LAJIKKEET JA LAJIKEVALINTA
Lajikkeet ryhmitellään kelta- ja valkomaltoisiin. Paksuhko kuori on lajikkeen mukaan kellertävä, ruskeanpunertava, vihreä tai violetti. Keltamaltoisia lajikkeita käytetään enimmäkseen ihmisravinnoksi, valkomaltoisia rehuksi
Lajikevalinnassa kiinnitetään huomioita mukulan muotoon, mallon väriin, makuun ja kasvuaika vaatimukseen. Lajikkeita on useita, uudet lajikkeet eivät ole niin isokokoisiksi kasvavia ja kasvatusaika on lyhentynyt. Uusia lajikkeita on esim. ’Globus’, ’Gry’, ’Helenor’, ’Magres’, ’Martha’, ’Matias’, ’Simo’, ’Wilhelmsburger’. Vanhatkin lajikkeet kuten Östgöta II ovat säilyttäneet suosionsa.
VILJELY
Lanttu on savimaan kasvi, jota voidaan viljellä hyvin lannoitetussa hiekkamaassakin. Lanttu viihtyy parhaiten kosteassa ilmastossa, vesistöjen lähellä. Sitä voidaan viljellä Suomessa jopa Lappia myöten.
Se voidaan joko kylvää suoraan kasvupaikalleen tai taimikasvattaa. Taimikasvatusaika on 4-5 viikkoa ja yksi taimi tarvitsee 5×5 cm kasvatustilan. Taimikasvatuslämpötila on n. 15-20 astetta. Istutustiheys avomaalle on 15×50 cm. Avomaalle lanttu kylvetään toukokuulla, kun maa on lämmennyt, kylvösyvyys 0,5-1,5 cm. Avomaalle suoraan kylvettäessä valitaan etelänpuoleinen alue, että kylvö tapahtuisi riittävän ajoissa ja lanttu ehtisi muodostaa mukulan ennen syksyä. Lanttu itää suhteellisen nopeasti ja harvennus tehdään kun taimissa on 1-2 kasvulehteä. Riviväli 45-65 cm ja taimiväli 15-20 cm. Mitä enemmän kasvutilaa on, sen isommaksi lanttu kasvaa.
Viljelykierron tulisi olla ainakin 4 vuotta tautien ja tuholaisten torjumiseksi.
Parhaimpia maalajeja ovat savespitoiset tai hienorakeiset maat, sillä lanttu tarvitsee hyvän kosteustasapainon eli tasaisesti vettä. Näillä mailla myös kaalikärpäsentoukista on kaikista vähiten haittaa. Möhöjuuri vaivaa herkästi lanttua, jos sitä viljellään samassa paikassa peräkkäin tai maan happamuus eli pH on alhainen. Lanttu hyötyy siis kasvupaikan vaihdosta vuosittain ja kalkituksesta.
Ravinteiden tarve on aika suuri, joten lannoitus kannattaa tehdä vuosittain. Boorin puute aiheuttaa ns. ruskomätää eli lantun sisällä malto on lasittunut, se on ruskeaa, ruskealaikkuista ja onttoa tai onkaloista. Huolehdithan, että lannoitteessa on myös booria.
Rikkakasvit torjutaan kemiallisesti tai mekaanisesti kitkemällä tai haraamalla. Lisälannoituksena annetaan runsastyppistä lannoitetta kerran tai kahdesti kasvukauden aikana. Kasvustoa kastellaan tarvittaessa, varsinkaan kylvöksiä ei saa päästää kärsimään kuivuudesta.
Lanttu on altis ristikukkaisten tuholaisille, kuten kaalikärpäsen toukka ja erilaiset perhostoukat, kirppa ja taudeille, kuten möhöjuuri. Kotona paras torjunta saadaan lantun kasvupaikan vaihtamisella kasvimaalla vuosittain eli ns. vuoroviljelyllä ja harson käyttämisellä kylvösten päällä. Taudeista möhöjuuri vaivaa lanttua eniten, ja sitä torjutaan säännöllisellä kalkituksella ja viljelykierrolla.
SADONKORJUU
Varhaissatoa saadaan istutuksista jo 55 vuorokauden kuluttua ja varastoon nostetaan 100 vuorokautta (reilut 3 kk) avomaalla kasvanutta lanttua (säilyy hyvin). Lanttu nostetaan käsin ja puhdistetaan, mutta juuriosaa ei saa leikata ennen kellariin vientiä, koska se heikentää säilyvyyttä. Satomäärät 300-400 kg/a eli 3-4 kg/m2. Lanttu säilyy hyvin varastossa, kun lämpötila on 0-4 astetta ja suhteellinen kosteus 95-97 %, säilyy jopa 8 kuukauttaKellariin kannattaa viedä vain terveitä ja ehyitä lanttuja, jos joudut leikkomaan esim. kärpästuhoja pois, säilytä lantut pakastamalla. Kuorit, leikkaa lohkoiksi, kiehauta 5min. jäähdytä ja pakasta.
Lähteet:
wikipedia
Kainuun Puutarhayhdistys
Lanttumaa 