:

• Tuholaistorjunta helpottuu:
  Tuoksuvat kasvit karkottavat tuholaisia, jolloin hyötykasvit saavat kukoistaa rauhassa ja puutarhuri selviää vähemmällä vaivalla.
• Kasvit ovat terveempiä:
  Jotkin kumppanuuskasvit torjuvat toistensa kasvitauteja, jolloin saat nauttia sadosta pidempään, kun esimerkiksi kurkkukasvit eivät sairastu härmään niin helposti.
• Sadon maku paranee:
  Tietyt yrtit parantavat ympäröivien hyötykasvien makua. Esimerkiksi korianteri tekee perunoista maukkaampia.
• Sato on runsaampi:
  Kun kumppanuuskasvit torjuvat toistensa tuholaisia ja kasvitauteja, puutarhasi sato on suurempi.
• Kitkemisen tarve vähenee:
  Sekaviljelyssä kasvimaa tai kasvulava on rehevä ja runsas, jolloin suurilehtiset kasvit tukahduttavat rikkakasvit alleen.

Vaikka kumppanuuskasvit ja sekaviljely tuovat suurenmoisia hyötyjä, puutarhan kasvatussuunnitelman laatiminen vie hieman aikaa keväisin. Tämä on kuitenkin pieni vaiva siihen nähden, miten helppoa ja palkitsevaa tarhurointi on, kun kasvit huolehtivat toinen toisistaan.

Meidän puutarhassamme kumppanuuskasvit ovat olleet käytössä alusta lähtien. En muutenkaan ole suorien kylvörivien ja tarkasti rajattujen kasvulohkojen ystävä. Liian hiottu ja viilattu hyötypuutarhan ilme ei yksinkertaisesti sovi tänne keskelle metsää, vaan luonnollinen ja kerroksellinen kasvimaa istuu paremmin luonnon keskelle.

Ennen kuin hyppäämme tarkastelemaan kullekin hyötykasville sopivia kumppanuuskasveja, tässä muutama nopea vinkki, jotka on hyvä pitää mielessä:

---

Nopeat vinkit: muista nämä

1. Voimakkaat tuoksut harhauttavat tuholaisia. Tuoksuvat yrtit ja kukat toimivat hyvin esimerkiksi kaalikasvien tuholaistorjuntaan. Basilika, laventeli, minttu, rosmariini, salvia ja timjami karkottavat tiettyjä tuholaisia tehokkaasti, kuten myös voimakkaasti tuoksuva samettikukka.
2. Tietyt hyötykasvit torjuvat toistensa tuholaisia ristiin. Esimerkiksi sipuli karkottaa porkkanakemppiä, kun taas porkkana torjuu sipulikärpästä.
3. Palkokasvit sitovat arvokasta typpeä juurinystyröissä elävien bakteerien ansiosta ja luovuttavat sitä ympäröivien kasvien käyttöön. Papujen ja herneiden vieressä viihtyvät esimerkiksi peruna ja tomaatti.
4. Korkeat hyötykasvit antavat tuulensuojaa matalammille naapurikasveilleen. Esimerkiksi korkeat härkäpavut ja maissi tarjoavat näin suojaisan kasvupaikan esimerkiksi lämmöstä pitäville kurkkukasveille.
5. Jotkut kasvit parantavat naapurikasvien makua. Esimerkiksi korianteri parantaa perunoiden makua ja sopii niiden naapuriksi.
6. Houkutus- tai syöttikasveja voit käyttää houkuttelemaan tuholaisia puoleensa, jolloin ne eivät iske niin pahasti tärkeämpiin hyötykasveihin. Esimerkiksi kiinankaali on helppo kasvatettava, ja se houkuttelee kaalikasvien tuholaisia tehokkaasti puoleensa, jolloin kerä-, kukka- ja parsakaalit jäävät rauhaan. Syöttikasveista tuholaiset on helppo kerätä pois.

