Sipuli (ruokasipuli) – Allium cepa
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.
Kasvumuoto
Kaksi- tai monivuotinen sipulikasvi, kasvatetaan yksivuotisen tapaan.
Koko
30–80 cm.
Varsi
Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.
Lehti
Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.
Kukka
Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on kota.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.
Kukinta-aika
Kesäkuu–heinäkuu.
Elinympäristö
Aurinkoinen.
Kasvualusta
Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).
Lisätiedot
Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.
