Hopeahärkki, Cerastium tomentosum, on monivuotinen ja kasvutavaltaan tiheän mattomainen. Juuristo on haarova ja rönsyilevä. Lisäksi varret juurehtivat alimmista nivelistään. Rönsyjen avulla laji leviää kasvullisesti tiheiksi ja laajoiksikin kloonikasvustoiksi. Koko kasvi on tieteellisen ja suomalaisen nimensä mukaisesti lähes huopamaisen tiheästi ja lyhyesti valkokarvainen, minkä vaikutuksesta lajin yleisväri on kutakuinkin hopeanharmaa. Nystykarvoja ei ole. Kukattomia versoja on runsaasti ja ne ovat noin 10-25 cm pitkiä ja runsaslehtisiä. Kukalliset versot ovat kohenevia ja tavallisesti noin 10-30 cm pitkiä. Varsissa on lehtihankaisia kukattomia haaroja. Ylimmän varsilehtiparin ja kukintohaarojen väli on tavallisesti 6-12 cm.
Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansuikeat tai lähes tasasoukat sekä teräväkärkiset. Ne ovat yleensä noin 15-45 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm leveät. Lehden reunat ovat litteät tai alaspäin kiertyneet.
Kukinto-osa muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, joissa kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangassa. Kukinto on tavallisesti 5-15-kukkainen. Kukinnon tukilehdet ovat soikeat tai puikeat, karvoituksesta harmaat ja kärkiosastaan leveähkösti kalvolaitaiset. Pituutta niillä on yleensä noin 3-6 mm. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoiset ja 5-lukuiset ja kukkiessaan pystyt tai yläviistot. Verholehdet ovat tyveen asti erilliset, soikeat, karvoituksesta harmaat ja kalvolaitaiset. Ne ovat yleensä noin 5-7 mm pitkät ja noin 2-3 mm leveät.
Teriö on läpimitaltaan tavallisesti noin 25-30 mm. Terälehdet ovat valkoiset, tyveltään keltaiset ja tyveä kohti kapenevat sekä kärjestään noin 4-5 mm syvästi kaksiliuskaiset. Liuskat ovat pyöreäkärkiset. Terälehtien pituus on yleensä noin 13-18 mm ja leveys noin 6-9 mm. Ne ovat noin 3 kertaa verholehtien pituiset. Heteitä on 10 ja niiden ponnet ovat vaaleankeltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on 5. Hedelmä on lieriömäinen, suora, noin 6-8 mm pitkä ja noin 3 mm leveä sekä kellanruskea kota, joka on hieman verhiötä pitempi. Kota avautuu 10-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, nystermäiset, ruskeat ja läpimitaltaan noin 1-1,5 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.
Hopeahärkki on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa alunperin koristekasvi, joka kasvaa luontaisena lähinnä Italiassa ja Catalogue of Life -tietokannan mukaan myös Tšekissä, Slovakiassa, Sloveniassa ja Kroatiassa. Koristekasvina sitä on levitetty ympäri Euroopan ja Pohjois-Amerikan. Suomessa laji on jossain määrin villiytynyt. Eniten villiytymiä tavataan eteläisen Suomen eliömaakunnissa. Pohjoisimmat havainnot ovat Perä-Pohjanmaan eliömaakunnasta. Se kasvaa ihmistoiminnan piirissä erilaisilla pientareilla, rinteillä, tienvarsilla, joutomailla ja maankaatopaikoilla. Hopeahärkki kasvaa villiytyneenä muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Hopeahärkkiä muistuttaa ketohärkki, C arvense, jonka kanssa se myös risteytyy. Ketohärkki ei ole kuitenkaan yleisväritykseltään hopeanharmaa, vaan vihreä, johtuen vähemmästä ja erilaisesta karvoituksesta. Sen terälehdet ovat vain noin 2 kertaa verholehtien mittaiset.