---

Kumppanuuskasvit hyötypuutarhassa

Tässä lista hyötykasveista, joiden nimiä klikkaamalla pääset lukemaan tarkemmat tiedot sopivista kumppanuuskasveista:

• Fenkoli
• Herne
• Kaali (keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali, lehtikaali, parsakaali)
• Kesäkurpitsa
• Kurkku (avomaankurkku, kasvihuonekurkku)
• Kurpitsa
• Maissi
• Mangoldi
• Munakoiso
• Palsternakka
• Paprika
• Papu (härkäpapu, pensaspapu, salkopapu, ruusupapu)
• Peruna
• Pinaatti
• Porkkana
• Punajuurikas
• Purjo
• Retiisi
• Retikka
• Salaatti (jäävuorisalaatti, keräsalaatti, lehtisalaatti)
• Selleri
• Sipuli (keltasipuli, kevätsipuli, punasipuli, salottisipuli)
• Tomaatti
• Valkosipuli

Lista täydentyy jatkuvasti, joten tallenna tämä sivu kirjanmerkkeihin ja jaa se somessa muidenkin kanssa!

---

Fenkoli

Fenkoli on koristeellinen ja makoisa hyötykasvi kotipuutarhaan, joka sopii vaikka raakana salaatteihin tai kypsennettynä keittohin ja pataruokiin. Meillä fenkolia käytetään varsisellerin tapaan. Maku on raikas ja se muistuttaa anista.

Fenkolin kasvatus onnistuu parhaiten, kun esikasvatat taimet sisällä. Kylvä siemenet taimimultaan pieniin ruukkuihin huhtikuussa. Kun maa on lämmennyt vähintään 10-asteiseksi, istuta ne lopulliselle kasvupaikalleen. Muista kuitenkin karaista taimia noin viikon ajan ennen kuin istutat ne ulos.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• endiivi, herne, kurkku, palsternakka, purjo, selleri, vienankaali
• basilika, salvia
• auringonkukka

Huonot kumppanuuskasvit:

• paprika, papu, tomaatti
• korianteri, tilli

takaisin ylös ↑

Herne

Herneet ovat melko varmoja ja helppoja kasvatettavia kotipuutarhassa. Kunhan löydät herneille sopivan lämpimän kasvupaikan, runsas sato valmistuu melkein itsestään.

Kotipuutarhan hyötykasveista herneet tuottavat usein satoa ensimmäisinä. Ne itävät melko matalassakin lämpötilassa ja kukoistavat melko vaatimattomassakin maaperässä.

Sokeriherneet ja taittoydinherneet korjataan, kun palot ovat ohuita, ja ne syödään palkoineen. Siploydinherneiden palkojen annetaan pullistua ja niistä syödään vain mehevät, makeat herneet.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• fenkoli, kaalit, kesäkurpitsa, kurkku, maissi, palsternakka, porkkana, retiisi, retikka, salaatti, selleri
• tilli

Huonot kumppanuuskasvit:

• munakoiso, pavut, peruna, purjo, sipuli, tomaatti, valkosipuli

takaisin ylös ↑

Kaali (lehtikaali, keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali, parsakaali)

Kaalit kuuluvat ristikukkaiskasveihin (Brassicaceae), jotka ovat valitettavan alttiita monille tuholaisille. Etanat, kirpat, kaaliperhoset, naurisperhoset, lanttuperhoset ja kaalikärpäset ovat usein puutarhurin vaivana kaaleja kasvatettaessa.

Tuholaisten ilmaantuminen ei kuitenkaan tarkoita, että koko sato olisi menetetty samantien. Tuholaiset voi kerätä pois käsin, eivätkä ne näin ollen tuhoa koko satoa tai viljelmää. Tarkista kasvustot päivittäin ja anna kutsumattomille vieraille kyytiä.

Niinpä kaalien kasvatus ei ole mahdottoman vaikeaa, mutta toki niiden viljely vaatii hieman enemmän aikaa kuin sellaisten hyötykasvien, joihin tuholaisia ei ilmaannu.

Varmin tapa torjua kaalin tuholaiset on käyttää tiheitä suojaverkkoja ja -harsoja, joita löydät puutarhamyymälöistä ja erikoisliikkeeistä.

