Putkinotkon vuoden parhaat

Putkinotkon vuoden parhaat postaukset ovat tässä. Ilahduttavan monet asiat ovat teitä kiinnostaneet: joukossa on niin taimikasvatusta, orkidean uudelleenkukintaa kuin gluteenitonta leivontaakin.

Näin vuoden lopulla on mukava katsoa blogivuotta taakse päin ja muistella mitä kaikkea sitä onkaan vuoden aikana tullut puuhattua. Itselleni vuoden isoin asia oli uuden kasvihuoneen ensimmäinen kesä ja sen opit. Myös ihan uusien taimien kasvattaminen ja kokeileminen sekä varsinkin loppuvuoden DIY-askartelut ovat olleet itselleni mieluisia.

Tässä Putkinotkon suosituimmat postaukset vuoden 2023 varrelta, olkaa hyvä!

Tammikuun luetuin juttu kertoi vuoden ensimmäisistä pistokkaista. Kilpipiilean ja rönsylilijan pistokkaat pääsivät ruukkuun jo heti vuoden alussa.

Helmikuussa ihmettelin, että mitähän tästä tulee? Kyse oli tietenkin siemenhankinnoista. Tuli innostuttua aika monesta uudesta lajista, ja itseäkin alkoi jo vähän hirvittää, tuliko hankittua liikaa siemeniä? Osa niistä jäikin lopulta kylvämättä, mutta tulipahan kokeiltua esimerkiksi munakoison ja vesimelonin kasvattamista.

Maaliskuussa meillä oli harmia ripsiäisistä, ja niin taisi olla muillakin, sillä Taas ripsiäisiä oli kuukauden katsotuin postaus. Niistäkin selvittiin, jälleen kerran, mutta helppoa se ei ole.

Huhtikuussa taimikasvatus vei jo niin paljon tilaa, että Kohta ollaan vaikeuksissa -postauksessa ihmettelin, mihin saan kaikki taimet mahtumaan! Joka vuosi päätän, että en kylvä liikaa taimia, mutta aina pitää laittaa muutama ylimääräinen siemen multaan ihan varmuuden vuoksi – jos kaikki eivät idäkään.

Toukokuussa kerroin mangon kasvattamisesta, ja se kiinnosti myös teitä. Mangon kasvattaminen ei ole ollut ollenkaan vaikeaa. Meillä on itse asiassa nyt kasvamassa jo toinenkin mango. Siitä saa oikein mukavan viherkasvin.

Kesäkuussa moni seurasi vesimelonin kasvatusta. Se olikin jännää puuhaa! Kaikki viisi vesimelonin siementä itivät ja kasvoivat hienosti, mutta siirtoa sisätiloista ulos kasvihuoneeseen ne eivät kestäneet. Lopulta vain yksi taimi selviytyi, mutta me saimme kesän aikana ihka oikean vesimelonin!

Heinäkuun luetuimmassa postauksessa kerroin pionin siirtämisestä kotipihan remontin tieltä mökkipuutarhan uuteen perennapenkkiin. Pioni kotiutui sinne ilahduttavan hyvin. Se kukki hienosti kesällä.

Elokuun suosituin postaus kertoi ihanista koristeporkkanoista. Olen aivan hulluna koristeporkkanoihin! Niitä on helppo kasvattaa, ja niiden kukinta-aika on pitkä, aina heinäkuulta pitkälle syksyyn asti.

Syyskuussa sain ensimmäistä kertaa orkidean kukkimaan. Minulla pitkään ollut orkidea kasvatti ensin keikin ja ryhtyi sitten tekemään kukkavanaa. Nyt myös keiki on tehnyt kukkia. Ihanaa onnistumisen iloa!

Lokakuussa mökkipuutarhassa kukkivat vielä kosmoskukat. Koristeporkkanoiden lisäksi kosmoskukista on tullut suosikkejani.

Marraskuussa tein paljon kransseja, ja puolukanvarvuista ja kanervista tehty syyskranssi oli kuukauden suosituin postaus.

Joulukuun suosituimmiksi nousivat gluteenittomat leivontaohjeet, maustekakku viime vuodelta ja liivatteeton juustokakku tältä vuodelta.

Olipa vuosi 2023 ihanan runsas! Niin runsas, että nyt on aika huoahtaa hetki. Putkinotko jää pienelle tauolle alkuvuoden ajaksi. Blogi on pyörinyt tauotta vuodesta 2016 lähtien, joten nyt on hyvä hetki ottaa pieni paussi. Putkinotkon pariin pääset palaamaan taas helmikuussa.

Putkinotkon Instagram-päivitykset kuitenkin jatkuvat loman aikana, ota siis seurantaan @putkinotkoblog.

Kiitos tästä vuodesta, nähdään keväällä! ❤

Sateen jälkeen

Eilisen sateen ja tuulen jäljet näkyivät aamulla mökkipuutarhassa.

Eilinen sade piiskasi armotta puutarhaa, mutta onneksi tuuli tuli meille otollisesti kaakosta. Kasvihuone suojeli kukkapenkkiä, joten korkeimmat kukat säästyivät isommilta vaurioilta. Koristeporkkanat taipuivat uusiin muotoihin tuulen voimasta, ja muutama isokukkaisen daalian oksa sai vähän osumaa. Jättiverbena sen sijaan säästyi harmeilta.

Tuuli kaatoi terassilla ison daaliaruukun ja kasvihuoneen kulmalla olevan kosmoskukkien ruukun. Kukat onneksi säilyivät rytäkästä vaurioitta.

