Verkkolehdet
Verkkolehdet ovat käteviä, kun etsit uutisia sekä muuta tietoa kotimaasta ja ulkomailta. Kielten opiskelijalle verkkolehdet ovat ovi lukemattomiin mielenkiintoisiin maailmoihin.
YLE:n Lehtihuone on nettisivusto, josta löydät Suomen sanomalehdet verkossa. Lehtihuoneessa on myös linkit verkossa julkaistaviin sanomalehtiin ulkomailla.
Lehtihuoneesta löydät lisäksi verkkolehdet aiheittain. Näiden verkkolehtien joukosta löytyvät esimerkiksi viihde- ja harrastelehdet, talous- ja tiedelehdet sekä monet muut mielenkiintoiset verkkolehdet.
Erilaiset kulttuurilehdet verkossa eri kielillä ovat erityisen tärkeitä itselleni.
Lehtihuoneen linkkivalikoimassa on yli 1500 verkkolehteä eri puolilta maailmaa.
Stina Girs
Paula Koivuniemi on yksi Suomen parhaista artisteista, ja ”Kun kuuntelen Tomppaa” on iskelmän aatelia.
Idolsin toisesta finaalista pudonnut Stina Girs esitti kilpailussa tavallista haasteellisemman ”Kun kuuntelen Tomppaa” -laulun ja yllätti minut täysin.
Stina Girs onnistui täydellisesti esityksessään ja tulkinnassaan. Nautin Stinan esityksestä enemmän kuin pitkään aikaan mistään tässä usein niin värittömässä maassamme.
Toki toisessa Idols-finaalissa oli ilokseni muitakin onnistujia; tällä kertaa Stinan lisäksi erityisesti Martti ja Ilpo, jotka ylittivät itsensä, mutta Stina oli taaskin ylivoimaisesti kansainvälisin esiintyjä.
Olkaa ahneita levy-yhtiöt ja kilpailkaa tästä lahjakkaasta artistista! Stina Girs on uniikki kansainvälinen artisti, jolle toivon menestystä koko sydämestäni.
Tanssii Tähtien Kanssa
Tanssii Tähtien Kanssa on TV-ohjelma, jota katson nyt ensimmäistä kertaa ohjelmaformaatin olemassaolon aikana. Olen pienestä pitäen ollut ammattitanssijoiden ja kilpatanssin fani. Varsinkin latinalais-amerikkalaiset tanssit, samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive, ovat vedonneet minuun aina. En ole innostunut aikaisemmin katsomaan Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa, koska en ole uskonut sen lumovoimaan omalla kohdallani.
Tänä vuonna innostuin seuraamaan Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailua siksi, että mukana on niin mielenkiintoisia persoonia. Ohjelmaa seurattuani olen yllättynyt siitä, miten laadukasta viihdettä ohjelma tarjoaa.
Tuomariston Jukka Haapalainen on suosikkitanssijani. Muistan, kun lapsena odotin Suomen menestyvän kilpatanssissa, mutta niin ei koskaan tapahtunut. Oli suuri riemu aikuisena nauttia upeasta kilpatanssiparista Jukka Haapalainen ja hänen vaimonsa Sirpa Suutari-Jääskö. Jukka Haapalainen on tanssija, jossa on poikkeuksellisen taidon lisäksi harvinaista karismaa.
”Tanssii Tähtien Kanssa” varmasti lisää kilpatanssin suosiota ja tuo kilpatanssin lähemmäksi katsojaa, joka ei aikaisemmin ole ollut kiinnostunut kilpatanssista.
On hauskaa katsoa Tanssii Tähtien Kanssa 2010 -kilpailua, jossa näkee amatöörien riemastuttavan edistymisen. Toimiva huumori tekee ohjelmasta laadukasta viihdettä.
Minulla on monta suosikkiparia tähänastisten esitysten perusteella. Jos ajattelen kilpailua teknisen tanssitaidon kannalta, suosikkiparini ovat Maria Jungner ja Aleksi Seppänen sekä Laura Voutilainen ja Marko Keränen.
Parit, joilla on sekä teknistä osaamista että erityistä karismaa, ovat Jukka Rasila ja Saana Akiola, Antti Tuisku ja Anna-Liisa Bergström sekä Nasima Razmyar ja Jani Rasimus.
Maria Jungner on kilpailun elegantti kuningatar ja vakiotanssien osaaja. Nasima Razmyar ihastuttaa. Nasiman tanssissa on esiintymisen iloa. Jukka Rasila on karismaattinen ja seksikäs tanssija, joka oppii nopeasti uutta. Jukka Rasilassa on ripaus ammattitanssijaa. Antti Tuisku on symppis älykkö, joka on aina osannut liikkua. Jethro Rostedt vetoaa minuun joka tasolla, aina ja kaikkialla. Jethro osaa tehdä taidetta siitäkin, mitä hän ei osaa. Satu Silvo on tyylikäs tanssija. Joona Puhakka tanssii rennolla asenteella. Juha Veijonen ei olisi vielä saanut pudota kilpailusta, vaikka pakkohan jonkun on pudota joka jaksossa. Ammattitanssijat osaavat kaikki hommansa, eikä amatööreissäkään ole moittimista. Tällä kertaa myös tuomarit tietävät, missä mennään.
