torstai 14. toukokuuta 2020

Monivuotisia parvekkeelle

Kun sain tilaisuuden ekaa kertaa kasvattaa kasveja lasitetulla parvekkeella,
halusin lähteä myös kokeilujen tielle ja testailla, 
pärjäisivätkö monivuotiset puut, pensaat ja perennat partsilla läpi vuoden.

AITOVIIKUNA

Viime talven parvekkeella vietti jo aitoviikuna,
sen talvetin termoruukussa pakkaspeitteen alla.
Vaikutti siltä, että talvetus onnistui, kun viikuna alkoi pukata uusia lehtiä.
Nyt niissä on kuitenkin näkynyt outoa vioitusta ja ikään kuin joku olisi rouskinut niitä,
mutta yhtään ainoaa ötökkää tai toukkaa en ole lehdissä nähnyt.
Ei voi kuin odottaa, jos kasvu normalisoituisi alkukesään mennessä.
Pahiten vioittuneet lehdet olen poistanut, joten nyt viikuna on vielä aika kalju.
Laitan siitä kuvan, kun se on toipunut.

AMPPELIMANSIKKA

Tässä sen sijaan on ostamani  'Summer Breeze Rose' -amppelimansikka,
sen kukat puhkeavat nopeasti ja kuihtuvat samoin,
joka paikka on täynnä terälehtiä.
Tämänkin aion koittaa talvettaa, jollei hyydy kesän aikana tai kirvainvaasio iske.


PIKKULEHTIKATSURA

Näin vuosia sitten eräällä retkellä Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa
upean, ison ja lumoavan kauniin katsuran. Ihastuin sen lehdistöön välittömästi.
Siitä lähtien olen haaveillut istuvani jonain päivänä oman katsuran katveessa.


Nyt se on totta, sillä katsura kasvaa parvekkeellani isossa termoruukussa
 ja joka päivä etätöitä tehdessäni näen sen ikkunasta suoraan edessäni. 
Ja työpäivän jälkeen juon katsuran seurassa mehut tai kahvikupillisen.
Oi, onnea!


PALLOESIKOT JA VALKOVUOKOT

Istutin katsuran juurelle kaksi palloesikkoa ja Hilda-valkovuokkoa.
Jotain muutakin pientä siihen juurelle voi vielä laittaa, 
tulee varmaan mieleen kesän aikana, mikä olisi kiva.



Katsuraa voi myös leikata, ihan vielä ei latvus ole katossa, 
joten varmaan päästään ensi kevääseen leikkaamatta.
Talveksi oksat niputetaan yhteen ja kiedotaan hallaharsoon.
Juuriston päälle voi levittää myös jotain suojaksi, 
sitä pitää vähän pohtia.
Suurin haaste on varmaan vähentää kastelua ajoissa, 
koska multa ei voi olla läpimärkää liian myöhään alkutalvesta. 
Puutarhan Kesällä lannoitan nyt,
ja syyslannoitekin voisi olla elokuussa hyvä.

MAGNOLIA

Suuri unelmani on ollut myös saada tuoksutella omaa magnoliaa.
Nyt minulla on sellainenkin partsilla. 
Hän on Susan ja meistä on tullut jo ihan parhaat frendit.



Susanin eka kukka oli kooltaan valtava!


Muutkin sen jälkeen ovat olleet yllättävän isoja pensaan kokoon (korkeus n. 75 cm) nähden,
ja olen myös vähän yllättynyt siitä, että magnolia jaksaa kukkia,
vaikka se on ehtinyt pukata lehdetkin esille.



Jostain luin, että magnoliaa voisi lannoittaa rhodolannoitteella kukinnan jälkeen.
Ajattelin testata, juuri ostin ison pänikän.
Siitä riittää mökin alppiruusuillekin.


KOTKANSIIVET

Mökillä lehti-kompostiryjäkasassa kasvaneista kotkansiivistä 
pari muutti äskettäin parvekkeelleni.
Yritän saada ne menestymään termoruukussa ja talvehtimaan partsilla.
Jos nyt suostuvat lähtemään kasvuun, 
etteivät suuttuneet kasvupaikan muutoksesta.
Kuva on vähän kehnohko, kun nappasin iltahämyssä kännyllä.
Sijoitin ruukun varjoisaan nurkkaukseen.


MITÄ MUUTA?

Toistaiseksi tällaisia kokeiluja monivuotisten osalta,
kesä voi tuoda vielä jotain tullessaan, esimerkiksi pionin. :)
Kertokaahan, jos olette saaneet talvetettua partsilla tai terassilla
monivuotisia ja mitä ne ovat olleet!
Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä menestyy ja mikä ei.

maanantai 11. toukokuuta 2020

Partsin kukkaisa kevät

Kevätkukkijat ovat ilahduttaneet lasitetulla partsillani jo viikkoja. 


