Toukokuu on aluillaan ja vielä on aikaa tehdä viimeisiä esikasvatuksia. Toukokuun alku on sopiva aika laittaa esikasvatukseen kurkut, maissit ja kesäkurpitsat. Kaikille niille riittää lyhyt esikasvatus.
Meillä alkoi sisällä tila loppumaan taimilta ja harmittelin jo, mihin saan viimeiset esikasvatettavat taimet mahtumaan. Ainoa järkevä ratkaisu oli alkaa viemään suurimmat tomaatin taimet kasvihuoneeseen päivien ajaksi ja tuoda ne yöksi eteiseen. Meillä ei ole ainakaan vielä tänä vuonna lämmitystä kasvihuoneessa, mutta ehkäpä ensi vuonna asiaa täytyy pohtia.
Joka tapauksessa tämän ratkaisun ansiosta sain hyvin tilaa lopuille esikasvatuksille.
Kurkun taimia on helpompi käsitellä, kun ne eivät pääse liian isoiksi sisällä, joten toukokuun alku on niille oikein hyvä kylvöaika. Toisaalta, kurkut ehtivät tekemään satoa ilman esikasvatustakin, joten tänä vuonna meillä esikasvatetaan vain muutamaa lajiketta ja lopuille tehdään suorakylvö. Meillä perheen pienimmäinen rakastaa pikkuruisia kurkkuja, joten niitä kylvin tänä aamuna toiveenani saada niistä jo kesäkuussa satoa.
Itselleni on tärkeää huomioida myös lapset miettiessäni kesän hyötypuutarhaa ja lapset ovatkin olleet pienestä pitäen kasvatustouhuissa mukana. Näin he oppivat paljon tärkeitä taitoja ja samalla oppivat arvostamaan ruokaa paremmin.
Meillä pienimmäinen tosiaan rakastaa kurkkuja ja on innolla niiden kylvössä mukana. 4-vuotias on jo oikein hyvän ikäinen tekemään kylvöjä. Ilahduttavaa on se, että meidän teini-ikäisetkin ovat innolla tekemässä omia kasvatuksiaan. Toivon, että opit kantavat aikuisuuteen saakka.
Vanhin tyttäreni rakastaa kesäkurpitsoita. En itse niistä pitänyt aiemmin ollenkaan, mutta kasvatimme niitä yhdessä kuitenkin. Viime kesänä opin itsekin kesäkurpitsoista tykkäämään ja rakastuin siihen, miten helposti niistä saa hyvää ruokaa. Ihanan monipuolisia vihanneksia, kun niitä voi syödä ihan sellaisenaan tai tehdä niistä keittoja, soseita tai hilloja!
Maissi kuuluu niihin lajeihin, joista emme koskaan saa suurta satoa. Koko viime kesän sato, eli kokonaiset kolme tähkää, menivät pienimmäisen tyttären suuhun. En ehtinyt maisseja edes kuvaamaan, kun pieni maistelija oli jo ehtinyt apajille. Eipä haittaa, tytön onnellinen ilme riitti mainiosti ja kuvia voi ottaa muinakin vuosina.
Tänä vuonna kasvatuksessa on kolmea lajiketta, mutta kutakin vain muutaman taimen verran. Maissia meillä kasvatetaan lähinnä maistiaisten vuoksi, eikä niille kauhean suurta aluetta ole varattu. Toisaalta pohdin, että minikokoinen oma maissipelto olisi aika mahtava juttu. Toistaiseksi kuitenkin kylvin vasta parisenkymmentä siementä. Ehtiihän tässä vielä, jos maissipelto alkaakin houkutella.
Maissin siemenet ovat aina niin kuivakan näköisiä, ettei uskoisi niiden itävän. Olen liottanut siemeniä ennen kylvöä muutamia tunteja, joskus jopa yön yli, ja liotuksessa ne muuttuvat ihan kunnollisen näköisiksi. Pulleiksi ja sileiksi. Siemenet itävät ilman liotustakin, mutta se vähän nopeuttaa prosessia.
Nyt vain odotellaan kelien uudelleen lämpiämistä, eikä aikaakaan, kun taimet pääsee istuttamaan kasvihuoneisiin ja ulos. Tällä hetkellä ilma on suorastaan hyinen ja lunta satelee hiljakseen, mutta mielummin nyt kuin kolmen viikon päästä. Vielä hetki maltetaan ja sitten koittaa kotipuutarhurin kulta-aika!
Mukavaa toukokuuta!