MTV3:n Tanssii Tähtien Kanssa 2010 -kilpailun taso on kova, ja huumori kukkii. Laadukas elävä musiikki kilpailussa ilahduttaa erityisesti. Katson mielenkiinnolla kilpailun jatkoa.
Toivon, että kilpatanssin suosio viihdeohjelmien myötä vaikuttaisi myös siihen, että Suomessa käytettäisiin enemmän ammattitanssijoita musiikkiesityksissä artistien taustalla. Ammattitanssijat tuovat esityksiin loistoa ja liikettä. Maailmalla kokonaisuuksiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin Suomessa. Meillä on tanssitaitoa, mitä hyödyntää.
Iskelmä-Finlandia
Iskelmä-Finlandia on arvostettu kevyen musiikin tunnustus. Iskelmä-Finlandia on palkinto, jota on jaettu vuodesta 2001 menestyksekkään ja/tai pitkän uran tehneelle taiteilijalle, muusikolle tai yhtyeelle. Taiteilijan musiikkityyliä ei ole rajattu iskelmään.
Iskelmä-Finlandia palkinnon arvo on 10 000 euroa. Tunnustus tuo myös näkyvyyttä mediassa Iskelmä-Finlandia -ehdokkaille ja erityisesti Iskelmä-Finlandia -voittajalle, joka tänä vuonna 2010 on Laura Voutilainen. Usean arvostetun musiikki- ja viihdepalkinnon jo aikaisemmin saanut Laura Voutilainen (kuva yllä) on monipuolisella osaamisellaan Iskelmä-Finlandiansa ansainnut. Lauran ääni ja lavakarisma ovat aivan omaa luokkaansa.
Suurin oma suosikkini Lauran albumien joukosta on edelleen se ensimmäinen albumi, ”Laura Voutilainen”. Lauran ensimmäinen albumi on täynnä hittejä. Niistä on parhaiten jäänyt mieleeni opettajani Turkka Malin sanoittamat ”Kerran” ja ”Muuttanut oot maailmain”. Myös ”Kosketa mua” on erityisen hyvin onnistunut Laura Voutilaisen albumi, jonka lauluvalinnat on tehty omaan makuuni. Lauran esiintymistaito on aina tehnyt minuun vaikutuksen.
Iskelmä-Finlandia on palkintona monessa mielessä samanlainen kuin kirjallisuuden Finlandia-palkinto. Myös Iskelmä-Finlandian voittajan valitsee yksi vuosittain vaihtuva valitsija; tänä vuonna voittajan valitsi Pirkko Mannola. Voittajan valinta ammattinsa osaavien ehdokkaiden joukosta on pitkälle makuasia. Finlandia-palkinnosta hyötyvät kustantamot ja kirjakaupat, Iskelmä-Finlandiasta puolestaan levy-yhtiöt ja levykaupat.
Kevyt musiikki, populaarimusiikki tai viihdemusiikki (jokseenkin saman asian eri nimitykset) tarvitsee Iskelmä-Finlandiaa monestakin syystä. Kaupalliset syyt tunnustuksen taustalla ovat vain yksi motiivi ehdokkaiden valitsemiselle. Iskelmä-Finlandian tehtävänä ja tarkoituksena on myös kevyen musiikin arvostuksen lisääminen, tärkeän taidemuodon tukeminen, taiteilijan elämäntyön arvostus, uusien ja ansioituneiden kykyjen esille nostaminen ja heidän kannustamisensa sekä yleisön kiinnostuksen herättäminen ja ylläpitäminen.
Media tarvitsee palkintoja, tunnustuksia sekä niistä kilpailua, ja kilpailijat tarvitsevat mediaa.
Syvällistä mediasta
Mitäköhän syvällistä mediasta tänä iltana kirjoittaisin?
Piti kirjoittaa aikaisemmin syvällistä Tangomarkkinoiden finaalista mutta unohdin, hups, katsoa koko kilpailun. Semifinaalissa, jonka katsoin, oma suosikkini Sami Heinonen putosi finaalista. Silloin tuli mieleeni herkullinen mediaosaaja Kummelin vitsi kilpailusta, jossa todellinen osaaja aina hävisi, ja huonoin voitti. Maria Tyyster ja Raju rakastaja tekivät myös minuun innostavan vaikutuksen Tangomarkkinoiden semifinaalissa. Tangokuningas 2010 Marko Maunuksela laulaa hyvin ja on aikuinen mies, joka varmasti hoitaa kuninkaan tehtävänsä hienosti. Ei siis sentään Kummelifiilis tarttunut koko kilpailuun.
Tangomarkkinat on hienosti ja ammattitaidolla järjestetty tapahtuma, jonka puolesta liputan edelleen täysillä ja syvällisesti. Makuasiat kuuluvat omaan syvälliseen sarjaansa, ja makuasioista on pakko joskus kiistellä. Makuasiat ovat syvällisempiä kuin uskoisikaan. Huumorikin on syvällinen ja vakava laji, jota ei aina huumoriksi tunnista.
Helteinen kesä ottaa hiukan voimille, minkä syvällisestä tekstistäni voi syvällisesti päätellä. Minua hetkessä virkisti syvällinen Iltalehden mediauutinen siitä, että latinohurmuri Enrique Iglesias on luvannut täyttää lupauksensa ja hiihtää alasti vesisuksilla kaikkien halukkaiden nähden. Ei ole aikaa matkustaa houkuttelevaa tapausta todistamaan, mutta pelkkä ajatus…
Katja Tanskanen 