Orvokki - kevään värejä ja kestävyyttä
Orvokkien värikästä valikoimaa
Orvokit (viola) kuuluvat orvokkikasvien sukuun, johon kuuluu 400-500 lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 17 orvokkilajia sekä lukuisia risteytyksiä. Uhanalaisiakin orvokkilajeja meillä on 5 - ja kaikki ne ovat erittäin uhanalaisia;luhtaorvokki (Viola uliginosa), mäkiorvokki (Viola collina), pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta), pyökkiorvokki (Viola reichenbachiana) ja rantaorvokki (Viola persicifolia).
Viljeltyjä orvokkilajeja Suomessa on 3 kpl;
Sarviorvokki, Viola cornuta (monivuotinen puutarhakukka)
Tarhaorvokki, Viola x wittrockiana (yksivuotinen parveke- ja kesäkukka)
Tuoksuorvokki, Viola odorata (perinteinen monivuotinen puutarhakukka)
Sarviorvokki on melko pitkään kukkiva, monivuotinen orvokkimme. Se kasvaa noin 15-20 cm korkeaksi ja viihtyy ravinteikkaalla multa- ja hiekkamaalla, varjosta aurinkoon (ei paahteeseen). Sarviorvokit leviävät hitaasti suikertelemalla - sekä siemenistä pitkin puutarhaa! Sarviorvokin lehdet ovat soikeat ja alta harvakarvaiset; suuret korvakkeet ovat sahalaitaiset. Kukat ovat 2-4 cm leveät ja tuoksuvat - ja sieltä kukan takaa löytyy kannus; se nimen "sarvi". Kukinta-aika toukokuusta jopa lokakuuhun asti.
Laji muistuttaa jonkin verran kesäkukkana kasvatettua tarhaorvokkia
Huomio
Sarviorvokki (Viola cornuta)
Korkeus: 15-20 cm
Kukinta: touko-lokakuu
Kasvupaikka: aurinkoinen, puolivarjoinen
Talvenkestävyys: melko kestävä
Kukan väri: sininen, valkoinen, keltainen, violetti
Kasvualusta: tuore, keskiravintein, hyvin vettä läpäisevä
Istutusväli: noin 25 cm
Sarviorvokki kukkii koko kesän, jos kuihtuneet kukat poistetaan säännöllisesti. Syksyllä koko kasvusto leikataan alas ja suojataan havuilla maan routaantumisen jälkeen. Sarviorvokit ovat arkoja talvikosteudelle. Kasvusto nuorennetaan jakamalla muutaman vuoden välein.
Tarhaorvokista on tullut erityisen suosittu kevään kukka, sillä se kestää viileään totutettuna jopa 7 asteen yöpakkaset. Tarhaorvokkia istutetaan myös syksyllä muiden syyskasvien seuraan.
Orvokki on kauneimmillaan aurinkoisella paikalla tasaisesti kasteltuna. Se kestää lajisukulaistensa tapaan myös kuivuutta, mutta ei palaudu rankan kuivan jakson jälkeen aivan entiseen loistoonsa. Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois. Muuten orvokki kehittää siemeniä ja suuntaa voimavaransa kukkimisen sijaan niihin.
Tarhaorvokki on siis kaksivuotinen, kotipuutarhoissa yleensä kesäkukkana kasvatettu laji. Tarhaorvokit on jalostettu risteyttämällä keto-orvokkeja ja muita orvokkilajeja keskenään. Kotipuutarhoissa siemenet kylvetään loppukesällä, suojataan talveksi ja ne kukkivat seuraavana kesänä.
Tarhaorvokin kukassa on 5 terälehteä ja kukan halkaisija on 3-8 cm. Kaksi ylintä terälehteä menevät osin päällekkäin ja sivulle osoittavat terälehdet menevät osaksi näiden eteen. Alimmainen terälehti on muita isompi. Lehdet ovat munuaisenmuotoiset ja aaltoreunaiset.
VINKKI: Sateisena kesänä venähtäneet orvokit saa komeiksi, kun leikkaa kaikki varret viiden sentin mittaisiksi. Orvokki alkaa kukkia uudelleen kahdessa viikossa.
Ps. Tarhaorvokkikin onnistuu usein nyppimisestä huolimatta yleensä kypsyttämään muutaman siemenkodan, minkä voi seuraavana vuonna huomata lähistölle syntyneistä pikkutaimista!
Huomio
Tarhaorvokki (Viola Wittrockiana-hybr.)
2-vuotinen. Saatavana pieni- ja suurikukkaisia sekä pystykasvuisia ja riippuvia lajikkeita.
Korkeus: 20 - 30 cm, riippuvien lajikkeiden versot voivat olla pidemmät.
Kukan väri: Laaja värivalikoima.
Kasvupaikka: Aurinkoinen, puolivarjoinen.
Tiesitkö? Osa pienikasvuisista orvokkilajikkeista kuuluu monivuotisiin sarviorvokkeihin, mutta näitä ei yleensä mitenkään eritellä myyntipaikoissaan.
Tuoksuorvokki on näistä kolmesta meillä viljellystä lajista pienin; vain noin 5-10 cm korkea. Tuoksuorvokin maavarsi on lyhyt ja siitä lähtevät niin lehdet, kukkavanat kuin rönsytkin; kasvutapa ruusukkeellinen. Kukat ovat pieniä (noin 1,5 cm leveä, tumman sinipunainen) ja niissä on lyhyet kannukset. Lehdet munuaismaisia-herttamaisia ja tummanvihreitä.
Tuoksuorvokkia kasvaa luonnonvaraisena kaikkialla Euroopassa ja Suomessakin koristekasveista villiytyneenä. Tuoksuorvokkia kasvatetaan yleisesti puutarhoissa ja se aloittaa kukintansa toukokuussa - ja uusii sen vielä elo-syyskuussa. Alustaksi tuoksuorvokille sopii parhaiten kostea, humuspitoinen ja huokoinen maa puolivarjoisalla paikalla.
Tuoksuorvokin kukkien tuoksua pidetään yhtenä kaikkien hienoimmista kasvimaailman aromeista – ei ihme, että se on löytänyt tiensä myös moniin parfyymeihin!
Huomio
Tuoksuorvokki (Viola odorata)
Korkeus: 5-10 cm
Kukinta: Toukokuu, elo-syyskuu
Kasvupaikka: varjoisat, sammaloituneet puutarhanurmikot
Tiesitkö? Tuoksuorvokin siemenet ovat muurahaislevintäisiä; niiden valkea, rasvainen lisäke houkuttelee hyönteiset nappaamaan ne mukaansa ja raahaaman ympäriinsä, kunnes muurahaiset lisäkkeen syötyään hylkäävät taakkansa – toivottavasti hyvälle kasvupaikalle!
Tutustu myös
aho-orvokkiin(
Viola canina) ja
keto-orvokkiin(
Viola tricolor) -
Puutarha.netin Kasvikortistossa!
Aiheeseen liittyvää
Lehtipuiden istutussyvyys ja -etäisyydet
Sinistä ja valkoista satavuotiaalle Suomelle!
Etanadynamiitti murtaa vahvemmankin!
Tammikuun vinkit
Kaipaako sinun puutarhasi trimmausta?
Luetuimmat
Uusimmat