Tuntomimosa – älykäs kasvi, jolla on muisti

Tämä monivuotinen 30–150 cm korkea hernekasvi on peräisin Etelä-Amerikan trooppisilta alueilta, jossa sitä pidetään runsautensa vuoksi rikkakasvina, kun taas muualla maailmassa se on suosittu huonekasvi.

Tuntomimosan erottuva piirre on sen reaktio mahdolliseen uhkaan. Jos juuret vaurioituvat, kasvi vapauttaa myrkyllisten aineiden cocktailin, joka sisältää mm. metaanisulfonihappoa, maitohappoa, pyruviinihappoa ja eri laisia rikkiyhdisteitä, mikä johtaa usein karjalaitumilla laiduntavien nautojen myrkytystilaan.

Toinen hämmästyttävä ominaisuus, joka antoi kasville sen nimen, on kyky taittaa lehtiä suppuun kasvia kosketettaessa. Tämän toiminnon mekanismi on tiedemiesten tiedossa – kun mimosaa koskettaa, vesi pakkautuu kasvin sisällä kosketuspaikkaan ja tä män painon alla lehdet taittuvat ja painuvat alas.

Australialaiset tutkijat huomasivat, että tuntomimosa pystyy myös oppimaan. Oecologia-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan mimosa "muis taa" kunkin kontaktin ominaispiirteet, ja jos kontaktista ei seuraa vaaraa, kasvi ei jatkossa tuhlaa energiaa lehtien taittamiseen. Tämä käyttäytyminen on ominaista eläimille: hermostonsa kaut ta ne eivät vain vastaanota tietoa, vaan voivat myöskin käyttää sitä tulevaisuudessa. Kasvin käyttäytymisvaste, jossa otetaan huomioon sen keräämät tiedot, kuvailtiin ensimmäistä kertaa käyttämällä tätä esimerkkiä. Tuntomimosa käyttäytyy siis monella tavoin kuin elävä ja tunteva olento.

New Yorkin Albanyssa yliopiston asiantuntijat oppivat, että tuntomi mosa havaitsee hyvin mahdollisen vihollisensa. Kokeiden aikana todettiin, että niissä tapauksissa, joissa henkilö kosketti mimosan juuria, kasvi eritti rikkivetyä ja muita puolustusaineitaan ilmaan, kun taas juurien kosketus metallin, lasin ja muiden esineiden kanssa ei käynnistänyt tällaista suojamekanismia.

Seurauksena on, että biologit ovat löytäneet toisen käsitteellisen eron tuntomimosan ja muiden kasvikun nan edustajien välillä: jos suurin osa kasveista, jotka käyttävät myrkkyä suojeluunsa, vapauttavat sen maanpäällisestä osasta, niin tuntomimosa tekee tämän juurtensa avulla. Lisäksi kasvi näyttää myös analysoivan ympäristönsä kemiallista koostumusta, jonka perusteella se tekee nopeasti päätelmän mahdollisesta vaarasta.

Tuntomimosaa on tutkittu jonkin verran myös parapsykologisesti, lähinnä kirlian-kameran avulla, tai kiinnittämällä sen lehtiin kasvin heikkoa biokemiallista sähkövirtaa mittaavia herkkiä antureita.

Kokeissa on havaittu kasvin tunnistavan esimerkiksi ihmisten erilaisia tunnetiloja. Jos mimosaa lähestytään agressiivisesti, se selvästi pelästyy ja stressaantuu. Jos sen seurassa ollaan sen sijaan hyvällä mielellä ja jutellaan kasville rauhallisesti, mimosa tulee heti ”mukaan keskusteluun” ja osoittaa sel vää tyytyväisyyttä. Joidenkin kasveja rakastavien ihmisten ja puutarhurien ns. ”vihreä peukalo” johtuu varmasti myös tästä samasta taidosta ystävys tyä vaikkapa huonekasvien kanssa ja muodostaa niihin hyvä hoitosuhde. Heillä on ilmiömäinen taito saada kasvit voimaan hyvin ja tuottamaan paljon siementä ja hedelmää. Kysymys on siis muustakin kuin vain hyvistä kasvuolosuhteista, kuten oikeanlaisesta valosta, lämmöstä, ilmanlaadusta, kosteudesta, ravinteista ja tuholaisten torjunnasta.