Mutta kaalien kasvattaminen sopivien kumppanuuskasvien ja -kukkien on niin ikään helppo tapa ehkäistä tuholaisten ilmaantumista. Voimakkaasti tuoksuvat kukat ja yrtit harhauttavat monia tuholaisia. Vaikka ne eivät torjuisi tuholaisia kokonaan, ne ainakin hidastavat niiden ilmestymistä ja tihutöitä.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• endiivi, herne, kurkku, maissi, mangoldi, munakoiso, paprika, papu, pinaatti, porkkana, punajuurikas, raparperi, salaatti, selleri, tomaatti
• tilli

Huonot kumppanuuskasvit:

• kaali (älä kasvata useampaa kaalilajia vierekkäin), peruna, sipuli, valkosipuli

takaisin ylös ↑

Kesäkurpitsa

Kesäkurpitsa on yksi helpoimmista, varmimmista ja palkitsevimmista hyötykasveista kotipuutarhaan. Se on kaikista kurkkukasveista kestävin ja sopivin Suomen vaativaan ilmastoon.

Kesäkurpitsan kasvatus on helppoa ja sato on monipuolinen raaka-aine keittiöön. Kun satoa alkaa muodostua, sitä saa korjata lähes päivittäin. Niinpä kesäkurpitsa on hauska kasvatettava myös lasten kanssa, sillä nopeasti kasvava lehtimassa ja hengästyttävää tahtia pullistuvat hedelmät antavat uutta ihmeteltävää joka päivä.

Kesäkurpitsa tarvitsee hyvin paljon ravinteita ja kastelua etenkin lämpiminä kesinä. Kaikki kesäkurpitsat hyötyvät 2–3 viikon esikasvatuksesta. Kun yölämpötila ei enää laske alle 8–10 asteen, voit istuttaa kesäkurpitsan lopulliselle kasvupaikalleen. Kookkaaksi kasvava taimi vaatii runsaasti tilaa. Jätä taimiväliksi noin 70–80 cm.

Voit helliä taimia kasvuharsoilla, kunhan muistat poistaa ne kukinnan alettua. Satokausi jatkuu aina syyskylmien tuloon saakka.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, maissi, mangoldi, papu, punajuurikas, sipuli

Huonot kumppanuuskasvit:

• kurkku, kurpitsa, peruna, retikka, tomaatti

takaisin ylös ↑

Kurkku

Kurkut kuuluvat kurkkukasvien heimoon (Cucurbitaceae) ja ne menestyvät lämpimällä ja suojaisalla kasvupaikalla. Lajikkeita on hurja määrä ja niistä kannataakin valita juuri omaan puutarhaan sopivimmat ja varmimmat, jotta sato onnistuisi.

Avomaankurkut sietävät viileämpiä oloja kuin lämpöä rakastavat kasvihuone- ja amppelikurkut. Avomaalla kurkut kasvavat varmimmin suojaharson alla, jos alkukesä jää tavanomaista viileämmäksi.

Suuri lehtimassa vaatii reilusti ravinteita ja haihduttaa runsaasti vettä, joten huolehdi riittävästä kastelusta koko kasvukauden ajan.

Kosteina kesinä kurkun riesana on usein härmä, joka muodostaa valkoisia, jauhomaisia pilkkuja kurkun lehtien yläpinnalle. Kun härmä iskee, se leviää nopeasti muihinkin kurkkukasveihin, ja sen pysäyttäminen on vaikeaa. Usein härmä lähtee leviämään kuitenkin vasta, kun satoa on jo alkanut muodostua. Niinpä saat nauttia kurkkusadosta hyvän aikaa ennen kuin härmä leviää koko kasviin ja tuhoaa sen. Valitse kasvatettaviksi lajikkeita, joilla on hyvä härmänkestävyys.

Lue lisää täältä: Kurkun kasvatusopas: Helpot ohjeet ja parhaat lajikkeet kotipuutarhaan

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaali, maissi, paprika, papu, pinaatti, punajuurikas, salaatti, selleri, sipuli, valkosipuli
• basilika (torjuu härmää), tilli

Huonot kumppanuuskasvit:

• kesäkurpitsa, kurpitsa, retiisi, retikka, tomaatti

takaisin ylös ↑

Kurpitsa

Kurpitsa kuuluu kurkkukasveihin ja se rakastaa lämpöä. Valitse kurpitsalle puutarhasi suojaisin ja aurinkoisin paikka. Runsas lehtimassa ja suuret hedelmät vaativat rutkasti ravinteita, ja monesti kurpitsaa onkin kasvatettu suoraan kompostikasassa tai kohopenkissä, jonka sisällä on puoliksi palanutta karjanlantaa.

