Kuinka viljelen laatikoissa tai saan perennat kukoistamaan tai korjaan parhaan sadon? Näistä ja paljon muusta saat tietoa ja ideoita Kukkolan tilan näyttelypuutarhassa.
On loppukesä, ja päivänliljat, ritarinkannukset, rantatädykkeet, mäkimeiramit ja iisopit värittävät koriste- ja yrttikasvustoja. Runsasta satoaan antavat puolestaan hyötylaatikoiden lehtivihannekset ja juurekset sekä herukka- ja karviaispensaat. Parsakasvusto rehottaa näytemaan takanurkassa, ja Satolootan kurpitsat vyöryvät yli laitojen.
Olemme Antti Kukkosen kotimuseon takapihalla, missä Pohjois-Karjalan Martat ylläpitää näytepuutarhaansa. Ensimmäiset kasvit istutettiin näytepuutarhaan 2003. Kukkolan pihapiirissä kasvoi entuudestaan muun muassa kirsikoita ja perinneperennoja, syreenimajakin oli vielä elossa.
”Kaikki tilaisuudet ovat avoimia, ja kuka tahansa saa tulla mukaan oppia hakemaan”, kertoo Maarit Sallinen-Uusoksa”, kertoo Pohjois-Karjalan Marttojen kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Maarit Sallinen-Uusoksa.
Yhdistys opastaa niin ravitsemuksessa kuin ympäristön- ja puutarhanhoidossa sekä sienestyksessä.
Tässä viisi vinkkiä, jotka voit hyödyntää myös omassa puutarhassasi.
Nappaa Kukkolasta idea
1. Tee laatikko laudoista
Vihannekset, yrtit ja perennat kasvavat mainiosti kasvilavoissa, joita voi nikkaroida laudasta.
Helppohoitoinen, rajattu lavatarha sopii erinomaisesti kotipuutarhaan. Laudoista tai lavakauluksista kootun laatikon voi asettaa vaikka patiolle. Sopiva työskentelyleveys on 80–100 senttiä ja laidan korkeus kasvilajien mukaan 20–40 senttiä.
”Kun laatikon pohjalle laitetaan kuitukangasta tai paksu kerros sanomalehtiä ja kasvualustaksi puhdasta, lannoitettua puutarhamultaa, välttyy kestorikkakasveilta”, Maarit opastaa.
Peruslannoitettu puutarhamulta käy yrteille, salaateille ja palkokasveille, muille lisätään vielä esimerkiksi pitkävaikutteista kasvimaalannoitetta ja alkuvoimaksi kanankakkarakeita.
2. Vuorottele kasveja
Maarit Sallinen-Uusoksa esittelee marttojen Satolootan kurpitsoita ja maisseja, jotka tarvitsevat runsaasti ravinteita.
Parannat yksivuotisten hyötykasvien tuottoa viljelykierrolla eli vuorottelemalla lajistoa vuosittain.
”Elinvoimaisuus säilyy paremmin, kun samalla paikalla ei viljellä samaa kasvia peräkkäisinä vuosina. Lisäksi matala- ja syväjuuristen lajien vuorottelu möyhentävät maata eri syvyyksiltä”, Maarit kertoo.
Kotipuutarhaan sopii neljän vuoden viljelykierto. Kasvit jaetaan niiden ravinnevaatimusten mukaan eri lohkoihin: paljon ravinteita vaativat, kohtalaisesti ravinteita tarvitsevat, vähän ravinteita kuluttavat ja viimeisenä typensitojakasvit, joiden jälkeen kierto aloitetaan alusta.
3. Anna kasvien hoitaa
Hyvänä mesikasvina tunnettu tattari parantaa myös maata.
Maanparannus- ja vihantakasvien viljely jättää maahan runsaasti eloperäistä ainesta ja kuohkeuttaa kasvualustaa. Samalla lohkolla maanparannuskasveja kannattaa viljellä 3–5 vuoden välein. Jos puutarhassa ei ole tilaa kasvinvuorottelulle, voit kokeilla seka- tai väliviljelyä.
”Hyviä maanparannuskasveja ovat esimerkiksi juurinystyröillään ilmasta typpeä keräävät herneet, pavut ja apilat. Muita vihantakasveja ovat muun muassa keltasinappi, aitohunajakukka, tattari, pellava, auringonkukka ja kehäkukka. Kukkivista lajeista syntyy kaunis kukkaketo”, Maarit toteaa.
4. Sekoita perennoja
Isoäidin aikaiset perennat eivät välttämättä kuki yhtä näyttävästi kuin jalostetut sisarensa, mutta kasvit ovat talvenkestäviä, helppohoitoisia eivätkä vaadi säännöllisiä jakamisia. Siksi kannattaa suosia muun muassa ukonhattuja, kultapalloja, rohtosormustinkukkia, pioneja sekä rusko- ja tiikerililjoja.
”Maatiaisperennoiksi kutsutaan sellaisia monivuotisia kukkakasveja, joita on viljelty Suomessa useiden vuosikymmenien, jopa satojen vuosien ajan”, tietää Maarit.
Hän kehottaakin käyttämään maatiaisperennoja puutarhojen perusistutuksissa, joita voi piristää muutamalla vaateliaimmalla lajikkeella.
5. Suosi kotimaista
Kotipuutarhassa kannattaa suosia kotimaista kantaa olevia puita ja pensaita, sillä ne ovat sopeutuneet pohjoisiin oloihin ja kestävät ilmastoamme.
“Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tärkeämpää on valita paikallisia kasvikantoja”, Maarit painottaa.
Koristepensaista perinteisiä lajeja ovat esimerkiksi pihajasmike, norjanangervo, virpiangervo, erilaiset syreenit ja tavallisimmat ruusut. Hyötytarhassa taas vanhoja suomalaisia kantoja ovat muun muassa Rauhalan kirsikka, Olga-päärynä, Kunttalan punaluumu ja Yleinen sinikriikuna.
Näin saavut Kukkolaan
Kukkolan näytepuutarha ja Antin puulajipuisto sijaitsevat Joensuussa osoitteessa Vanha Valtatie 7, ja molempiin voi tutustua vapaasti omaan tahtiin. Antti Kukkosen kotiseutumuseo ja Ruustinnan kesäkahvio ovat avoinna kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin tiistaista lauantaihin klo 10–16, muina aikoina tilauksesta.
