Saunavihdan teko alkaa vitsasten keräämisellä. Muista, ettei oksien taittelu kuulu jokamiehenoikeuksiin. Katso, miten kädentaitaja Eero Majava opastaa oikeaoppisen juhannusvihdan tekemisen.
Juhannussaunaan kuuluu tuore vihta. Vihdan läiske kruunaa saunomisen ja järvessä pulahtamisen muodostaman täydellisen liiton. Koivunlehti on juuri ehtinyt täyteen kukoistukseensa, joten siitä saa tehtyä erinomaisen juhannusvihdan.
Kädentaitaja, vastamestari Eero Majava on tehnyt saunavastoja pikkupojasta lähtien. Majavan käsissä vihta syntyy vakaasti ja taidokkaasti. Kaikki lähtee vitsasten keräämisestä. Juhannusaattona Majava tekee vihtoja yleisön edessä näytösluonteisesti.
Vaikkei olisi koskaan aikaisemmin tehnyt vihtaa, sitä kannattaa kokeilla Majavan perusteellisten neuvojen avulla. Vihdan tekeminen ei ole ilmoista kiinni, sillä vastat syntyvät myös sadesäällä.
–Lapsuudessani vastoja tehtiin talvea varten aina sateella, sillä silloin ei voinut tehdä heinätöitä, Majava muistelee.
Muista, että vitsasten kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, muista siis pyytää maanomistajan lupa. Vihdan tulee olla kylpijänsä kokoinen, joten vitsaksia ladotaan yhteen sen verran, että vihta istuu hyvin kämmeneen. Oksien kierteiden tulee osoittaa sisäänpäin ja lehtien nurjanpuolen ulospäin.
–Paras vasta syntyy rauduskoivusta, mutta jos mukaan haluaa voimakkaamman tuoksun, kannattaa keskellä laittaa yksi oksa hieskoivua tai vaikka mustaherukan oksa, Majava vinkkaa.
Katso videolta miten syntyy oikeaoppinen ja jämäkkä saunavihta.
Vasta vai vihta?
Vihta on länsisuomalainen ja vasta itäsuomalainen sana.
Vihtominen on ikiaikainen perinne. Intiaanien saunakulttuuriin kuului vihta, joka oli tehty koivun, pajun, tammen tai eukalyptuksen oksista.
Lähde: professori Pekka Laaksonen
SAARA KÄRKI