Piha- ja palstaviljelymahdollisuuden puuttuessa parvekeviljely on hyvä vaihtoehto. Parvekeilla ja ikkunalaudoilla voi kasvattaa vaativiakin kasveja. Ikkunalaudat voi valjastaa esimerkiksi taimikasvattamoiksi ja yrttitarhaksi.
Parvekkeet ovat pieniä tiloja ruuantuotannon kannalta. Toisaalta ne ovat lähellä kotia, joten kasvien hoitaminen on helppoa. Parvekkeen viljelyalan voi moninkertaistaa, kun ottaa käyttöön sen seinät ja katon. Länsi- ja itäparvekkeet sopivat parhaiten viljelyyn, eteläparveke vaatii jatkuvaa kastelua ja tarvittaessa lisävarjoa. Pohjoisella tai hyvin varjoisella parvekkeella ruuantuotanto on haastavaa, mutta koristekasvit viihtyvät hyvin.
Parvekkeella on monenlaisia kasvuympäristöjä vaihdellen suorasta auringonpaahteesta viileään varjoon. Jos parvekkeen kaide on umpinainen, se muodostaa täysin varjoisan sopukan. Sinne voi laittaa työkalut, kompostilaatikon tai vesivaraston. Tai sijoittaa niin korkean hedelmäpuun, että se yltää auringon valoon.
Parvekkeen kaiteen ulkopuolen voi vallata kasvutilaksi kasvattamalla siinä köynnöskasveja. Esimerkiksi ruusupapu leviää helposti viljelylaatikosta koko kaiteen peittäväksi matoksi. Papu on typensitoja eikä kilpaile kovin ravinteista, joten sen sekaan voi koittaa laittaa muita kasveja hyödyntämään valoisaa kasvupaikkaa.
Katon rajassa on toinen varjoinen parvekkeen osa. Sen voi ottaa hyötykäyttöön esimerkiksi laittamalla sinne amppeleita, jotka kasvavat alas valoon. Esimerkiksi amppelimansikka ja -tomaatti viihtyvät parvekkeella.
Valoisin ja helppohoitoisin kasvupaikka löytyy takaseinustalta. Tilasta saa eniten irti, kun siihen sijoittaa hyllykön tai viljelytikkaat. Koska kasvupaikka on käden ulottuvilla siihen kannattaa laittaa jatkuvasti syötäviä kasveja: yrttejä ja salaatteja. Toisaalta valoinen ja lämmin nurkka sopii esimerkiksi chilin viljelyyn.
Jos parvekkeen takaseinustalla on ikkuna, sen ikkunalaudan sisäpuolta voi käyttää esimerkiksi taimikasvattamona. Muutoin koko takaseinän voi peittää köynnöksillä tai jopa seinää pitkin kasvamaan ohjatuilla hedelmäpuilla.
Ikkunalaudalla
Ikkunalaudalla voi kasvattaa joitakin lajeja läpi vuoden, mutta parhaiten kasvit pääsevät vauhtiin keväällä, kun valoa alkaa olla tarpeeksi, ja siitä kasvukausi jatkuukin syksyyn kunnes päivät taas pimenevät.
Ikkunan ilmansuunta vaikuttaa valon määrään: eteläikkunalla voi aloittaa viljelyn aikaisimmin. Itä- tai länsi-ikkuna toimii myös, kun taas pohjoisikkuna ei saa tarpeeksi valoa. Eteläikkunalla kasvit kuivuvat helposti, ja niitä täytyy kastella usein. Ruukkuviljelyn lisäksi ikkunalla voi harrastaa vesiviljelyä, jossa motorisoitu pumppu syöttää ravintoliuosta kasveille. Erilaisten versojen ja oraiden kasvun seuraaminen on hauskaa, ja ne voi syödä, toisin kuin rairuohon.
Vinkkejä ikkunalautaviljelyyn:
-
Vihanneskrassi on helppo kasvattaa, se pärjää jopa kostutetulla talouspaperilla. Vihanneskrassista saa raikasta leivänpäällistä vuoden ympäri.
