Vierailin sunnuntaina 1,5-vuotiaan kanssa Sealifessa, joka on siis Linnanmäen yhteydessä. Linnanmäelläkin piipahdimme, mutta 1,5-vuotias ei oikein innostunut ideastani huristella Kot Kot-junalla etsimässä kadonneita kananpoikia. Itku tuli jo jonossa, joten me jätimme ajelun väliin; huvipuistossa on tarkoitus olla kivaa!
Muistelen, että vanhin poika oli suunnilleen samanikäisenä aivan ihastunut Sealifeen; hän käveli siellä haltioituneen näköisenä ja yritti kosketella kaloja. Siksipä ajattelin, että nyt on hyvä tilaisuus tutustua paikkaan pikkuveljen kanssa. Myös hän tuntui pitävän Sealifesta, vaikkakaan ei ehkä ihan niin paljon kuin muistelen isoveljen pitäneen.
Osuimme paikalle kalojen ruokinta-aikaan, mikä oli mielenkiintoista. Sealifen opas piti samalla esittelyn. Kuulimme muun muassa, että ison hain nimi on Mussukka. Mielestäni hain nimeksi olisi sopinut myös Ahmatti – niin innoissaan se oli ruokinnasta. Suuri syy siihen, että haita voi pitää samassa altaassa pienempien kalojen kanssa on kuulemma säännöllinen ruokinta, mikä on tehnyt haista laiskoja saalistajia. Tunnelimainen allas, jossa hait uiskentelevat jopa pään yläpuolella, on mielestäni Sealifen upein allas. Tosin joitakin lapsia se saattaa pelottaa; olen kerran ollut Sealifessa lapsiryhmän kanssa ja osa lapsista pelkäsi haita.
Kun näin tämän jättiläisguramin altaassaan, kiinnitin heti huomiota siihen, että kalassa on jotakin samaa kuin meille kotiakvaariosta tutussa hunajarihmakalassa, huolimatta siitä, että nämä kalat ovat aivan erinäköisiä: voisi melkein sanoa, että kalat ovat kuin kaunotar ja hirviö. Kuitenkin jättiläisguramin rihmat ja käyttäytyminen toivat mieleeni lempparini hunajarihmakalan. Enkä ollut väärässä: opaskyltin mukaan jättiläisguramilla on hunajarihmakalan tapaan labyrinttielin, jonka avulla se pystyy ottamaan happea myös ilmasta. (Hunajarihmakalasta löydät lisätietoa täältä:
http://lastensilmin.com/2013/01/13/hunajarihmakalan-kokokeltainen-muunnos-keltainen-kaunotar/)
Sealifesta löytyi toinen toistaan kauniimpia altaita!
Tämä pallomainen kolmiulotteisen vaikutelman antava allas punasävyisine kaloineen oli mielestäni erityisen hieno!
Merihevoset ovat erityisen herkkiä ja tarvitsevat juuri oikeanlaiset olosuhteet. Kotiakvaariossa ne jäävät usein valitettavan lyhytikäisiksi.
Näitä meduusoja katsellessa mietin, voiko tällaisiakin todella olla olemassa. Maailmassa on todellakin monta ihmeellistä, asiaa, jotka kummastuttavat pientä kulkijaa!
Lisätietoa Sealifesta löytyy täältä:
http://www.visitsealife.com/helsinki/.
On Sunday I visited Sealife with my youngest 1,5 year old son. It was so lovely; we saw lots of colorful fish, sharks etc. It’s nice place to visit also with small children! More information about Sealife in English can found from here:
Lastensilmin 