 Pidempään minua seuranneet tietävät hyvin, 
etten ole keltaisten kukkien innokkain kannattaja, 
mutta keväällä kelpaavat nekin, 
sillä verkkokalvot kaipaavat talven harmauden jälkeen väriä!
Tetenarsissien keltaisella energialla alkoikin kukinta parvekkeella.
Tosin nyt ne jo ovat kuihtumisen jälkeen jatkaneet matkaansa mökille lehtikompostiin,
josta toivon mukaan edeltäjiensä tavoin nousevat ensi keväänä sulostuttamaan ryjäkasaa.


Myöhemmin hankin muitakin narskuja,
mm. upean valkokukkaisen 'Geneven'...




... söpöllä torvilla varustetun 'Katie Heathin'...




...ja muhkeista, kerrotuista kukistaan tunnetun 'Westwardin'.




Nämäkin ovat kaikki kukkineet ja pääsevät piakkoin mökillä kukkapenkkiin.
Narsissien jälkeen oli pakko saada ekat orvokit, joista jo ehdin postatakin aiemmin (klik).
Maaliskuussa perinteisesti orvokit hankin, niin nytkin.


Lasitetulla parvekkeella orvokkien kukinta näyttää etenevän nopeammin kuin avoparvekkeella.
Se on ehkä ensimmäinen oppi, kun nyt ekaa kesääni lasitetulla parvekkeella kasveja pidän.
Orvokit kasvavat lasien suojassa ja lämmössä pituutta kolme kertaa nopeammin kuin avopartsilla.
Olen jo leikannut suurimman osan orvokeista alas odottamaan uutta kukintaa. 
Yleensä olen avoparvekkeella tehnyt alasleikkauksen vasta kesäkuussa juhannuksen tienoilla. 


Istutusastiat täyttyivät huhtikuussa myös belliksistä, lemmikeistä, 
jaloleinikeistä ja kruunuvuokosta.


Lemmikit ovat olleet ihan ehdottoman ihana väritäplä bellisten kera kevätpartsilla!


Ranunculukset eli jaloleinikit istutin kokeeksi kasvusammaleeseen.
Todella hyvin ovat siinä viihtyneet ja kastellakaan ei tarvitse kovin usein,
kun sammal pysyy pidempään kosteana.


Kruunuvuokko ei nyt ihan valtavaan kukintaan ole yltynyt,
mutta muutamia kukkavanoja on sentään esitellyt.
Saa antaa vinkkejä, miten sen saa partsilla ruukussa viihtymään paremmin.


Suurta iloa tuottivat viime marraskuussa istuttamani sipulikukat,
joista ekana ilmestyivät kevätkurjenmiekat, joista kuvia olikin aiemmin blogissa.
Tulppaanit työnsivät pitkään vain lehtiä, kunnes yhtenä päivänä huomasin valkoista lehtien seasta.
Tulput eivät varmaan viittä senttiä pidempää vartta kasvattaneet,
mutta kukkivat kyllä pitkään.


Toisesta ruukusta pukkasi tasaiseen tahtiin kolmea lajia helmililjoja.
Hitaasti, mutta kiitettävällä volyymillä. Kaikki sinisen eri sävyjä. 
Kuvasin marraskuussa sipulipussien laput, joten nyt on helppo muistella,
että vaalein on 'Touch of Snow', upeansininen on 'Night Eyes' ja
tuo, jolla on vaaleammat helmet yläosassa, on 'Neglectum'.




Sisätiloissa toistaiseksi majailleet pelargonit 
eli talvetetuksesta selvinneet (n. 20 kpl), 
Pelargonitaivaasta hankitut uudet taimet (10 kpl),
Marjalta lahjaksi saatu taimi
ja omat pistokkaat (vajaat 20 kpl),
odottavat kaikki ulkoiluvuoroaan. 
Kunhan tämä alkava kylmä viikko on ohi,
pitää aloittaa varovainen pelakuiden karaisu. 
Ehkä lasitetulla parvekkeella se on helpompi keissi,
kun kylmä tuuli ei hyydytä eikä sade vihmo.


Ps. Mielen Lumoa on aktivoitunut Instassa,
Sinne päivittyvät kuvat partsilta ja mökkipuutarhasta vähän nopeammin kuin blogiin.
Instagramissa @mielenlumoa - treffataan siellä!