-
Vehnänorasta voi kasvattaa läpi vuoden, siitä saa puristettua terveellistä mehua, tai korsia voi pureskella.
-
Valkosipulia voit viljellä sisällä ruukussa: saat hyvänmakuista vihreää versoa, hautaamalla yksittäiset valkosipulinkynnet lähes kokonaan multaan.
-
Yrttejä voi säilyttää varsineen vedessä, aivan kuten leikkokukkia. Ruohosipuli tekee veteen juuret, ja pukkaa uusia versoja.
-
Kaupasta ostetun ruukkuyrtin tai -salaatin voi istuttaa kotona kukkamultaan. Käytä versot tai uloimmat lehdet, mutta jätä muutama lehtipari ja istuta kasvi ripeästi oston jälkeen.
-
Yrttejä voi siementen lisäksi kasvattaa taimista, joita saa keväällä kukkakaupoista ja puutarhamyymälöistä. Istuta taimi hieman taimenkasvatusruukkua suurempaan ruukkuun.
-
Ikkunalaudalla voi kokeilla pienten vihannesten, kuten retiisien, salaatin tai pinaatin kasvatusta.
Yrttitarha ikkunalaudalla:
Ikkunalla menestyviä kasveja ovat mm. monet yrtit, kuten basilika, kirveli, kynteli, laventeli, meirami, mintut, oregano, persilja, portulakat, ranskalainen rakuuna, rosmariini, salvia, sitruunamelissa, tilli ja timjami. Siemenmausteita ei kannata kasvattaa sisätiloissa, koska niiden kehittyminen siemenasteelle on hidasta ja sadon saaminen epävarmaa.
Mausteyrtit kasvavat parhaiten suurehkoissa ruukuissa; juuret täyttävät helposti pienemmät ruukut ja kasvi alkaa tehdä vain rentoja varsia. Käytä vähintään 1,5 litran ruukkuja, läpimitaltaan 15-20 cm.
Käsittelemättömät saviruukut on liotettava vedessä ennen käyttöönottoa, jotta ne eivät vedä mullasta kosteutta. Ruukun pohjalle on hyvä laittaa ruukunpaloja, kiviä tai soraa, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan salaojiin.
Kasvualustana voit käyttää kaupasta saatavia multaseoksia, joista sopivimpia ovat hiekansekaiset ja vähäravinteiset seokset. Lisää kalkkia tai tuhkaa pieneen ruukkuun 1 rkl ja isoon 2 rkl. Voit käyttää myös altakasteluruukkuja. Kasvukautena lisätään lannoitetta, esim. kananlantarakeita n. 3-5 viikon välein.
Kylvä yrtit siemenpussin ohjeiden mukaan, yleensä pari siementä pintakylvönä, ja merkitse ruukkuihin mitä olet niihin kylvänyt. Kaikki sisällä kasvatettavat yrtit pitävät jatkuvasta suihkuttelusta ja lehtiä voi myös huuhdella aika ajoin tuholaisten estämiseksi. Suihkupullo on kätevä pienten taimien kasteluun, suuria voi kastella kastelukannulla.
Linkkejä ja lähteitä:
Yrttitarhasta löytyy aloittelijan yrttikasvatusopas:
www.yrttitarha.fi/tietopankki/abc/aloitte.html
ja paljon muuta tietoa yrteistä:
www.yrttitarha.fi/tietopankki/abc
Martat neuvoo eri tapoja aloittaa yrttitarha ikkunalaudalla:
arkistoitu: www.martat.fi/neuvot_arkeen/kodin_kasvit/huonekasvit/yrttimaa_ikkunalaudalle/
Ellit-sivustolla on suuri yrttienkasvatusopas:
http://ellit.fi/koti-ja-sisustus/puutarha/suuri-yrttien-kasvatusopas
Versoista voimaa ja piristystä kevääseen:
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0204/7.htm