Ämpärit täyttyivät sadevedestä hetkessä, ja niitä sai tyhjentää päivän aikana useamman kerran. Samalla sain toki hyödynnettyä veden sisällä kasvihuoneessa, jonne aamuauringon noustessa oli jo muodostunut hyvä lämpö. Huuruiset lasit selkenivät sitä mukaa kun auringonsäteet niitä tavoittivat.

Suloinen ruuhka kukkapenkissä

Kukkapenkissä on nyt elokuussa ruuhkaa, kun kukat taistelevat tilasta toinen toistaan kauneimmilla kukilla. Puutarhurille tämä ruuhka on mieluista katseltavaa.

Uusi perennapenkkini on täyttynyt kesän aikana kukista. Kasvihuoneen viereen viime syksynä kohopenkiksi perustamani kukkapenkki on elänyt hienosti vuodenaikojen mukaan. Alkukesästä siellä kukkivat patjarikot ja laukat, seuraavana vuorossa olivat kotipihalta penkkiin siirretyt pionit. Heinäkuussa kukki ihana pikkuruusu ja keijunkukat.

Nyt elokuussa kukkapenkin ovat vallanneet jättiverbenat, koristeporkkanat, kosmoskukat ja daaliat. Penkin päissä kukkivat vielä viimeiset keijunkukat ja ihanat kuunliljat.

Kukkapenkistä tuli juuri sellainen kuin toivoinkin: runsas kattaus kukkia jokaiselle kuukaudelle! ❤

Irti ennakkoluuloista

Mökkiterassilla kukkii nyt monenlaisia kesäkukkia, joista yksi laji on käytössä ensimmäistä kertaa.

Taas oli aika karistaa ennakkoluuloja ja päästä irti vanhoista kaunoista – siis kesäkukkien suhteen.

Muutama vuosi sitten löysin vanhasta inhokistani samettiruususta ihan uuden puolen, ja siitä tuli yllättäen uusi suosikkini. Siitä lähtien olen kasvattanut samettiruusuja, niitä löytyy mökiltä tänäkin kesänä.

Minulla on ollut ennakkoluuloja myös petunian suhteen, enkä ole koskaan aiemmin hankkinut sitä kesäkukaksi. Petunia on mielestäni ollut vähän tylsä kukka. Mieleeni on myös jäänyt, että sitä pitää aina olla siistimässä, kun lakastuneet kukat pitää nyppiä pois. Aivan turhan vaivalloinen kukka siis!

Tänä kesänä petuniat kukkivat mökkiterassilla markettojen seurassa. Päätin antaa petunialle mahdollisuuden ja kokeilla, onko se nyt niin vaivalloinen kukka.

Suhteemme on vielä lyhyt, muutaman viikon mittainen, mutta ei petunia nyt niin vaivalloiselta ole tuntunut. Lakastuneita kukkia on toki nypittävä pois, mutta toistaiseksi siitä ei ole stressiä syntynyt. Petunia on myös kestänyt hellettä ihmeen hyvin.

Ehkä tämäkin tarina saa vielä ihan kauniin lopun.

Vinkit kesäkukan istuttamiseen

Sain tänään puutarhamyymälästä hyvät vinkit kesäkukkien istuttamiseen ja hoitoon. Ajattelemattomuuttani olin tehnyt monta asiaa väärin.

Kävin tänään Espoossa ihanassa Garden Living -puutarhamyymälässä, jonka kesäkukkavalikoimassa oli minulle monta uutta ja ihanaa kukkaa. Kukkien valinnan lomassa sain floristilta hyviä vinkkejä kesäkukkien istuttamiseen. Niitä kuunnellessa huomasin tehneeni itse monta asiaa väärin. Ilmankos kesäkukkani eivät aina ole kukoistaneet!

Nämä vinkit jaan mielelläni teillekin!

Kun kesäkukan istuttaa suoraan suojaruukkuun, kannattaa pohjalle laittaa parin sentin verran ruukkusoraa ja kankaanpalanen ennen multaa. Ruukkusoraa ei kuitenkaan saa olla liikaa. Jos sitä on yli 1/3 ruukun tilavuudesta, on siitä haittaa kasvin vedensaannille, kun vesi ei enää imeydy kapillaarisesti juurille vaan jää pohjalle. Tämä suhde pätee kaikenkokoisiin ruukkuihin.

Kun kesäkukan istuttaa ruukkuun, on multa hyvä painella varovasti ruukun reunoja myöten alas asti. Otteen on pienen kesäkukan kanssa oltava hento, runnoa ei saa. Jos multaa ei saa ulottumaan kaikkialle ja ruukkuun jää ilmataskuja, voivat juuret vaurioitua.

Kukan kauluksen eli sen kohdan, jossa kukkavarsi ja juuret erottuvat, on hyvä olla hieman ruukun reunaa alempana. Korkeutta voi säädellä ruukkusoran ja pohjalla olevan mullan avulla. Kun kukka on ruukussa oikealla korkeudella, jää ruukkuun sopiva tila myös kasteluvedelle. Se, kuinka usein kesäkukka kaipaa kastelua riippuu ihan sen kasvupaikasta. Sormi multaan ja vettä kukalle, jos multa tuntuu kuivalta.

Ja lannoitusta ei saa unohtaa, minulle muistutettiin. Siinä pitääkin ryhdistäytyä…

Näillä opeilla istutin sirokesäkynttilän kauniiseen ruukkuun (saatu ilmaistuote). Onpa muuten upea kesäkukka tuo sirokesäkynttilä, uusi tuttavuus minulle. Vaikka se on kovin korkea ja hennonlainen, sen pitäisi kestää kohtalaistakin tuulta ja sadetta. Paras paikka sille on auringossa tai puolivarjossa.