Puutarha

Herneen kasvatus on helppoa: Näin napsit satoa omalta pihalta – katso vinkit!

Herneen kasvatus kannattaa, sillä nopeakasvuiset ja satoisat herneet ovat makeimmillaan omalta kasvimaalta tai viljelylaatikoista korjattuina. Kokeile herneen kasvatusta myös astioissa.

Herneen kasvatus alkaa touko-kesäkuussa, kun herneen siemenet kylvetään kasvimaalle aurinkoiselle kasvupaikalle.

Lue myös: Herneiden pakastaminen säilöö sadon

Joudutat itämistä, kun liotat siemeniä muutaman tunnin haaleassa vedessä ennen kylvöä. Itäminen maassa on nopeinta, kun sen lämpötila on noin +10 astetta. Tällöin itäminen kestää noin viikon. Siemenet itävät puolet viileämmässäkin mutta hitaammin.

Varhaisimpien kylvösten päällä kannattaa pitää kasvuharsoa, joka lämmittää maata ja taimia. Karaistuneet taimet sietävät kyllä pientä hallaakin.

Herneen kasvatus, kylväminen ja sadonkorjuu

Kylvä herneen siemenet kuohkeaan kasvualustaan kasvimaahan, viljelylaatikkoon tai ruukkuun. Sopiva siementen kylvöetäisyys on 2–3 senttiä. Paina siemenet noin 5 sentin syvyyteen, etteivät linnut napsi niitä.

Jos hernerivejä tulee useita rinnakkain, 30–40 senttiä on hyvä riviväli.

Satoa alkaa syntyä heinäkuusta eteenpäin, ja satokausi jatkuu pisimpään, kun palkoja korjataan 2–3 kertaa viikossa.

Siementen sokeripitoisuus nousee niiden kasvaessa kokoa, mutta kypsyessään siementen makeus vähenee. Paras tapa nauttia hernesadosta on popsia ne suoraan suuhun tai tarjoilla kesäpöydässä sellaisenaan tai esimerkiksi salaatin seassa.

Lue myös: 4 x hernekeitto – vegaaninen, hienostunut, nopea, itämainen

Kokeile herneiden taimikasvatusta ja tue kasvustoa

Viljelylaatikoissa ja astioissa kannattaa kokeilla taimikasvatusta. Kylvä kymmenkunta siementä halkaisijaltaan 10–12 sentin ruukkuihin toukokuun alussa. Taimet ovat istutusvalmiita viimeistään 3–4 viikkoa kylvöstä.

Taimikasvatetut herneet istutetaan kasvimaalle entiseen syvyyteensä, eli taimen pinnalle tulee sentti multaa. Istutusetäisyys riippuu tilasta, noin 15–25 senttiä on sopiva etäisyys kasvimaalla.

Köynneliäs hernekasvusto kaipaa tukea. Tuki voi olla oksista tehty risuaita, keppien väliin viritetty kanaverkko tai obeliski, jonka voi tehdä itse multaan painetuista pajunoksista. Kasvua tulee ensin ohjata tukeen, myöhemmin versot hakeutuvat tukeen itsestään.

Lue myös: Pakasteherneet – näillä nerokkailla ohjeilla teet herneistä hyvää ruokaa 30 minuutissa!

Herneen kasvatus tuo kasvualustaan typpeä, kun muokkaat versot maahan

Herne pitää kuohkeasta, kohtuullisen ravinteikkaasta maasta, jonka pH on 6–7,5. Peruskalkittua kasvualustaakin on hyvä kalkita muutaman vuoden välein talvella tai keväällä.

Herne sitoo maahan typpeä, joten syksyllä sen versot kannattaa muokata maahan, jotta typpi koituu kasvimaan hyödyksi. Kesällä kasvimaalle on hyvä levittää ruohosilppua siemenrikkakasvien itämisen estämiseksi ja kosteuden pidättämiseksi.

Syö nämä herneet palkoineen

• Sokeriherneen palot syödään kokonaisina lituskoina. Sokerihernelajikkeita ovat esimerkiksi ‘Sweet Green’, ’Ambrosia’ ja ‘Shiraz’. Osa sokerihernelajikkeista on punakukkaisia.
• Salaattiherneeksi sanotaan esimerkiksi ’Norli’-lajiketta, jonka palot ovat säikeettömät. Palot voi syödä litteinä tai hieman pyöristyneinä.
• Taittoydinherneet ovat etenkin nuorina palkoina erityisen mehukkaat ja makeat. Tällaisia lajikkeita ovat esimerkiksi ‘Sugar Bon’ ja ’Jessy’. Palkoineen syötävien taitto- ja salaattiherneiden sato on parhaimmillaan suoraan kasvista korjattuina.

Syö paloista vain siemenet

• Silpoydinherneet, kuten suositut lajikkeet ’Kelvedon Wonder’, ’Early Onward’ ja ’Karina’, muodostavat pulleat palot, joita myydään ”toriherneinä”. Paloissa on sitkeä kalvo, mutta siemenet ovat pitkään makeat.
• Silpoherneet, kuten lajikkeet ’Kleine Rheinländerin’ ja ’Alderman’ ovat ”hernekeittoherneitä”, joiden paloista syödään vain kypsyneet herneet.  Sato on suuri muttei yhtä makea kuin silpoydinherneiden. Siemensato sopii etenkin säilöntään.