Syysleimu ilman härmää
Maalla oli ennestään iso ryhmä vaaleanpunaista syysleimua (Phlox paniculata). Se on kestävä ja kukkii ylenpalttisesti, eikä siinä ole ollut ollenkaan härmää. Vaaleanpunaisten kukkien sävy on onneksi kylmään taittuva. Siniseen ja tummaan liilaan yhdistämällä ylenpalttista hempeyttä saa sopivasti taitettua.
Pihan siemenpankista putkahtanut unikko
Maalaispihallamme on ilmeisesti ollut puutarha monta vuosikymmentä. Kesällä 2014 isoon istutusryhmään putkahti yksi unikko. Se oli vaatimaton iloisen värinen kukkapenkin piristäjä, joten annoimme sen siementää. 2015 unikoita oli jo muutama. 2016 unikot olivatkin muuttaneet aurinkoiseen hiekkamaahan ulko-oven viereen.
Nauhukset – Kimalaisten suosikit
Ostimme maalle heti ensimmäisenä kesänä 2012 nauhuksia paikallisesta taimikaupasta. Lajike jäi merkitsemättä. Aikaisen kukinnan ja ulkonäön perusteella ne ovat todennäköisesti lapinnauhuksia (Ligularia ’Hietala’). Ne ovat puolivarjossa muhevassa mullassa ja näyttävät viihtyvän erinomaisesti. Niissä pörrää koko ajan ahkeria kimalaisia mettä etsimässä. Jos haluaa puutarhaan helppoja ja näyttäviä kasveja, kannattaa satsata nauhuksiin, jos vain puutarhan olosuhteet ovat niille suosiolliset.
Penkin valtikkanauhukset (Ligularia przewalskii), kuvassa vasemmalla, ovat yllärikasveja. Kesällä 2013 ihmettelimme, mitä isoon istutusryhmään oli ilmestynyt. Kasvi ei näyttänyt rikkikseltä, joten jätimme sen kasvamaan. Viime kesänä se oli isompi ja arvelimme sen olevan valtikkanauhus. Siirsimme sen muiden nauhusten viereen keltaiseen penkkiin. Tänä kesänä se kukkii ensimmäistä kertaa.
Kultahelokki – kukka kuin aurinko
Nauhusten kanssa samassa keltaisessa ryhmässä loistavat kultahelokit (Oenothera fruticosa subsp. glauca). Kukat loistavat päivällä ja menevät yöksi kiinni.
Jalopähkämö – erittäin käyttökelpoinen perinnekasvi
Jalopähkämö (Stachys macrantha) oli meille uusi tuttavuus. Sitä kasvoi isona omana ryhmänään puutarhan alaosassa. Kokeilimme sitä uudessa kukkapenkissä. Toisena kesänä ymmärsimme, miksi se kasvoi omana alueenaan: jalopähkämö on innokas leviämään ja valloittaa alaa naapureiltaan.
Omana ryhmänä jalopähkämö on loistava. Peittävä kasvusto ei anna rikkaruohoille mitään mahdollisuuksia. Kukinta on kaunis ja kestää pitkään. Ruotsissa kasvia onkin kutsuttu köyhän miehen orkideaksi.
Varjon sommitelmia
Vaikka kuunliljat ovat yleisiä perennoja, maalla oli ennestään vain valkokirjavaa kuunliljaa.
Pääovelle johtavan polun varteen pihlajan alle on tehty uusi istutusalue. Siinä on komeakuunliljaa (Hosta fortunei ’Francee’), tuoksukurjenpolvea (Geranium macrorrhizum), kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna), esikoita (Primula) sekä valkoista särkynyttä sydäntä (Lamprocapnos spectabilis ’Alba’).
Toinen varjoisa istutusalue on saunan edessä. Kuvassa on vuorenkilpeä, seppelvarpua, päivänkakkaroita ja rhodo ’Pohjolan tytär’. Rhodon eteen istutut komeasinikuunliljat (H. sieboldiana ’Elegans’) näkyvät tässä kuvassa.
Kolmas varjoisa alue aitan vierustalla on hyvin kivikkoinen. Vaikeasti hoidettava kohta ratkaistiin siirtämällä siihen hiirenporrasta (Athyrium filix-mas). Hyvin viihtyvät saniaiset ovat kasvaneet valtavan kokoisiksi ja luovat taianomaista tunnelmaa ympärilleen.
Keskikesän kellot
Kellokukat (Campanula) ovat perinteisen maalaispuutarhan peruskasveja. Puutarhassamme oli ennestään harakankelloa (C. patula), kurjenkelloa (C. persicifolia) ja sinistä ukonkelloa (C. latifolia). Ostimme ensimmäisenä kesänä 2012 kahta erikorkuista peurankelloa (C. glomerata). Kesällä 2014 kasvatin siemenestä maariankelloa (C. medium). Kesällä 2015 heinäkuun puolivälissä kukkivat harakankello ja peurankello, kuva alla vasemmalla. Heti perään aloitti ukonkello tontin villissä osassa, kuva alla oikealla. Puutarhan puolella ukonkello aloittelee ja maariankellokin on saanut yhden kukan auki.
