Ai tännekö se nyt putkahti? Akileija kyllä yllättää iloisesti mökkipuutarhassamme joka kesä.
Rakastan akileijoja, ja ilokseni mökkipuutarhassamme on vanhaa perua olevia akileijoja siellä sun täällä. Joka vuosi niitä tuntuu putkahtavan uuteen paikkaan, ja tänä vuonna uusin tulokas ilmestyi aivan mökkitonttimme rajalle.
Tämä kaunotar on väriltään ihanan kirkas, oikeastaan kauniin pinkki.
Se ei selvästikään ole perua mökkipuutarhamme muille akileijoille, sillä siinä on paljon kerrotummat kukat ja tuo upea väri.
Muut akileijamme ovat hailakan vaaleanpunaisia, miltei valkoisia, ja paljon yksinkertaisempia kukiltaan.
Viime vuonna mökiltämme löytyi pitkästä aikaa myös sininen lehtoakileija, ja tänäkin vuonna se ilahdutti taas kukillaan. Sen kasvupaikka on ovelasti aivan mökkimme betonipilarin juuressa, portaikon alla. Aika rouhea kasvupaikka tälle kaunottarelle.
En ole aiemmin kerännyt akileijojen siemeniä talteen, mutta muutaman taimen pelastin aikoinaan mökin rakennustyömaan alta. Ne lähtivät hyvin kasvuun.
Annan akileijojen siemenkotien kehittyä ja kuivua rauhassa pitkälle syksyyn. Juuri ennen lumen tuloa kaivan siemenkodan maahan emokasvin viereen. Silloin ne saavat kylmäkäsittelynkin.
Putkinotko 