Karhunjuuri Meum athamanticum

Yleiskuvaus

Myös karhunkuminaksi kutsuttu karhunjuuri on alkuperäispaikoillaan vanha lääke- ja maustekasvi ja myös ruokakasvina käytetty, mutta meillä se on aika harvinainen koristekasvi. Monivuotinen, parhaiten eteläisen Euroopan vuoristoalueilla viihtyvä karhunjuuri tuoksuu yrteiltä (anis–kumina). Maku on voimakas. Juurta voi käyttää palsternakan tapaan ja lehtiä mausteena keitoissa. Ulkonäössä saattaa havaita yhtäläisyyksiä kuminan (Carum carvi) kanssa ja kukkimattomana myös tillin ja fenkolin kanssa.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan evoluutiopuutarha - Asteridit CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Meum athamanticum
Auktorit
Jacq.
Yleiskieliset nimet
  • karhunjuuri (suomi)
  • björnrot (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.39522
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • uustulokas, satunnainen, ei tietoja 1980-
  • kokonaan viljelyperäinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
  • 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntija
  • Mikko Piirainen
DNA-viivakoodisekvenssit
Meum athamanticum
4 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit