Juuret maassa

Luonnon antimia ja luonnon tarjoamia elämyksiä

Viikon villiyrtti: Poimulehdessä on lempeää voimaa

6 kommenttia

Ehkäpä Suomen luonnon viehättävin lehti kuuluu poimulehdelle. Piparkakkulaitainen pyöreä lehti oikein kutsuu luokseen poimimaan ja tutustumaan kasviin tarkemmin. Poimulehdellä onkin lempeä luonne; se on mitä mainioin kasvi niin vihanneksena kuin rohtonakin.

poimulehti

Poimulehden kanssa samaan kuvaan pyrkivät voikukka ja lemmikki.

Poimulehtiä (Alchemilla vulgaris) kasvaa Suomen luonnossa itse asiassa noin 25 eri lajia – ja lisäksi puutarhoissa kasvatetaan koristekasvina jättipoimulehteä (Alchemilla mollis). Kaikki nämä lajit soveltuvat syötäviksi ja muuten käytettäviksi. Myös luonnonvarainen poimulehti on kaunis puutarhassa, ja sellaista kannattaisikin harkita koristekasviksi jättipoimulehden sijasta, joka on paikoitellen Suomessa villiintynyt ja sitä tarkkaillaan mahdollisesti haitallisena vieraslajina.

Poimulehti on ennen kaikkea erinomainen salaattikasvi ja teeyrtti. Siitä voi käyttää ihan kaikki maanpäälliset osat. Lehdet ovat parhaimillaan ennen kukintaa, mutta ovat ne kelpo aineista kukinnan jälkeenkin, kunhan ovat välttyneet hyönteisiltä ja sienitaudeilta. Jos lehdessä on hyönteisen tekemiä reikiä tai pölyn näköistä härmää, täytyy se jättää syömättä.

Jos terveet, vanhat lehdet tuntuvat puisevilta, mutta niiden maku on hyvä, voi ne käyttää kypsennettäviin ruokiin tai silputa lehdet ennen salaattiin lisäämistä. Lähes huomaamattomat, mutta läheltä katsoen kauniit poimulehden kukat sopivat vaikkapa koristeiksi ruokiin. Tuoreena ja kuivattuna poimulehden kaikista osista saa hauduttamalla mietoa, hyvänmakuista teetä.

poimulehti_kukka

Poimulehden vihreä-keltainen kukka ei juuri huomiota herätä. Sen ei olekaan tarkoitus houkutella pölyttäjiä, koska kasvi lisääntyy itsenäisesti.

Poimulehden voimiin on uskottu pitkään. Alkemistit uskoivat muuttavansa raudan kullaksi lehden keskelle muodostuvan kastehelmen avulla. Saman nesteen on uskottu säilyttävän ikuisen nuoruuden. Kasvilla on ihan todellista merkitystä rohdoksena. Se hoitaa limakalvoja, estää tulehduksia ja parantaa ruuansulatusta. Se on myös tunnetusti naisten yrtti, sillä se tasapainoittaa hormonitoimintaa ja lievittää kuukautis- ja vaihdevuosivaivoja.

Poimulehteä voi käyttää sisäisesti teenä ja ulkoisesti esimerkiksi murskattuna haavoille estämään tulehduksia ja edistämään arpeutumista. Se käy mainiosti myös kosmetiikan valmistukseen ihoa puhdistavien ja turvotusta poistavien ominaisuuksiensa johdosta.

Lue myös sarjan muut osat:
Vuohenputki on kevään ensi herkku
Koivujen aika on än-nyy-tee-NYT
Isomaksaruoho on kallioiden mehevä vihannes

Kirjoittaja: Kaisa

Juuret maassa on luontoelämyksiä ja luonnonantimia, ulkoilua ja retkiä lapsen tahdissa sekä ilon ja rauhan löytämistä metsästä. Laatimalleni Villiyrttimatka-verkkokurssille voi lähteä ympäri vuoden! Yhteystiedot: Kaisa Vermasheinä, kaisa@juuretmaassa.com

6 thoughts on “Viikon villiyrtti: Poimulehdessä on lempeää voimaa

  1. Päivitysilmoitus: Villiyrttien perusteet, osa 1: Luonnonkasvien keruu ja käyttö | Juuret maassa

  2. Päivitysilmoitus: Viikon villiyrtti: Vadelma on yrttiteen aatelinen | Juuret maassa

  3. Päivitysilmoitus: Viikon villiyrtti: Nokkonen pursuaa voimaa | Juuret maassa

  4. Päivitysilmoitus: Viikon villiyrtti: Vuohenputki on kevään ensi herkku | Juuret maassa

  5. Päivitysilmoitus: Viikon villiyrtti: Koivujen aika on än-yy-tee-NYT | Juuret maassa

  6. Päivitysilmoitus: Viikon villiyrtti: Isomaksaruoho on kallioiden mehevä vihannes | Juuret maassa

Jätä kommentti