Keltakukkaisista kasveista suosikkini on kultahelokki. Sitä on kasvamassa varmuuden vuoksi useassa paikassa. Heinäkuussa on kukintavuorossa etupihan helokki.
Samoin jo kesäkuussa kukinnan aloittanut ”ehkä jänönputki ” on muuttunut aina vain viehättävämmän näköiseksi.
Pitkään kukkiva tarha-alpi kukkii edelleen.
Taas löytyi yllätys perennapenkistä. Seuraavalle orkidealta näyttävälle kasville en ole löytänyt nimeä.
Keltasista kukista kakkoseksi suosikkilistalle pääsee syyskaunosilmä.
Lisää keltaista, näyttävä lapinnauhus.
Ja viimeisenä heinäkuun keltaisista kukista pikkuruinen matala mätästävä mongolianmaksaruoho.
Jaloangervot, valkoinen, punainen ja vaaleanpunainen. Aina luotettavat kukkijat.
Nämä vieruskaverit ovat löytäneet toinen toisensa ja levinneet ”joutomaalle” ihan itsestään. Suikeroalpi ja harakankello.
Luppio. Hauska nuokkuva pumpulipilvi.
Turun torilta keväällä ostettu purppuratulikukka voi hyvin. Se on kaksivuotinen. Katkaisen kukkavarren heti kun se on kukkinut, siinä toivossa, että se ei kuolisi.
Tähtililjassa on vaatimattomat kukat, mutta niitä on paljon. Kasvia on pysähdyttävä katsomaa läheltä, silloin huomaa sen kauneuden.
Hopeatäpläpeippi. Kesäkuun puutarhamatkalla Ruotsissa huomasin, että hopeatäpläpeippi oli siellä useammassa puutarhassa hyvinkin suosittu maanpeitekasvi. Minun pikkuruinen peippini teki kuolemaa savisessa ja varjoisassa paikassa. Matkalta tultuani siirsin sen uuteen aurinkoiseen paikkaan ja onneksi se piristyi ja alkoi tekemään uusia lehtiä ja kukan.
Tarhajuoru on myös niitä kasveja, joita on mentävä katsomaan ihan viereen. Yksittäinen kukka kestää vain puoli päivää, kukat on auki vain aamupäivisin. Kukkia on kuitenkin paljon ja tarhajuoru kukkii pitkään. Tykkään tälläisistä persoonallisista kasveista.
Melkeinpä riesaksi asti leviävä harmaakäenkukka. Kaunis kukkiessaan, mutta siementää liian paljon siitä huolimatta, että katkaisen aina kukkavarret kukinnon loputtua. Harmaita pieniä alkuja löytyy keväisin jopa laattojen väleistä.
Isotähtiputki.
Himalajan jalkalehdessä on jo näin komeat hedelmät.
Syysleimu aloittaa kukintaansa. Valkoiset ja lilat ovat vielä nupulla.
Hurjalta tuntuu, että muutaman päivän päästä on jo elokuu. Kesän jokaisella kuukaudella on oma luonteensa ja hyvät puolensa, nautitaan kesän viimeisestä kuukaudesta täysillä.
Kiva kun kerroit tuon Kultahelokin nimen! Ihailin sitä läheisellä puutarhapalstalla ja ajattelin, että pitää varmaan kuvan kanssa mennä Plantageniin ostamaan sitä uuteen kukkapenkkiini. Vai leviääkö se ehkä liikaakin?
TykkääTykkää
Moi Riitta
Kultahelokki kannattaa ehdottomasti ostaa. Niinkuin kirjoitin, se on yksi lempikasveistani vuodesta toiseen. Kultahelokki ei ainakaan minulla leviä, se kasvaa siinä paikassa mihin se on laitettu. Oikein hyvässä kuohkeassa mullassa se saattaa rönsyilläkin, mutta minusta se olisi vaan suotavaa. Mitä isompi puska sen näyttävämpi. Syksyllä lehdet saavat kuparinpunaisen ruskan. Sitten on olemassa samannäköinen iltahelokki, joka on kaksivuotinen ja kylväytyy siemenestä. Ja vielä samannäköinen isohelokki, jossa on isommat kukat, mutta se kasvaa maatamyöten ja on talvenarka. Iltahelokki ja isohelokki kukkii iltaisin ja sulkee kukat aamupäivällä. Kultahelokki kukkii päivisin ja hyvissä olosuhteissa monta viikkoa. Terkuin Jatta
TykkääTykkää