Jokioisilla innostuttiin laatikkoviljelystä

Kurpitsan kasvatus tuotti aluksi puuhaa ja päänvaivaa, kun harsoja piti vuoroin vetää laatikoiden päälle ja vuoroin avata. Hyvässä hoidossa kurpitsat lopulta komistuivat.

Jokioisten Martat saivat haltuunsa vähälle käytölle jääneen laatikkotarhan. Kahdessa kesässä on opittu valtavasti viljelystä ja korjattu hulppeita satoja. On sisäistetty neuvoista tärkein: kun on kuumaa, kastellaan reilusti.

Jokioisten Martoilla on tapana laittaa marttapaita päälle mennessään kastelemaan kasveja, jotta muut puistossa kävi- jät rohkaistuisivat kyselemään laatikkoviljelystä. Varapuheenjohtaja Eliisa Marttila on yksi yhdistyksen puuhanaisista.

Lehtikaalia, mangoldia, ilmasipulia, keltajuurta, raitajuurta, violettia porkkanaa, sitruunamelissaa… Viime syksynä Jokioisten

Marttojen kodeissa herkuteltiin mehevillä vokeilla ja padoilla, jotka pursuilivat tuoreita kasviksia.

Ainekset kerättiin omalta laatikkoviljelmältä, jota hoidettiin porukalla. – Kasvisten kulutus kasvaisi taatusti, jos ihmiset saisivat syödä tuoretta. Huomattaisiin, miten hyvältä maistuvat vihannekset, jotka eivät ole kulkeneet pitkää matkaa ja seisseet varastoissa, Raija

Tahvonen pohtii.

Raija on Jokioisten Marttojen puutarha- ja ympäristömartta ja yksi laatikkoviljelmän puuhanaisia. Laatikkotarha sijaitsee Jokioisilla Elonkierron alueella.

Elonkierto on maatalouden tutkimuksen esittelypuisto.

Puiston toimintaa vetävä Elonkierron ystävät ry ehdotti pari vuotta sitten, että martat voisivat ottaa haltuunsa puiston vähälle käytölle jääneen laatikkotarhan.

Idea innosti heti.

Toissa kesänä viljeltävää oli 10 laatikollista, viime kesänä 15. Uusimmat viisi laatikkoa ovat syvempiä, joten niissä pystyy viljelemään maa-artisokkaa, perunaa, tomaatteja, kurpitsoja ja juureksia. Matalammissa viljellään esimerkiksi sipuleja, avomaankurkkua ja lehtikaalia.

Ensimmäisen kesän mullat Elonkierron ystävät hankki ympäristöalan yritys

Envorilta, toisen kesän hiekkaisemmat lisämullat pienemmältä ypäjäläiseltä multatoimittajalta. Kahdesta erityyppisestä mullasta on kehkeytynyt hyvä sekoitus. Peruslannoitteena toimii kompostoitu hevosenlanta.

KINKKINEN KURPITSA Jokaisella laatikolla on teema. On villiyrttilaatikkoa, intiaanilaatikkoa (maissia, kurpitsaa ja salkopapua), syötäviä kukkia ja pörriäiskasvilaatikko. Yhteiseen laatikkoon on pyritty istuttamaan kumppanuuskasveja, eli kasveja, jotka parantavat toistensa sadon laatua. Esimerkiksi samettikukat viihtyvät rinta rinnan porkkanoiden kanssa. – Samettikukka sopii monen viljelykasvin kumppaniksi ja pitää maassa viihtyviä tuholaisia kuten ankeroisia kurissa. Se myös haisee niin pahalta, että lentävätkin tuholaiset, esimerkiksi porkkanakempit, kääntyvät pois, Irmeli Markkula kertoo.

Osan kukista ja kasviksista martat esikasvattivat taimiksi kodeissaan. – Viljeltävät kasvit valittiin kiinnostuksen ja itse kullakin käytettävissä olevan ajan mukaan. Yksi missiomme oli kasvattaa muutakin kuin kaikkein tyypillisimpiä kasviksia, Raija kertoo.

Esimerkiksi kurpitsat opettivat kokeneillekin multasormille paljon. – Niiden kanssa oli alkuun vähän taistelua, koska laatikot ovat tuulisella ja paahteisella paikalla. Viileinä alkukesän öinä kurpitsat tarvitsivat harsot, mutta päiväksi harsot olisi pitänyt avata – muuten kurpitsat olisivat paahtuneet hengiltä. Lopulta kesäkurpitsaa saatiin mukavasti ja jättikurpitsat tekivät muutamia yli 5 kilon painoisia hedelmiä.

