Herttoniemen Siirtolapuutarha ry.
Mooseksenpalavapensas, diptam, Moses brinnande buske – Dictamnus albus Pomeranssikasvit – Rutaceae Monivuotinen ruoho; 50-80 cm; lehdet 5-7 cm, päätöparisia, alta nystypilkkuisia; kukinto terttu; kukat 2-2.5 cm leveitä, valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukinta VI-VII. - MYRKYLLINEN; kosketus etenkin aurinkoisella säällä voi aiheuttaa ihottumaa. Alkuperäisenä kuivahkoissa, avoimissa metsissä ja louhikoissa, metsäaroilla ja aroilla Etelä-Euroopasta ja Keski-Euroopan eteläosista Venäjän Kaukoitään ja Kiinaan. Kasvista erittyvän haihtuvan öljyn voi kuumana, tyynenä päivänä auringon paahteessa sytyttää palamaan. – Raamatussa mainittu Mooseksen näkemä palava pensas (2 Moos. 3:1-6) on joku muu kasvi, sillä mooseksenpalavapensas ei kasva Siinailla, jossa Mooses näkynsä koki. - Käytetty kansanlääkinnässä sekä taika- että rohdoskasvina naisten vaivoihin, vatsan vahvistukseen ja matolääkkeenä; nykyään vain homeopaattisissa valmisteissa. Siperiassa kukista hajuvettä ja nuorista lehdistä teetä. Suomessa viljelty ilmeisesti jo keskiajalla. Kasvatuspaikka: aurinkoinen - puolivarjoinen, tuore, läpäisevä, keskiravinteinen, hiekkapitoinen, kalkittu. Morsionruusu – Rosa ’Juhannusmorsian’ Ruusukasvit – Rosaceae Runsaasti juurivesoja muodostava; 1.5-2 m; pysty- ja tukevahaarainen; runsas- ja tiheäpiikkinen; lehdet 7-, 9- tai 11-lehdykkäisiä, lehdykät 0.51.3 cm, pyöreähköjä – leveänsuikeita, kertaalleen sahalaitaisia; kukat yksittäin, 5-6.5 cm leveitä, kerrannaisia, aluksi vaaleanpunaisia mutta pian lähes valkoiseksi haalistuvia; kiulukat pallomaisia, ruskeanpunaisia. Kukinta VI-VII. Elimäeltä löytynyt, alkuperältään tuntematon Pimpinellifolia-ryhmänruusu.
Kuvat © Eeva Saarnilahti
73