Kuvauspäivä:
10.07 2010 Kuvauspaikka: Marala KP10RR
-
-
Kasvumuoto:
Monivuotinen ruoho.
-
Korkeus:
60–200 cm. Varsi hienokarvainen, vihreä–violetinsävyinen–tumman
punaruskea. Voimakastuoksuinen.
-
Kukka:
Kukat muodostavat 5–7 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia
kukkamaisia mykeröitä Mykerön laitakukat oranssinkeltaisia,
kielimäisiä; kehräkukat ruskehtavankeltaisia, torvimaisia,
pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen,
2-luottinen. Kehtosuomuja limittäin monta riviä, ulommat
lehtimäisiä, puikeita, uloskaartuvia, karvaisia; sisemmät
leveitä. Mykeröt harsun huiskilomaisena ryhmänä.
-
Lehdet:
Kierteisesti, alimmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia, melkein
sepiviä. Lapa alimmissa puikea, herttatyvinen, 30–40 cm pitkä,
ylimmissä leveän soikea, kaksoissahalaitainen, ohut, alta karhea,
päältä lähes kalju.
-
Hedelmä:
Särmikäs, kalju pähkylä, jonka kärjessä vähäinen,
kalvomainen rengas.
-
Kasvupaikka:
Asumusten liepeet, pihat, puistot, pientareet, metsänreunat,
rannat. Koristekasvi, joskus viljelyjäänne ja -karkulainen.
-
Kukinta:
Heinä–elokuu.
Auringontähti
on kotoisin eksoottisilta seuduilta: se kasvaa luonnonvaraisena
Karpaateilta Vähä-Aasiaan ja Kaukasukselle. Eksoottisen näköinen
on sen kukintokin, joka todella muistuttaa tummankeltaisena loistavaa
aurinkoa. Kasvukauden loppupuolella mikä tahansa vihreä ei enää
riitä säväyttämään kasvi-ihmisen mieltä, mutta auringontähden
näyttävä leimahdus ei jätä ketään kylmäksi. Se aloittaa
loppukesän keltakukkaisten asterikasvien kukinnan jo heinäkuun
puolella. Kookkaat lehdet antavat rehevän taustan isoille
mykeröille.
Meillä
auringontähteä on istutettu lähinnä vanhoihin kartanonpuistoihin,
huomiota herättäväksi yksittäisperennaksi tai pieniin ryhmiin.
Ensi kerran lajia tuotiin maahamme viime vuosisadan alkupuolella ja
siitä lähtien se on monin paikoin säilynyt viljelyjäänteenä,
joskus levinnyt ympäristöönkin. Parhaiten auringontähti menestyy
varjoisella tai puolivarjoisella paikalla kosteassa maassa. Tätä
perinteistä koristekasvia voisi isoilla pihoilla alkaa suosia
uudelleen. Perhosista haaveilevalle puutarhurille auringontähti on
hyvä valinta: suuret mykeröt tarjoavat laskeutumisalustan
isoimmillekin päivä- ja vaeltajaperhosille, myös kovakuoriaiset
kokoontuvat kukintoihin syömään siitepölyä.
Auringontähti
muistuttaa isohirvenjuurta (Inula
helenium),
joka myös on isokasvuinen perenna. Siitä poiketen auringontähden
hieman herttamaiset lehdet ovat altakin vihreät; isohirvenjuuren
pitkulaiset lehdet ovat alta villakarvaiset. Tämä keskiaasialainen
laji kasvaa auringontähden tapaan Suomen etelä- ja keskiosissa
villiytyneenä talojen ympäristöön, mutta suosii keskimäärin
kuivempia kasvupaikkoja.
Muita
saman heimon lajeja
Ahdekaunokki,
Ahojäkkärä,
Arnikki,
Elokuunasteri,
Etelänruttojuuri,Helminukkajäkkärä,
Huopakaunokki,
Huopaohdake,
Isoauringonkukka,Isohirvenjuuri,
Isokissankäpälä,
Isopiisku,
Isotakiainen,
Jaakonvillakko,Japaninruttojuuri,
Kalliovillakko,
Kamomillasaunio,
Kanadankoiransilmä,Kanadanpiisku,
Karvaskallioinen,
Kaunokainen,
Kehäkukka,
Keltaohdake,Keltasauramo,
Ketokaunokki,
Ketokurho,
Ketomaruna,
Ketotuulenlento,Kevätvuohenjuuri,
Kissankäpälä,
Kruunuohdake,
Kultapiisku,Kyläkarhiainen,
Lehtotakiainen,
Leskenlehti,
Lääte,
Mali,
Meriasteri,Merisaunio,
Mustakaunokki,
Norjanjäkkärä,
Nuokkukarhiainen,Nuokkurusokki,
Nurmikaunokki,
Ojakärsämö,
Pajuasteri,
Pelto-ohdake,Peltosaunio,
Peltosauramo,
Peltovillakko,
Pietaryrtti,
Pihasaunio,Piikkikarhiainen,
Piikkiohdake,
Pikkutakiainen,
Pohjanruttojuuri,
Pujo,Punalatva,
Päivänkakkara,
Rantahirvenjuuri,
Rantaruttojuuri,Reunuspietaryrtti,
Ruijankissankäpälä,
Ruiskaunokki,
Savijäkkärä,Seittitakiainen,
Siankärsämö,
Sopulinkallioinen,
Suo-ohdake,
Säderusokki,Tahmavillakko,
Tummarusokki,
Tunturikallioinen,
Tunturikissankäpälät,Vuorikaunokki
BACK
