purkaukseen ja lastaukseen.
Eino Hasanen ja Sulo HtJmäläinen lastaomassa pylväitä 1958. Asemamakasiinin laiturilta lastattiin jo 1920-luvulla muutamilta maatiloilta tuleva maito kello 7.00 kulkevan "mottijunan" konduktöörin vaunuun Mikkelin meijeriin vietäväksi. Iltapäivällä tuleva "mottijuna" toi tyhjät maitopystöt (tonkat) takaisin. Samoin asemalaiturin kautta tuli kauppoihin tuleva .kappaletavara sekä muunkinlainen keveämmän tavaran kuljetus. Tätä kevyen tavaran kuljetusjunaa sanottiin "kappaletavarajunaksi". Tähän junaan oli rautatien alkuvaiheessa kuin myös sotaaikana ja sen jälkeenkin liitetty matkustajavaunuja, johtuen sen ajan kaluston puutteesta. Myös "mottijunan" virallinen nimi oli seisakejuna. Näitä "mottijunan" seisakepaikkoja oli Kaivitsa - Mikkelin välillä Hiirolan aseman lisäksi yhdeksän seisaketta, jossa junan täytyi pysähtyä, jos seisakkeella oli junaan tulevia tai junasta poistuvia matkustajia. Matkustajajunia, jotka pysähtyivät vain rautatieasemilla ja virallisilla pysäkeillä, sanottiin postijuniksi, koska niissä oli eri!Jinen postivaunu postin kuljetusta vanen. Näissä junissa tuotiin posti Kalvitsan lähiseudulle. Postijunia kulki Kalvitsan aseman ohi pohjoiseen aamulla noin kello 6.00- 7.00 aikaan ja illalla kello 19.00 ja etelään aamulla kello 9.00- 10.00 välillä ja illalla 21.00 - 22.00 paikkeilla. Parhaimmillaan Kalvitsan asemalle on pysähtynyt 12