Esikasvata kurpitsaa 2–3 viikkoa. Kylvä siemenet yksitellen pieniin taimiruukkuihin ja pidä kylvös lämpimässä ja kosteus tasaisena. Kun hallanvaara on ohi, karaise taimia muutama päivä ja istuta ne harson alle hyvin ravinteikkaaseen maahan.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• maissi, papu, sipuli
• auringonkukka

Huonot kumppanuuskasvit:

• kesäkurpitsa, kurkku, peruna

takaisin ylös ↑

Maissi

Maissin kasvatus Suomessa kuulostaa eksoottiselta, mutta sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla! Sokerimaissi kasvattaa runsaan, kauniin lehtimassan, josta saat vaikka koristeellisen näkösuojan tai tilanjakajan terassille. Korkeaksi kasvavat maissinvarret tarjoavat tuulisilla paikoilla suojaa muille kasveille.

Maissi ei aina ehdi tuottaa satoa Suomen kesässä. Esikasvata taimia sisällä, niin kasvukausi pitenee. Sijoita maissit puutarhassasi lämpimään ja suojaisaan paikkaan, jossa kasvit saavat mahdollisimman paljon aurinkoa. Jos kesä jää koleaksi, tähkät eivät ennätä kypsyä, mutta kokeilu on silti kaiken vaivan arvoinen.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, kaali, kesäkurpitsa, kurkku, kurpitsa, meloni, palsternakka, papu, peruna, porkkana, salaatti, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• punajuurikas, selleri

takaisin ylös ↑

Mangoldi

Mangoldin kasvatus on helppoa ja sato onnistuu viileinäkin kesinä. Mangoldi ei ole turhan kranttu kasvatettava – se kestää jopa hallaa ja tekee satoa pitkälle syksyyn.

Koristeelliset lehdet ja komeat lehtiruodit ovat maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Lehdet voit käyttää pinaatin tapaan ja mureat, maukkaat varret sopivat keittoihin, patoihin, munakkaisiin, wokkeihin ja vaikka mihin.

Mangoldi onkin yksi niistä harvoista hyötykasveista, joita voi kasvattaa sekä sadon että koristeellisuuden vuoksi. Komeat ja värikkäät mangoldit sopivat niin kukka- kuin hyötypenkkeihinkin.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaali, palsternakka, papu, porkkana, retiisi

Huonot kumppanuuskasvit:

• pinaatti, punajuurikas

takaisin ylös ↑

Munakoiso

Munakoiso kuuluu tomaattien ja perunoiden lailla koisokasveihin (Solanaceae). Ravinteikas ja multava kasvualusta varmistaa terveen ja runsaan sadon.

Tämän herkullisen hyötykasvin kasvatus onnistuu vain, jos se saa riittävästi lämpöä. Varmin paikka munakoison kasvattamiseen onkin kasvihuone.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaalit, pinaatti, retiisi, retikka, salaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• herne, paprika, peruna, punajuurikas

takaisin ylös ↑

Palsternakka

Palsternakka on helppo juurikaskasvi, jonka viljely ei vaadi tarhurilta kummoisiakaan taitoja. Se viihtyy vaatimattomassakin kasvualustassa ja kestää hyvin kylmää.

Ryhdy kylvötöihin heti, kun maa on muokattavissa, sillä palsternakka itää ja taimettuu hitaasti. Varmista, että kasvualusta on syvyydeltään riittävä, sillä pitkiksi kasvavat juurimukulat haaroittuvat ja venyvät jopa 50-senttisiksi otollisissa kasvuolosuhteissa.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, maissi, mangoldi, pinaatti, porkkana, purjo, retiisi, retikka, salaatti, sipuli, valkosipuli
• auringonkukka, kehäkukka

Huonot kumppanuuskasvit:

• fenkoli
• persilja

takaisin ylös ↑

Paprika

Paprikan kasvatus onnistuu varmimmin kasvihuoneen suojissa tai kookkaassa ruukussa lasitetulla parvekkeella. Paprika tarvitsee pitkän kasvukauden, joten taimikasvatus on välttämätöntä.