INSPIRAATIOTA MUILLEKIN Jokioisten Marttojen puheenjohtaja Marketta Ratilainen kertoo, että laatikkoporukassa on vähän yli kymmenen aktiivista marttaa. Jo alussa mukaan pääsivät kaikki kiinnostuneet – peukalon vihreyttä ei mitattu. Riitti, kun muisti tärkeimmän ohjeen: kun on kuumaa, kastellaan reilusti. Homma starttaa joka kevät huhtikuussa talkoopäivällä, jolloin kunnostetaan laatikot. Seuraavan kerran laatikoiden luona on vilskettä toukokuussa, kun kylvetään salaatit, porkkanat ja muut juurekset sekä istutetaan sipulin istukkaat, perunat ja maa-artisokat.

Kesän mittaan Whatsapp-ryhmässä viestitellään, kuka käy kastelemassa minäkin päivänä. – Aika moni meistä asuu kävelymatkan päässä, joten palsta on ollut mukava iltalenkin kohde, Marketta sanoo.

Kaksi edellistä kesää olivat helteisiä, joten kastelijoita tarvittiin joka ilta. Kastelun lomassa oli helppo kitkeä pari rikkaruohoa sieltä täältä ja silmäillä, että alue on siisti.

Aidatun viljelyalueen portilla on kyltissä Marttojen logo, mutta viljelmiä saavat käydä ihastelemassa kaikki Elonkierron alueella liikkuvat. Martat toivovat, että mahdollisimman moni kävijä saa inspiraatiota viljellä itsekin – tai ainakin syödä enemmän kasviksia.

Elonkierron tapahtumapäivässä martat olivat mukana kertomassa laatikkoviljelystä. Toukokuussa koululaisryhmä pääsi mukaan kylvötöihin. Kun MLL:n luontokerho kuumana kesäkuun päivänä vieraili viljelmällä, lasten kastelukannuista meinasi tulla tappelu, sillä niitä ei riittänyt kaikille.

Kastelureissulla martat pitävät aina marttapaitaa, jotta puistossa kävijät rohkaistuvat kyselemään laatikkoviljelystä. – Tämä on ryhmätyötä, ja kasteluporukka on ollut todella ahkera. Itse tykkään kastella letkulla, joku toinen taas kaataa kastelukannullisen kerrallaan. Olen yrittänyt pitää mielessä, että kukin tekee tyylillään. Mitä siitä tulisi, jos yksi täällä vain huseeraisi oman mielensä mukaan, Raija hymyilee. – Osa meistä on aiemmin viljellyt omaa kasvimaata, osa ei. Irmeli on ötökkäasiantuntijamme: hän teki työuransa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa kasvinsuojeluasiantuntijana.

Irmeli nyökyttelee. Marttojen palsta on ollut hyvin puhdas ja siisti. Edes lehtikaalin reunoja ei ole nakerrettu. Samettikukka on hoitanut hommansa, eikä järeitä torjunta-aineita ole tarvittu.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, mikä oli suurin yllätys: se, miten vähän laatikoita täytyi kitkeä.

Valkoinen porkkana

Peruna 'Violet Queen' Sipuli

Laatikkoviljely on ollut suosittua Jokioisten Marttojen keskuudessa. Mukaan pääsevät kaikki kiinnostuneet, viljelyosaamista ei vaadita. Palstalle on mukava kokoontua viettämään aikaa yhdessä.

Raita-, puna- ja keltajuurikas

Samettikukka on hyvä kumppanuuskasvi. Sen haju pitää tuholaisia loitolla. Kesän aikana eniten huomiota vaatii viljelmien kastelu. Helteellä vettä pitää antaa kasveille päivittäin.

•Kumppanuuskasvit tukevat toisiaan: esimerkiksi peruna ja härkäpapu tai pavut, pinaatti ja kehäkukka sopivat yhteiseen laatikkoon. •Maa-artisokka, peruna ja tomaatit vaativat tavallista syvemmän laatikon. •Laatikkoviljelyssä tarvitaan kärsivällisyyttä. Avomaankurkun taimia martat istuttivat kolmesti. Vasta viimeinen satsi lähti kasvuun. •Yhdessä viljely opettaa joustavuutta. Sinun tapasi kitkeä tai kastella ei ole ainut toimiva tapa.

•Jotkut kunnat vuokraavat palstoja. Sellaisesta on helppo aloittaa. •Kysykää rohkeasti lähiseudun toimijoita lahjoittamaan multaa ja laatikoiden rakennusmateriaaleja. Viljely voi olla paikallista yhteistoimintaa. •Laatikkoviljely on edullista. Viime kesän siemenet ja harsot maksoivat Jokioisten Martoille noin 100 euroa. Osa siemenistä jäi ensi kesälle. •Puutarhanhoito kiinnostaa nuoria aikuisia. Laatikkoviljely voi innostaa nuoria mukaan Marttoihin. •Laatikoiden kunnostus keväällä on mukava yhteinen talkoopäivä.

Viime kesän lämmössä laatikot rönsyilivät ja satoa riitti kaikille reilusti.

Porkkanoiden värikirjoa