Köynnöskrassi
Sain äidiltä köynnöskrassin siemeniä ja lisäksi maalta putkahti näitä aivan itsestään monesta paikasta. Kylvin kukat ihan viimeisenä, vasta kesäkuun loppupuolella, vähän ennen juhannusta. Heinäkuun loppupuolella taisivat ruveta kukkimaan. Itsekylvetyt olivat upean monivärisiä: oli lohenpunaista, tummaa viininpunaista ja kelta-punaraidallista. Itse itsensä siementäneet olivat puolestaan perinteisempiä lajikkeita: keltaista ja oranssia.
Krassi on ihanan helppo, kaunis ja hyvältämaistuva kasvi! Olen käyttänyt kukkia ja lehtiä salaattina ja napsin niitä aina kasvimaalla käydessäni. Lehdet ja varret ovat mukavan rapeita ja piristävän pippurisia, kukat ovat miedompia. Lapsuudestani jo muistan, kuinka meillä oli tapana syödä äidin krassinkukkia kuistinreunukselta: Kukan perällä oleva piippa puraistiin ensin päästä auki ja sieltä imettiin makeat medet, sitten syötiin koko kukka.
Krassia aamiaisella.
Keräsin 17.9. krassin hedelmiä ensi vuonna kylvettäväksi. Joukossa myös muutamia kehäkukan siemeniä.
Lisää tietoa köynnöskrassista:
Kotimaiset vihannekset-sivustolla
Luontoportti-sivustolla
Arctic gardener 
Ihania krassin kuvia ! Minulla alkavat krassit olla jo ohi. Lie niitä yökylmäkin jo vioittanut, mutta näyttää myös siltä, että kukkiminen on tältä kesältä kukittu. Muistelen, että krassin kukkia laitettiin usein lasten synttärikakkujen koristeiksi.
ihania möllyköitä siemenet ja tosi mahtava toi persikka-vaaleanpunainen krassi.Mulla on ollut vain keltaisia ja punaisia. Krassit on joskus ärsyttäviä kun ne kasvaa jotenkin hitaasti. Mä muistan että joskus katkottiin niistä mettä sisältävät piipat ja syötiin niitä 😀
Mulla krassit kasvavat kyllä aika nopeasti, voi olla että maaperä on juuri niille erityisen otollinen. Meinaavat peittää kaiken muun alleen. Tai sitten se tunne johtuu vaan siitä, että siellä selkeästi oli paljon niitä itsestään siementäneitä taimia jokapuolella.