Siemenet kylvetään jo tammi-helmikuussa taimimultaan. Ne itävät lämpimässä paikassa noin 1–2 viikossa.

Kun idut puskevat mullasta pintaan, pikkutaimille annetaan lisävaloa kasvilampuin. Suomen pimeät talvikuukaudet eivät tarjoa tarpeeksi luonnonvaloa näillä valoa ja lämpöä rakastaville kasveille.

Paprikan kasvu tyssää, jos lämpötila laskee 15 asteen alapuolelle. Niinpä taimet istutetaan kasvupaikalleen vasta, kun yöt ovat lämmenneet pysyvästi.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaali, kurkku, porkkana, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• fenkoli, munakoiso, peruna

takaisin ylös ↑

Papu (härkäpapu, pensaspapu, salkopapu, ruusupapu)

Pavut ovat kiitollisia kasvatettavia, kunhan ne saavat tarpeeksi lämpöä ja aurinkoa. Pavut viihtyvät melko vaatimattomassakin maaperässä ja ne säästyvät usein kasvitaudeilta ja -tuholaisilta.

Lue lisää täältä: Papujen kasvatus ja hoito: Helpot ohjeet kotipuutarhaan

Varmin viljeltävä Suomen ilmastoon on kestävä härkäpapu, jonka voit kylvää heti, kun maa on muokattavissa. Härkäpapu kestää jopa hallaöitä,

Hieman vaativammat pensas-, ruusu- ja salkopavut tarvitsevat suojaisamman kasvupaikan ja niiden kasvukausi alkaa myöhemmin, kun maa on lämmennyt ja yölämpötila ei enää laske alle 10 asteen.

Kaikki pavut hyötyvät esikasvatuksesta, joka pidentää kasvukautta. Varaa esikasvatukseen 2–4 viikkoa. Härkäpavun taimet voit istuttaa ulos heti, kun maa on muokattavissa. Muiden papujen taimet ovat kylmänarkoja. Niiden istuttaminen on hyvä tehdä vasta, kun säät ovat lämmenneet pysyvästi. Tarvittaessa voit suojata taimia kylminä öinä kasvuharsoilla.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaali, kesäkurpitsa, kurkku, kurpitsa, maissi, mangoldi, peruna, pinaatti, punajuurikas, retiisi, retikka, salaatti, selleri, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• fenkoli, herne, papu (älä kasvata useampaa paputyyppiä tai -lajia vierekkäin), purjo, sipuli, valkosipuli

takaisin ylös ↑

Peruna

Peruna, pottu, potaatti – tämä kullankeltainen mukula on yksi maailman tärkeimmistä hyötykasveista ja se menestyy Suomessa erinomaisesti. Oman maan perunat maistuvat herkullisilta ja perunan kasvatus on helppoa ja palkitsevaa.

Peruna ei vaadi paljoakaan hoitoa. Kun itäneet mukulat on istutettu maahan, muista huolehtia kastelusta kuivina kesinä ja multaa taimia 2–3 kertaa kesän mittaan.

Perunan kasvatus onnistuu myös ämpäreissä ja ruukuissa. Niinpä voit kasvattaa pottua vaikka terassilla, parvekkeella tai pienessäkin tilassa. Lajikkeesta riippuen sato valmistuu 8–12 viikossa istutuksen jälkeen. Käsikopelolla voit kokeilla varovasti, ovatko mukulat sopivan suuria.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• maissi, papu

Huonot kumppanuuskasvit:

• herne, kaali, munakoiso, paprika, punajuurikas, salaatti, selleri, sipuli, tomaatti

takaisin ylös ↑

Pinaatti

Pinaatti on herkullinen ja helppohoitoinen hyötykasvi, joka tuottaa mukavasti satoa pieneltäkin alalta. Sen viljely onnistuu niin kasvihuoneessa, avomaalla kuin parvekkeellakin.

Pinaatin kovat siemenet itävät hitaasti, mutta kun idut puskevat pintaan, taimet kasvavat hurjaa vauhtia. Valitse pinaatille aurinkoinen tai puolivarjoisa kasvupaikka ja kylvä siemenet kosteaan multaan noin 5 sentin välein. Jätä riviväliksi 20 cm.

