- Viola odorata L. – tuoksuorvokki
- Viola L. – orvokit
- Violaceae – orvokkikasvit
Tuoksuorvokki, Viola odorata, on monivuotinen, pysty ja yleensä noin 5-15 cm korkea, pintarönsyllinen ruoho, jonka juuristo on vino tai lähes vaakatasoinen, noin 3-5 mm paksu ja ruskeiden suomujen peittämä sekä yläpäästään haarova. Laji on varreton, sillä ruusukelehdet ja kukat nousevat suoraan juuren tai sen haarojen kärjestä. Ruusukkeen tyveltä kasvavat jopa 30 cm pitkät ja noin 1-1,5 mm paksut, nivelikkäät sekä juurehtivat rönsyt, jotka suikertavat pitkin maanpintaa. Rönsyn kärkeen ja nivelkohtiin kasvaa yksittäisiä lehtiä ja lehtiruusukkeita sekä kukkia. Juuriston haaromisen ja rönsyjen avulla syntyy myös tiheitä ja laajoja kasvustoja.
Ruusukelehtiä on yleensä runsaasti. Niiden ruoti on tavallisesti tiheään hyvin lyhytkarvainen (pituus noin 0,1-0,2 mm), Kukintavaiheessa ruotien pituus on yleensä noin 2-7 cm, mutta on kukinnan jälkeen pitempi, jopa 17 cm. Ensimmäisten lehtien lapa on yleensä munuaismainen tai pyöreähkö. Myöhemmin kasvavien lehtien lapa on tavallisesti leveän herttamainen ja leveimmillään keskikohdalta Tyvilovi on useimmiten matalahko ja leveä sekä kärki pyöreä – tylppä. Lapa on nyhälaitainen, puhtaan vihreä ja päältä harvaan – tiheähkösti lyhytkarvainen suurimman osan karvoituksesta keskittyessä suoniin ja laitoihin. Alapinta on varsinkin suonista ja laidoilta lyhytkarvainen. Karvoituksen pituus on sama kuin ruodeissa. Kukintavaiheessa lehtilapa on tavallisesti noin 1,5-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-4,5 cm leveä. Kesälehtien lapa on yleensä noin 4-8 cm pitkä ja noin 4-7,5 cm leveä. Lehtien korvakkeet ovat puikeita tai leveänsuikeita ja teräväkärkisiä, laidoiltaan yleensä hyvin lyhyesti (enintään 1 mm) ripsihampaisia tai lähes hampaattomia sekä lehtien tavoin lyhytkarvaisia. Ne ovat tavallisesti noin 10-15 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm leveitä.
Kukat ovat lajin tieteellisen ja suomalaisen nimen mukaisesti tuoksuvia, nuokkuvia ja tyveltä nousevan peränsä kärjessä yksittäin. Kukkaperä on lehtiruotien tavoin hyvin lyhytkarvainen ja tavallisesti noin 4-6 cm pitkä. Kukintavaiheessa ne nostavat kukat ruusukelehtien tasalle tai hieman niiden yläpuolelle. Perän puolivälin yläpuolella on kaksi rinnakkaista tai allekkain olevaa, kapeansuikeaa ja pitkäsuippuisen teräväkärkistä esilehteä, jotka ovat yleensä noin 4-5 mm pitkiä. Verholehtiä on 5 ja ne ovat puikeat tai lähes tasalevyiset, pyöreä- tai tylppäkärkiset ja kaljuhkot sekä tyvilisäkkeelliset. Pituutta niillä on tyvilisäkkeen kanssa tavallisesti noin 5-6,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2,5-3,5 mm. Verholehtien tyvilisäkkeet ovat pyöreä- tai suippopäiset ja yleensä noin 1-2 mm pitkät.
Teriö on vastakohtainen, 5-lehtinen ja tavallisesti noin 15-20 mm pitkä ja terälehtien asennosta johtuen noin saman levyinen tai vähän kapeampi. Terälehdet ovat vastapuikeat ja pyöreähkö- tai hieman suippopäiset sekä väriltään sinipunaiset, siniset tai hyvin harvoin valkoiset. Niiden tyviosa on valkoinen. Suonitus on terälehden pohjaväriä tummempi. Kaksi terälehteä on suuntautunut enemmän tai vähemmän taakse kaartuen ylös ja kaksi kyljittäin kääntyneinä alaviistoon. Nämä neljä ovat yleensä noin 7-12 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-8 mm leveät. Alaviistoon osoittavien terälehtien tyviosassa on tavallisesti ryhmä läpinäkyviä karvoja. Alimmainen, kannuksellinen terälehti on ilman kannusta useimmiten noin 10-12 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 5-8 mm leveä. Kannus on tavallisesti noin 3-4,5 mm pitkä, suora ja pyöreäpäinen sekä yleensä terälehtien värinen. Kannuksen pää ulottuu selvästi verholehtien tyvilisäkkeitä ulommaksi. Oranssinvärisiä ja tiiviisti sikiäimen ympärillä olevia heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen 1-vartaloinen ja -luottinen.
Edellä on kuvattu tuoksuorvokin ns. avopölytteisiä kukkia, joiden pölytyksen hoitavat hyönteiset. Siementuotannon varmistamiseksi lajilla on usean muun monivuotisen orvokin tavoin myös ns. umpipölytteisiä kukkia. Ne kasvavat kukintakauden loppupuolella ja ovat lyhyehkö- ja rentoperäisiä ja yleensä vain 1-3 mm pitkiä. Kukat eivät avaudu ollenkaan, vaan niissä tapahtuu itsepölytys. Hedelmä on pallomainen, kolmiliuskaisesti avautuva, karvainen ja tummapilkkuinen kota, joka on tavallisesti noin 8-12 mm pitkä. Siemenet ovat soikeat, vaaleanruskeahkot ja sileät sekä noin 2-3 mm pitkät. Niissä on selvästi havaittava, rasvapitoinen ja valkoinen lisäke hyönteislevinnän helpottamiseksi. Normaali kukinta-aika on huhtikuun loppupuoli – toukokuu.
Tuoksuorvokki on Suomessa koristekasvi, joka toisinaan villiytyy luontoon ja vakiintuu Vakiintuneita kasvupaikkoja on Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat mm. asutuksen liepeillä olevat metsänlaiteet, joihin laji päätyy lähinnä puutarhajätteen mukana. Lisäksi sitä voi tavata pihojen ja puistojen reunoilta, joutomailta ja pientareilta. Muissa Pohjoismaissa lajia tavataan vakiintuneena viljelykarkulaisena Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Ulkonäöltään samantyyppinen koristekasvikarkulaislaji on karvaorvokki, Viola hirta. Sillä ei ole maanpäällisiä rönsyjä. Kukintavaiheen ruusukelehdet ovat kapean herttamaiset ja tyveltään leveimmät. Lisäksi kukkaperän esilehdet ovat perän alaosassa.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tuoksuorvokin esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 