Tattari

Tattari on mahtava kasvi, mutta sen käyttö on yllättävän vähäistä.

Tattaria tuntuu käyttävän lähinnä keliaakikot ja nykyisin se on tuttu juttu myös raakaruokailijoiden piirissä, mutta kaupan hyllyiltä tattarituotteita joutuu vielä etsiskelemään, samoin leivonta- ja ruokareseptejä  (tosin muutamassa vuodessa raakaruokablogien myötä näitä on alkanut löytymään)!

Tattarin viljelyä voitaisiin pitää jopa ympäristötekona, sillä se ei vaadi paljoa ja menestyy vähäravinteisilla mailla. Sen viljelyssä ei myöskään juuri tarvita torjunta-aineita. Lisäksi kukkivana kasvina se on ympäristön kaunistaja, mutta myös erinomainen meden tarjoaja mehiläisille. Tosin pölyttäjien viimeaikainen joukkokato tietysti myös heikentää tattarin satoisuutta.

Tattarin maku jakaa ihmiset kahteen kastiin ja osin juuri sen maun vuoksi sitä saatetaankin vältellä. Idätettäessä tattarin maku pehmenee ja samalla sen ravintoarvokin paranee huikeasti!

Tattaria ei pidä idättää liian kauan, sillä vihreässä versossa on myrkyllistä fagopyriiniä. Se altistaa auringonvalon haittavaikutuksille ja herkät ihmiset voivat saada voimakkaitakin ihoreaktioita. Mutta tämä siis koskee vain vihreää versoa, ei idätettyjä jyviä/jauhoja/hiutaleita.

Tattarin idättäminen:

  • huuhtele tattarinjyvät useaan otteeseen ensin hyvin lämpimällä vedellä, sitten kylmällä (tämä irroittaa haitta-aineita).
  • laita tattarin jyvät likoamaan veteen n 10 minuutiksi. (Tattarin jyviä ei pidä liottaa liian pitkään, koska ne eivät välttämättä jaksa itää pidemmän liotuksen jälkeen. )
  • liottamisen jälkeen huuhtele jyvät lävikössä ja laita ne hieman kosteana laakealle lautaselle n. vuorokaudeksi huoneenlämpöön itämään. Minä laitan vielä toisen lautasen päälle kanneksi, jotta kaikki kosteus ei haihdu. Tattarin hentoinen itu tulee näkyville noin vuorokaudessa.
  • kun tattari on itänyt, siirrä lautanen jääkaappiin, ellei tule käytetyksi kaikkea kerralla. Idätetty tattari säilyy jääkaapissa muutamia päiviä. Itäminen jatkuu hitaasti myös viileässä.

Tattarilla on terveyvaikutuksia!

Tattarin proteiinin aminohappokoostumus on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista, mutta samalla sen sulautuvuus on huono. Idättämisellä voidaan vaikuttaa paitsi ravintoarvoon, myös sulamisen paranemiseen. Toisaalta tuo sama huonoon sulamiseen liittyvä ominaisuus on yhteydessä tattarin terveysvaikutuksiin veren kolesterolimäärien ja riskin sairastua paksusuolisyöpään alenemisen kautta.

Tattarin on mainittu olevan myös hyväksi 2 tyypin diabetesta sairastaville. Tattarin sisältämä resistentti tärkkelys tasaa veren sokeripitoisuutta, millä on edullisia vaikutuksia painonhallintaankin. Tattarissa on myös muita todennäköisesti sokeriaineenvaihduntaan edullisesti vaikuttavia yhdisteitä. Paljon on tutkittu sen sisältämien fagopyritolien vaikutusta seerumin glukoositasoihin.

Samoin on tutkimuksissa löydetty tattarin sisältämiä yhdisteitä, jotka rajoittavat elimistön verenpainetta kohottavaa entsyymiä (ACE).

Tattari voi siis olla hyväksi diabetespotilaille,  kolesterolista ja korkeasta verenpaineesta kärsiville, ja sillä todennäköisesti on tulehdusta ja syövän syntyä estäviä vaikutuksia.

Miten sitten käyttää tattaria?

Keitettyä tai/ja idätettyä tattaria voi syödä sellaisenaan ruoan lisukkeena tai salaatissa.

Idätetyistä jyvistä tehty tattarituorepuuro on yllättävän herkullista ja se pitää kylläisenä ja energisenä pitkälle päivään.

Tattaripannukakut (tunnetaan paremmin blineinä) ovat herkullisia ja tattarijauhoilla voi korvata osan perinteisen lettutaikinan jauhoista.

Tattarijauhoilla ei ole sitko-ominaisuutta, joten leivonnaiset eivät kohoa, mutta siitä voi tehdä esimerkiksi rieskoja tai näkkäriä. Myös makeisiin leivonnaisiin tattarijauhoja voi kokemukseni mukaan vallan hyvin käyttää.

Linkkejä:
MTT/Marjo Keskitalo tutkimustuloksista
Tattarin kemiallisesta koostumuksesta ja mahdollisista terveysvaikutuksellisista yhdisteistä

Jätä kommentti