Pionit
Yllätykseksemme maalle ei ollut ennestään yhtään pionia. Sekä mieheni kotiseudulla Savossa että kotikaupungissamme ne ovat todellisia perusperennoja. Kotoa toimme heti ensimmäisenä kesänä pallaksenpionia (Paeonia villosa mollis). Kevätmessuilta 2014 ostimme Pionien Kodin myyntipisteestä hybridit ’Buckeye Bellen’ ja ’Claire de Lunen’. Pettymyksemme oli kohtalainen, kun kasvit häipyivät keskikesällä eikä niistä syksyllä penkkiä muokatessamme ollut jälkeäkään. Myös kesäalesta ostamani tarhapionista oli jäljellä vain olematon juurenkappale. Keväällä 2015 kaikki nousivat ja ’Claire de Lune’ kukki. Tuli taas opittua, ettei pioni ole kiireisen puutarhurin kasvi.
Sinistä ja violettia
Kesällä iso istutusalue muuttaa väriä sini-violetiksi. Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris, kuvassa alla vasemmalla) on maalaispuutarhamme peruslajistoa tyypillisenä tummansiniviolettina. Kasvi siementää runsaasti, joten akileijantaimia putkahtelee milloin mistäkin. Kuitenkaan tontin metsäiseen osaan akileija ei ole levinnyt.
Idänkurjenpolvea (Geranium himalayense, kuvassa alla oikealla) emme ole aiemmin saaneet menestymään. Maalla se kuitenkin viihtyy jo neljättä kesää. Taimet ostimme paikallisesta puutarhamyymälästä, joka on auki vain touko-kesäkuussa.
Harvinaistunut perinnekasvi tarhatyräkki
Pihan kuivimmissa kohdissa kasvoi tarhatyräkkiä (Euphorbia cypasissias), jota kutsutaan myös kuusityräkiksi. Siirsimme niitä koivun alle, jossa niitä oli ennestään. Tyräkit kuitenkin loukkaantuivat siirrosta eivätkä alkaneet kasvaa uudessa paikassa. Niin niitä ei enää ole kuin muutama. Kasvi on kuitenkin sitkeän maineessa, joten toivottavasti nykyiset yksilöt säilyvät. Sen verran pirteä alkukesän ilahduttaja tämä keltainen perenna on.
Myöhäiset sipulikukat
Pakko tunnustaa: tämän asetelman näin netissä ja halusin sen myös omalle pihalleni: liljakukkainen tulppaani ’Mariette’ sinisten lemmikkien kanssa. Kuvassa on myös jalopähkämön lehtiä. Kylmänä alkukesänä ’Marietet’ kukkivat vielä juhannuksena.
Myös valkonarsissit (Narcissus poëticus) kukkivat melko myöhään. Talon ostaessamme ne kasvoivat keskellä nurmikkoa.Olemme siirtäneet niitä pihlajan ja tammen alle nurmikon ajoa haittaamasta.
Värien ilotulitusta
Kultatyräkki (Euphorbia polychroma) tuotiin maalle kotipuutarhasta. Tämä helppohoitoinen kasvi viihtyy erilaisilla kasvupaikoilla. Tulppaanien kanssa se tarjoaa loppukeväällä räiskyvää väri-iloittelua, joka takuuvarmasti karistaa viimeisetkin talvimuistot unholaan. Vieressä näkyy kevätpikkusydäntä ja taustalla helmililjoja, keisarinpikarililja ja vuorenkilven kukkia.
Kevään kukkijoita
Toukokuun puolessavälissä kukintansa aloittivat esikot ( Primula). Ne olivat puutarhassa jo ennen meitä. En ole tarkemmin yrittänyt tunnistaa niitä. Punakukkainen on aika huiman värinen.
Samassa penkissä pihlajan varjossa tontilla ennestään ollut mutta uuteen kasvupaikkaan siirretty kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) leviää vinhasti. Sinisten kukkien lisäksi joukossa on lilahtavia.
Tämä hömmetyinen on luonnossa vielä hämmästyttävämmän näköinen kuin kuvissa: keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis)! Sipulit ovat kalliita, joten raaskimme ostaa yhden. Se todella säväytti.
Lista ostetuista perennoista ja sipulikukista
Alla on mieheni toivoma lista kesäpaikan kasveista. Olin pitänyt listaa ostetuista kasveista, mutta paikalla valmiiksi olleet kasvit tietenkin puuttuvat.
Perennat
Isoampiaisyrtti Dracocephalum ruyscianum 3 kpl 2013
Syysleimu ’Spitfire’ 1 kpl 2014
Päivänlilja 2013, 2015
Kuunlilja hosta mix 1 kpl 2014
Jättipoimulehti Alchemilla mollis 1 kpl 2014
Tarhakurjenmiekka Iris (G) ’White Knight’ 1 kpl
Saksankurjenmiekka Iris germanica 2014
Kaukaasianmaksaruoho Sedum spurium ’Schorbusser Blut’ 2013
Kiinanukonhattu Aconitum henryi ’Spark’s variety’ (2 kpl 2013), tarhaukonhattu A. stoerkianum (2 kpl 2014), tarhajalomalva (Sidalcea x cultorum) ’Party girl’ (3 kpl 2013), siemenestä kasvatettu yrtti-iiso (Agastache foeniculum), punatähkä (Liatris spicata ’Floristan Violet’ 5 kpl 2013 & mukuloita 2014) löytyvät kuvasta blogikirjoituksessa Ison kukkapenkin väriloistoa. Siinä on myös tontilla jo ennestään kasvanutta harmaamalvikkia.
Maalla ennestään kasvanut piisku (Solidago, lajike tuntematon) ja istuttamamme suomentatar (Aconogonon x fennicum) on kuvattu blogikirjoitukseen Keltaisen ja punaisen liitto ja muita syksyn kukkia.
Kaksi puutarhaa 
