Viisi villiyrttiä joilla pääset alkuun

Haluaisitko hyödyntää villiyrttejä keittiössä ja terveyden tukena, mutta et tiedä mistä aloittaa? Keräilykausi meillä Pohjois-Savossa alkaa nyt käynnistyä toden teolla ja tässä blogissa esittelen viisi helppoa ja helposti tunnistettavaa villiyrttiä, joiden avulla pääset alkuun ja saat rakennettua itsellesi pienen ”kotiapteekin”. Aluksi kuitenkin muutama sananen kasvien keräämisestä ja säilömisestä.

Ruohovartisten kasvien kerääminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin, mutta esimerkiksi puiden lehtien, kerkkien ja jäkälien kerääminen vaatii aina maanomistajan luvan. Kun keräät kasveja, kerää vain kasveja, jotka tunnistat. Kasvien lehdet kerätään yleensä ennen kukintaa, kukat juuri niiden puhjettua kukkaan ja koko kasvi kukkivana. Kasvit kerätään kuivalla säällä koriin tai paperipussiin, itse pyrin keräämään kasvit aamupäivällä. Kerää kasvit puhtaasta ympäristöstä, älä kerää niitä valtateiden ja vilkkaasti liikennöityjen maanteiden varsilta, lannoitetuilta tai myrkytetyiltä alueilta, äläkä kompostien/lantaloiden vierestä. Kerää kasveja sen verran kuin tarvitset ja muista aina jättää kasvustoa keräyspaikalle tulevia vuosia varten.

Helpoin tapa säilöä kasvit on joko kuivata tai pakastaa ne. Kasvit, myös nokkosen, voi kuivata ihan sellaisenaan ilman ryöppäystä. Jos kuivaat kasvit, muista, että kuivuessa kasvimassan määrä pienenee reilusti. Jos et omista kuivuria, kasvit kuivuvat hyvin muutamassa päivässä myös ilmavassa varjoisassa paikassa esim. ritilän tai lehden päällä saunan lauteilla tai uunin päällä. Nokkoset ja mesiangervon voi myös sitoa nipuiksi ja laittaa roikkumaan esim. ulkovarastoon ja onpa ystäväni Päivi kuivannut kasveja myös keittiöön ripustetuissa pesupusseissa. Kun kasvit ovat täysin kuivia, säilö ne tummiin lasipurkkeihin, jolloin valo ei pääse vaikuttamaan kasveihin. Nokkosta olen säilönyt myös pakastettuna, silloin ryöppään (kiehautan) nokkoset nopeasti ja pakastan ne sitten sopivan kokoisiin annospusseihin.

MAITOHORSMA

Saatoit ehkä yllättyä, sillä moni meistä pitää maitohorsmaa rikkakasvina. Maitohorsman suomen- ja ruotsinkieliset nimet ovat lähtöisin sen vanhasta käyttötavasta, horsman näet uskottiin lisäävän lehmien maidon tuotantoa. Rohtona maitohorsmasta käytetään sen kukkia, lehtiä ja juuria. Kansanlääkinnässä maitohorsmaa käytetään yrttiteenä maha- ja suolistovaivoihin, astman ja yskän oireiden helpottamiseen, eturauhasvaivoihin ja supistamaan limakalvoja. Sen kukkia ja lehtiä voidaan käyttää myös sellaisenaan tai öljynä puhdistamaan haavoja, tyrehdyttämään verenvuotoa ja iho-ongelmien hoitoon. Kukista ja lehdistä voidaan myös valmistaa suuvettä suun ja nielun tulehdusten hoitoon. Murskattua kasvin juurta voidaan lisäksi käyttää paiseiden ja palovammojen hoidossa.

Kuivatut kukat ovat kauniin punaisia ja niitä voi sujauttaa teehen tai käyttää jälkiruokien koristeluun. Horsmaa voi myös kuivata käytettäväksi viherjauheissa tai jalkakylvyissä. Tuoreita horsman versoja olen käyttänyt parsan tapaan pannulla paistettuna ja kukinnoista olen tehnyt upean punaista mehua. Maitohorsma kukkii tyvestä latvaa kohti, joten sen kukinta-aika on suhteellisen pitkä. Sanotaan kuitenkin, että kukinnon edetessä latvaa kohti kukkien maku muuttuu kirpeämmäksi. Poimi siis talteen horsman ensimmäiset kukinnot ainakin silloin, jos aiot valmistaa mehua.

MESIANGERVO

Mesiangervo on yksi lempikasveistani. Se kukkii valkoisina tuoksuvina hattaroina heinäkuussa. Mesiangervosta rohtona toimivat parhaiten sen kukat, mutta käytän myös sen lehtiä esimerkiksi jalkakylvyissä. Mesiangervo sisältää salisyylihappoa ja se on hyvä rohto vilustumisen oireisiin sillä se alentaa kuumetta ja rauhoittaa tulehduksia. Lisäksi mesiangervo hoitaa (reumaattisia) kipuja, päänsärkyä, hermosärkyjä ja lihaskouristuksia ja poistaa jännitystiloja. Mesiangervon sanotaan myös piristävän mielialaa ja auttavan unettomuuteen ja sen kukintojen auttavan ummetukseen.

