Harmaakäenkukka, Lychnis coronaria, on yksivuotinen, ylitalvinen tai lyhytikäinen monivuotinen ja tavallisesti noin 30-90 cm korkea ruoho, joka on pysty tai koheneva ja tyviruusukkeellinen. Koko kasvi on kauttaaltaan valkoisen huopakarvainen, joka antaa lajille suomalaisen nimensä mukaisesti harmahtavan yleissävyn. Varsissa, kukkaperissä ja verhiösuonissa karvoitus on pisintä ja usein takkuistakin. Kukintovarret ovat tanakat, liereät ja yläosastaan harvahaaraiset tai kokonaan haarattomat.
Ruusukelehdet ovat siipipalteisesti ruodilliset ja asteittain lehtilavaksi levenevät. Ne ovat soikeahkot tai leveänsuikeat, ehytlaitaiset ja usein otapäiset sekä ruotineen tavallisesti 5-15 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveät. Varsilehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat tai jossain määrin sepivät ja ehytlaitaiset sekä kapeanpuikeat, -soikeat tai suikeahkot ja toisinaan reunoiltaan aaltoilevat ja otapäiset. Pituutta niillä on tavallisesti 2,5-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,7-2 cm.
Varren latvaosassa oleva kukinto on yksikukkainen tai harsu ja alekkaisesti kaksihaarainen ja enintään 10-kukkainen. Kukat ovat yksittäin varren tai haarojen kärjessä ja haarahangoissa. Kukkaperä on tavallisesti 2-10 cm pitkä ja aika tanakka. Kukkien tukilehdet ovat varsilehtien kaltaiset mutta noin 1-1,5 cm pitkät. Yhdislehtinen verhiö on torvimainen tai kapean kellomainen ja vahvan ulkonevasti 10-suoninen sekä kärkihampaineen noin 15-18 mm pitkä ja 6-8 mm leveä. Kärkihampaita on 5 ja ne ovat kapean kolmiomaiset, kapeakärkiset ja kalvolaitaiset sekä yleensä 5-7 mm pitkät.
Kukka on tavallisesti 30-40 mm leveä. Terälehtiä on 5 ja ne ovat yleensä purppuranpunaiset ja harvemmin vaaleamman punaiset. Aika usein kukan keskiosa on vaaleampi ja joskus jopa valkolaikkuinen. Terälehdet ovat leveähköt ja limittäiset. Niiden sivulle taittuva kärkiosa on tavallisesti noin 13-20 mm pitkä. Terälehtien pää on matalasti risainen tai hampainen mutta muuten ehyt tai lanttopäinen. Kukassa on pysty lisäteriö, joka on noin 2-3 mm pitkä ja 5-lehtinen sekä syvään ja kapeasti kaksihalkoinen. Sen väri vaihtelee valkoisesta purppuranpunaiseen. Heteitä on yleensä 10, harvemmin vähemmän. Emin vartaloita ja luotteja on useimmiten 5. Hedelmä on munamainen ja vihreä kota, jonka pituus on noin 13-17 mm ja leveys 7-10 mm. Se jää verhiön sisään piiloon. Kota avautuu 5-liuskaisesti. Siemenet ovat munuaismaisia, nystermäisiä ja mustia sekä läpimitaltaan 0,7-1 mm. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.
Harmaakäenkukka kasvaa luonnonvaraisena lähinnä Etelä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa ja muualla pohjoisemmassa Euroopassa se on koristekasvi, joka on paikoin villiytynyt luontoon. Suomessa sitä on tavattu lähinnä villiytyneenä muutamin paikoin Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnista. Kasvupaikkoja ovat mm. tienvarret, pientareet, joutomaat sekä erilaiset maankäsittely- ja jätealueet. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy viljelyjäänteenä ja -karkulaisena Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Lychnis coronaria – harmaakäenkukka on pysty tai koheneva ja tavallisesti noin 30-90 cm korkea ruoho, jonka varret haarovat harvakseen yleensä vain kukinto-osastaan. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 18.7.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukka on Suomessa ja muualla pohjoisemmassa Euroopassa koristekasvi, joka on paikoin villiintynyt myös luontoon. Suomessa villiintymiä on vain muutamia maan eteläosissa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 18.7.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukka on kauttaaltaan valkoisen huopakarvan peitossa, mikä saa sen näyttämään harmahtavan vihreältä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 18.7.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukan kukinto on yleensä harsu ja alekkaisesti kaksihaarainen ja enintään 10-kukkainen. Kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä ja haarahangoissa. Varsien, kukintohaarojen, kukkaperien ja verhiösuonten karvoitus on yleensä lehtien huopapintaa pitempää ja usein hieman takkuistakin. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukan teriö on yleensä purppuranpunainen. Aika usein samoissakin varsissa joidenkin kukkien keskiosa on vaaleampi tai jopa valkolaikkuinen. Kukassa on pysty lisäteriö, joka on noin 2-3 mm pitkä ja viisilehtinen sekä syvään ja kapeasti kaksihalkoinen. Ennen heteiden ja luottien esiin nousua lisäteriö on taipunut keskustaa kohti suojaten teriön nielua. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukan teriö on tavallisesti 30-40 mm leveä. Terälehtiä on 5 ja ne ovat leveähköt ja limittäiset. Niiden sivulle taittuva kärkiosa on tavallisesti noin 13-20 mm pitkä. Terälehtien pää on matalasti risainen tai hampainen mutta muuten ehyt tai lanttopäinen. Teriön nielu on ahdas. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukalla heteitä on yleensä kymmenen ja emin luotteja on useimmiten viisi. Ne nousevat vain hiukan teriön nielusta ja yltävät enintään pystyssä olevan lisäteriön korkeuteen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 21.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukan kukkaperä on tavallisesti 2-10 cm pitkä ja aika tanakka. Kukkien tukilehdet ovat varsilehtien kaltaiset mutta pienet. Yhdislehtinen verhiö on vahvan ulkonevasti suoninen ja kärkihampaineen noin 15-18 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 9.8.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukan kota on munamainen ja vihreä. Sen pituus on noin 13-17 mm ja leveys 7-10 mm. Kota jää verhiön sisään piiloon, mutta kuvausta varten verhiö on halkaistu. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukka kasvattaa ensin lehtiruusukkeita, joista osaan nousee myöhemmin kukintovarsi. Ruusukelehdet ovat siipipalteisesti ruodilliset. Ne ovat soikeahkot ja ruotineen tavallisesti 5-15 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveät. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 15.8.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukan ruusukelehdet ovat molemmin puolin tiheän ja valkoisen huopakarvan peitossa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 15.8.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Lychnis coronaria – harmaakäenkukan varsilehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat tai jossain määrin sepivät. Malliltaan ne vaihtelevat kapeanpuikeasta kapeansoikeaan ja suikeahkoon. Toisinaan lehtireuna on kuvan tavoin aaltoileva. Pituutta varsilehdillä on tavallisesti 2,5-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,7-2 cm. Ne ovat ruusukelehtien tavoin huopakarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, vanhan Sammon kaatopaikan täyttökumpu, metsän reuna, 9.8.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 