Tavallisen lehtipinaatin lisäksi voit kasvattaa myös lamopinaattia eli uudenseelanninpinaattia. Se on reheväkasvuinen ja helppohoitoinen, eikä lamopinaatin kukkiminen tee sen lehdistä puisevia.

Lamopinaatti on kasvutavaltaan pensasmainen ja se vaatiikin melko suuren kasvutilan. Sen viljely onnistuu hyvin myös ruukussa tai ämpärissä. Latvo kasvia usein, jotta se haarautuu ja tuottaa vieläkin enemmän satoa.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaali, kurkku, munakoiso, palsternakka, papu, retiisi, retikka, selleri, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• mangoldi, punajuurikas

takaisin ylös ↑

Porkkana

Porkkanan kasvatus on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa, ja nämä kauniit juurekset sopivat niin naposteluun kuin ruoanlaittoonkin. Lapsetkin pitävät usein porkkanan kasvatuksesta, koska tuloksia näkee nopeasti ja värikkäät vihannekset ovat hauskoja syötäviä pitkin kesää.

Voit kasvattaa porkkanaa avomaalla, kasvulavassa tai jopa ämpärissäkin. Niinpä porkkanan viljely onnistuu niin kotipuutarhassa, mökillä kuin parvekkeellakin.

Porkkanan riesana ovat usein porkkanakempit, joita voit kuitenkin torjua helposti kasvattamalla sipuleita ja sipulikasveja porkkanan naapureina. Sipulikasvien voimakas tuoksu harhauttaa porkkanakemppiä tehokkaasti.

Porkkanasatoa voit korjata vähitellen sitä mukaa, kun juurimukulat kasvavat sopivan suuriksi. Harventamalla kasvurivejä voit nauttia pikkuporkkanoista pitkin kesää, ja syksyn tullen kookkaimmat porkkanat voit säilöä maakellarissa talven varalle.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, kaali, maissi, mangoldi, palsternakka, paprika, purjo, retiisi, retikka, sipuli, valkosipuli

Huonot kumppanuuskasvit:

• selleri

takaisin ylös ↑

Punajuurikas

Punajuurikas on hauska, satoisa ja helppo kasvatettava lastenkin kanssa. Siemenet kylvetään vasta säiden ja maaperän lämmettyä kunnolla, jotta kasvi ei innostu kukkimaan, vaan kasvattaa pullean ja mehevän juurimukulan. Kasvualustaksi sopii joko kevyt, hiekkainen maaperä tai jopa savinenkin maa.

Satoa voi korjata pitkin kesää taimia harventamalla. Pienet punajuurikkaat ovat herkullisia sellaisenaan keitettyinä vaikkapa voin kera.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaali, kesäkurpitsa, kurkku, papu, salaatti, sipuli, valkosipuli

Huonot kumppanuuskasvit:

• maissi, mangoldi, munakoiso, peruna, pinaatti, purjo

takaisin ylös ↑

Purjo

Purjo on maukas ja mieto sipulikasvi, joka tarvitsee pitkän kasvukauden. Esikasvatus aikaistaa satoa, mutta purjon voi myös kylvää suoraan avomaalle. Se ei ole erityisen kylmänarka, joten kylvötöihin pääsee heti, kun maa on muokattavissa.

Jos esikasvatat purjoa, istuta taimet hieman syvempään. Näin maan alle jäävä osa jää suuremmaksi. Taimien multaaminen pari kertaa kesän mittaan pidentää purjon valkoista osaa niin ikään.

Kun purjot ovat kasvaneet tarpeeksi suuriksi, satoa voi korjata yksi kasvi kerrallaan tarpeen mukaan. Purjojen nostaminen käy helposti talikon avulla. Satoa voi korjata aina syyskylmien tuloon saakka.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• palsternakka, porkkana, salaatti, selleri, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• herne, papu, punajuurikas, sipuli, valkosipuli

takaisin ylös ↑

Retiisi

Retiisi on erittäin nopeakasvuinen ja helppo kasvatettava. Siemenet kylvetään suoraan kasvupaikalle ja satoa korjataan säännöllisesti, kun mukulat ovat noin 1,5–2 sentin kokoisia. Jos retiisit kasvavat liian suuriksi, niiden rapsakkuus kärsii ja ne muuttuvat puiseviksi. Suurikokoiset retiisit vetävät puoleensa myös tuholaisia, jotka pilaavat sadon nopeasti.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, mangoldi, munakoiso, palsternakka, papu, pinaatti, porkkana, salaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• kurkku

takaisin ylös ↑

Retikka

Retikka on voimakasvuinen ja helppohoitoinen juurikaskasvi, joka sopii tuoreena salaatteihin ja kypsennettynä melkein mihin tahansa ruokaan.