Mesiangervon kauniit kukinnot kuivuvat nopeasti käytettäväksi talvella teenä tai jälkiruokien maustamiseen. Halutessaan mesiangervoa voi käyttää teenä kuuriluontoisesti, teessä annostus on noin 1-1,5 litraa vuorokaudessa. HUOM! Aspiriiniallergiset voivat reagoida myös mesiangervoon eikä mesiangervon käyttöä suositella pienille lapsille tai raskaana oleville.

NOKKONEN

Nokkonen on ravintorikas kasvi ja siinä on paljon mm. A, E, K ja C-vitamiineja – C-vitamiinia jopa kolme kertaa enemmän kuin samassa määrässä appelsiinia. Lisäksi nokkosessa on magnesiumia, rautaa ja kalsiumia. Rohtona nokkonen on vastustuskykyä ja vireyttä nostava, monipuolinen rohto. Se tasaa verenpainetta ja alentaa verensokeria ja lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää. Kylvyissä käytettynä nokkonen edistää pintaverenkiertoa ja nokkosvedellä huuhtelu auttaa muun muassa hilseen kanssa kamppailevia. Sillä on myös ruoansulatusta edistäviä ominaisuuksia ja se irrottaa limaa hengitysteistä.

Nokkosen nuoria lehtiä voi käyttää tuoreena pinaatin tapaan esimerkiksi munakkaassa, letuissa, pastassa tai risotossa. Kuivattuna nokkosta voi käyttää sellaisenaan viherjauheena, sitä voi laittaa kastikkeisiin ja taikinoihin tai siitä voi keittää teetä. Nokkosen siemeniä voi kuivata esimerkiksi smoothien tai jogurtin sekaan laitettavaksi. Siemenillä on erityisesti väsymykseen ja uupumukseen auttavia ominaisuuksia, sillä ne tukevat munuaisia ja lisämunuaisia. Ulkoisesti nokkonen sopii käytettäväksi kylvyissä ja siitä voi tehdä esimerkiksi nokkosöljyä, joista kirjoitin aiemmin blogissa Vihreä vihulainen.

SIANKÄRSÄMÖ

Siankärsämö on rohtona varsinainen tuhattaituri. Rohtona siankärsämöstä käytetään sen kukintoja ja lehtiä. Siankärsämö on antibakteerinen ja antibioottinen. Se vahvistaa immuunijärjestelmää, estää tulehduksia ja alentaa kuumetta ja se sopiikin loistavasti käytettäväksi flunssan torjuntaan ja hoitoon, hengitystien vaivoihin sekä yskään. Lisäksi siankärsämö edistää ruoansulatuksen ja suoliston toimintaa, auttaa ummetukseen ja vähentää kaasujen muodostumista. Se lisää virtsan eritystä ja sitä on käytetty virtsatievaivojen ja eturauhasvaivojen hoitoon.

Siankärsämön kuivattuja kukintoja voi käyttää teessä ja mausteena tai niistä voi tehdä tinktuuraa. Lehtiä puolestaan voi kuivata viherjauheisiin tai käyttää mausteena. Sujauta kuivattua siankärsämöä myös jalkakylpyihin sillä siankärsämö hoitaa ulkoisesti myös ihoa – haavaumia, ihoruhjeita ja aknea. HUOM! Jos olet allerginen asterikasveille tai siitepölylle, voi siankärsämö aiheuttaa sinulle oireita. Raskaana oleville käyttöä ei suositella.

VADELMA

Vadelma on helppo ja maistuva rohtokasvi, josta rohtona voidaan käyttää sen lehtiä ja marjoja. Rohtona vadelma auttaa ruoansulatusvaivoihin ja sen lehdet lisäävät hien ja virtsan eritystä. Vadelman lehdet auttavat suun ja nielun limakalvojen tulehduksiin (lehtiä voi myös pureskella), poistavat nestettä ja rauhoittavat uneen. Vadelma on myös todellinen naistenyrtti ja sen vaikutuksista kirjoitin aiemmin blogissa Nainen, tässä sinulle 7 kokeilemisen arvoista yrttiä.

Vadelman lehdistä voi tehdä maistuvaa teetä ja vadelman nuoria lehtiä voi lisätä salaattiin. Vadelman lehdet sopivat yrttiteenä pidempiaikaiseen käyttöön ja vadelmateen nauttiminen viikon ajan ennen kuukautisia voi tuoda kuukautiskivuista kärsivälle helpotusta. Marjat puolestaan ovat erinomaisia sellaisenaan, jauheina, hillona tai mehuna.

Jos olet jo kokeillut jotakin näistä rohdoista, niin olisi mukava kuulla, minkälaisia vaikutuksia olet havainnut. Tai jos sinulla on jakaa oma vinkki, niin jaathan sen vaikka kommentoimalla tätä julkaisua.

Rakkaudella Marja

Lue myös: https://luonnonmukaan.fi/nainen-tassa-sinulle-7-kokeilemisen-arvoista-yrttia/
ja https://luonnonmukaan.fi/luonnosta-apua-flunssan-oireisiin/

Lähteinä käytetty:
Piippo S. Suomen Luonnon Lääkekasvit. Tammi. 2018.
Raipala-Cormier V. Frantsila Luonnon Kotiapteekki. WSOY. 2019.