Loppusyksystä ja talvella tilhiparvet kerääntyvät pihlajiin. Tilhet vaeltavat ravinnon perässä.

Ómar Runólfsson, Bohemian Waxwing – Bombycilla carrulus – Silkitoppa. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Tukevarakenteisen tilhen päälaella on tuuhea töyhtö. Siipi- ja pyrstösulkien kärjet ovat keltaiset.

Kuva CC0

Tilhi

(sv: sidensvans, en: Bohemian Waxwing)

Bombycilla garrulus

Kun syksy taittuu talveksi lehahtavat helisevät tilhiparvet pihlajiin.

Tunnistaminen

Rastaita hieman pienempi, tukevarakenteinen, paksu kaula ja suuri pää. Päälaella tuuhea töyhtö, ruumis beigenruskea, alaselkä ja pyrstön tyvi harmaa. Nokka pieni, päässä musta kurkkulappu ja silmän kohdalla kapea maski. Siipisulat enimmäkseen mustat, siipi- ja pyrstösulkien kärjet keltaiset. Äänekäs, lentoääni heleä sirinä. Syksyisin ja talvisin parvet voivat olla satojen yksilöiden suuruisia.

Elintavat

Kesällä ravintona selkärangattomat eläimet, pesimäkauden ulkopuolella erilaiset marjat ja siemenet. Tärkeintä talviravintoa ovat pihlajanmarjat.

Elinympäristö

Tilhi pesii pohjoisen Suomen havu- ja sekametsissä. Tiukkoja elinympäristövaatimuksia tilhellä ei ole. Loppusyksystä ja talvella parvet kerääntyvät pihamaiden ja esikaupunkien pihlajiin. Lähimuuttaja, mutta tilhet muuttavat ravintotilanteen mukaan.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Vaeltava laji

Pihlajanmarjojen määrät voivat vaihdella huomattavasti vuosien välillä, ja tilhet voivat liikkua hyvin pitkiä matkoja sopivien talviravintoapajien perässä. Jos marjoja on Suomessa runsaasti, ne talvehtivat pohjoisempana ja saapuvat Etelä-Suomeen vasta keskitalvella. Hyvä ravintotilanne parantaa Suomessa talvehtivan tilhen talviselviytymistä. Pihlajanmarjasato vaikuttaa pesimäkannan kokoon, hyvien marjatalvien jälkeen Suomessa pesii enemmän tilhiä kuin huonojen marjatalvien jälkeen.

Tiesitkö tämän?

Tarina humalassa törmäilevistä tilhistä on vain puolitotuus. Tilhi kyllä syö talvisin pääasiassa käyneitä pihlajanmarjoja, jotka sisältävät alkoholia. Tilhen maksa kuitenkin polttaa vähäisen alkoholimäärän nopeasti. Kuolleita tilhiä löydetään usein ikkunaan törmänneinä, mutta alkoholilla ei ole osuutta asiaan – linnut eivät vain erota läpinäkyvää ikkunalasia ja lentävät sitä päin. Ikkunat ovat merkittävä uhka monille muillekin linnuille. Suomessa saattaa kuolla vuosittain jopa yli miljoona lintua ikkunoihin törmätessään. 

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet Xeno Canto: Elias A. Ryberg, XC513693. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0