Japanista kotoisin oleva daikon-retikka on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Sen kasvatus onnistuu aloittelijaltakin, kunhan kasvutilaa on riittävästi pystysuunnassa. Daikon kasvattaa jopa puolimetrisen juuren, joten korkea penkki, lava tai kasvimaa on ehdottoman tärkeä.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, mangoldi, munakoiso, papu, porkkana, salaatti, selleri

Huonot kumppanuuskasvit:

• kurkku

takaisin ylös ↑

Salaatti

Salaatin kasvattaminen on hauskaa ja helppoa puuhaa. Sato valmistuu nopeasti ja salaatit kukoistavat viileinä ja kosteinakin kesinä. Lisäksi salaatteja voi kasvattaa melkeinpä missä vain: avomaalla, kasvihuoneessa, ämpärissä, kasvulavassa tai pikkuruukussa ikkunalaudalla.

Koska salaatti tuottaa satoa nopeasti, voit kylvää useita eriä vaikkapa parin viikon välein pitkin kesää. Muista kuitenkin, että salaatti itää vain viileässä. Niinpä kylvös itää parhaiten keväällä ennen kesähelteitä. Jos kylvät salaattia myöhemmin kesällä, sijoita kylvös viileään paikkaan itämään mahdollisuuksien mukaan.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, kurkku, munakoiso, palsternakka, papu, punajuurikas, purjo, retiisi, retikka, valkosipuli

Huonot kumppanuuskasvit:

• peruna, selleri

takaisin ylös ↑

Selleri

Selleri (eli varsiselleri tai lehtiselleri) on koristeellinen ja helppohoitoinen hyötykasvi kotipuutarhaan. Voimakkaanmakuiset lehtiruodit sopivat patoihin, keittoihin ja lisäkkeisiin, tai voit popsia ne sellaisenaan tuoreina.

Selleri vaatii pitkän kasvukauden, joten kylvötyöt on tehtävä jo helmikuussa. Helpommalla pääset, kun ostat taimet valmiina puutarhamyymälästä keväällä.

Kun maaperä on lämmennyt noin 10–15 asteeseen, voit istuttaa sellerin ulos. Älä istuta selleria kylmään maahan, koska tällöin kasvi saattaa alkaa kukkia. Karaise taimia ennen ulos istuttamista.

Aurinkoisella ja suojaisella paikalla selleri kasvaa komeaksi ja runsaaksi. Riittävä lannoitus tekee lehtiruodeista pulleita ja meheviä. Pidä rikkaruohot kurissa ja huolehdi tasaisesta kosteudesta.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• herne, kaali, kurkku, papu, pinaatti, purjo, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• maissi, peruna, porkkana, salaatti

takaisin ylös ↑

Sipuli

Sipulin kasvatus käy melkein kuin itsestään niin kotipuutarhassa kuin pienemmässäkin tilassa. Kelta- ja punasipuleita kasvatetaan helpoiten istukassipuleista, kun taas nopeakasvuinen kevätsipuli on kätevin kasvattaa suoraan siemenestä.

Sipuli vaatii melko ravinteikkaan kasvualustan, mutta se ei ole kylmänarka. Kun yöpakkaset ovat ohi ja maa on lämmennyt muutamaan asteeseen, on aika istuttaa sipulit kasvupaikalleen. Kohopenkki tai kasvulava toimivat erinomaisesti, sillä niissä maa lämpeää nopeammin.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kesäkurpitsa, kurkku, palsternakka, porkkana, punajuurikas, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• herne, kaali, papu, peruna, purjo, valkosipuli

takaisin ylös ↑

Tomaatti

Tomaatin kasvatus ja herkullisen sadon korjaaminen on ehdottomasti yksi kesän kohokohtia puutarhassa. Tomaatti vaatii pitkän kasvukauden ja yksistään taimikasvatukseen varataan noin 8–10 viikkoa. Kun ensimmäiset kukkatertut aukeavat, tomaatin voi siirtää lopulliselle kasvupaikalleen säiden salliessa.

Kasvukauden aikana tomaatti tarvitsee säännöllistä hoitamista. Tasainen kosteus, riittävä lannoitus, lämpö ja aurinko takaavat runsaan ja maukkaan sadon.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kaali, paprika, papu, pinaatti, purjo, selleri, sipuli, valkosipuli
• basilika

Huonot kumppanuuskasvit:

• fenkoli, herne, kurkku, peruna

takaisin ylös ↑

Valkosipuli

Valkosipuli on yksi helpoimmista hyötykasveista, jonka upea ja aromikas maku on hieno lisä keittiöön ympäri vuoden. Valkosipuli on hyvin kestävä, ja se selviää talven yli Suomessakin, jos istutat sen jo syksyllä.

Varmista maaperän ravinteikkuus hyvällä puutarhamullalla tai lisäämällä kasvualustaan kompostimultaa tai luonnonmukaista lannoitetta. Möyhennä multa huolellisesti ja paina yksittäiset kynnet noin 10 sentin syvyyteen 15 senttimetrin välein. Kastele kylvös hyvin, mutta älä läträä. Valkosipuli ei pidä märästä maasta, mutta se tarvitsee tasaisen kostean kasvualustan.

Voimakkaasti tuoksuva valkosipuli karkottaa tehokkaasti tiettyjä tuhohyönteisiä kasvimaalta. Se myös ehkäisee ja hillitsee kurkkukasvien härmätautia.

Hyvät kumppanuuskasvit:

• kurkku, palsternakka, porkkana, punajuurikas, salaatti, tomaatti

Huonot kumppanuuskasvit:

• herne, kaali, papu, purjo, sipuli

takaisin ylös ↑

---

Yhteenveto: Kumppanuuskasvit – helppo opas kotipuutarhaan

Kumppanuuskasvit ovat luonnon suoma tapa helpottaa tarhurin töitä puutarhassa. Kun kasvit pitävät toistensa puolia puutarhassa, niiden hoitaminen on vaivattomampaa ja kasvit voivat paremmin.

Toki kumppanuuskasvien huomiointi vie hieman aikaa. Kun kumppanuuskasvien lisäksi noudattaa vielä kiertoviljelyä, suunnitteluun kannattaa varata reippaasti aikaa.

Itse suunnittelen hyötypuutarhan viljelyn seuraavasti:

1. Jaan puutarhan neljään erilliseen alueeseen, joiden avulla noudatan kiertoviljelyä.
2. Suunnittelen kullekin alueelle oman hyötykasvivalikoiman, joka puolestaan pohjautuu kumppanuuskasveihin.

Näin pystyn keskittymään yhteen alueeseen kerrallaan ja valitsen sille sopivat hyötykasvit, joita tällä kasvukaudella haluan kasvattaa.

Kun seuraava kesä lähenee, tietyn alueen hyötykasvit siirtyvät seuraavalle alueelle. Samalla vaihtelen kasveja sen mukaan, kuinka suuri alue on käytössä. Jos haluan, valitsen hieman eri kasveja kasvatettaviksi – huomioiden jälleen hyvät ja huonot kumppanuuskasvit kullekin alueelle.

Kumppanuuskasvien huomioiminen vaatii hieman harjoittelua, mutta suunnittelu voi olla hauskaakin. Tärkeintä on muistaa ottaa rennosti puutarhassa, eli kumppanuuskasvien miettimistä ei kannata ottaa liian tosissaan. Harjoitus tekee mestarin, ja sopivien kasvien sijoittelu toistensa viereen helpottuu vuosi vuodelta.

Ovatko kumppanuuskasvit tuttu juttu? Oletko kokeillut hyvien naapureiden kasvattamista vierekkäin? Millaisia kokemuksia sinulla on ollut? Jaa ajatuksesi kommenteissa!

Hauskaa tarhurointia!
– Mikke