• Etusivu
  • Kasvillisuus

Valamonruusu ja koristeheinät

Rakentajan toimitus
Päivitetty 05.05.2022
20067_280.jpg

Valamonruusu (Rosa 'Splendens')


Valamonruusun

uhkein kukinta ajoittuu heinäkuuhun. Eteläisimmässä Suomessa ensimmäiset kukat tosin avautuvat jo kesäkuun puolella. Valamonruusu on yksi kestävimmistä ja kauneimmista pensasruusuistamme. Se menestyy VI-vyöhykkeellä suojaisimmilla paikoilla Etelä-Lapissa. Lajike viihtyy tavallisessa keskiravinteisessa mullassa, joka kuivahtaa ajoittain. Pensas ei ole yhtä yleinen muualla Euroopassa.

Harvalla kasvilla on yhtä loistavan punaiset kukat kuin valamonruusulla. Kirkkaankeltaiset heteet erottuvat hyvin teriön keskellä. Kukat ovat yleensä 6–7 cm leveitä ja lähes yksinkertaisia. Ne kehittyvät edellisenä kesänä kasvaneisiin versoihin. Päärynänmuotoisia, vihreitä kiulukoita muodostuu paljon, mutta harvoin ne ehtivät kypsyä punaisiksi.

Pystyhaaraisesta pensaasta tulee 150–200 cm korkea. Edellisen kesän versot ovat vihreitä tai ruskehtavia. Kukkivissa haaroissa on vähän piikkejä, mikä tekee valamonruususta miellyttävän hoitaa. Heleänvihreät lehdet eivät ole erityisen alttiita härmälle. Pensas leviää hyvin, sillä juurivesoja muodostuu runsaasti.

Monivuotiset koristeheinät


Heinät ovat tulossa suomalaisiin puutarhoihin. Useimpia tässä mainittuja lajeja viljellään vielä vähän verrattuna jo perinteisiin

viiruhelpiin

sekä

sini

- ja karhunnataan. Kultatesma,

siniheinä

, rantavehnä ja mammuttiheinä ovat seuraavaksi yleisimpiä.

Heinien kapeat tai miekkamaiset, ehytlaitaiset lehdet erottuvat muiden kasvilajien soikeista, pyöreistä ja liuskoittuneista lehdistä. Tuulipölytteisten heinien ei tarvitse houkutella hyönteisiä voimakasvärisillä, suurilla kukilla. Kukintojen keveys sekä kellertävät ja hopeiset sävyt tulevat parhaiten esiin sivu- ja vastavalossa.

20067_281.jpg

Erityisesti suurikokoiset helpit, ruo’ot ja mammuttiheinä tuovat maisemaan ääntä ja liikettä. Korret kahisevat tuulessa huojuessaan. Lisäksi heinät ovat komeita talventörröttäjiä.

Kasvualustan syvyydeksi sopii useimmille koristeheinille sama kuin kukkiville perennoille eli 20–40 cm. Isokokoisille lajeille, kuten mammuttiheinä, varataan 40–60 cm paksu multakerros.

Kelta- ja valkoviiruiset koristeheinät ovat haluttuja kotipihoissa. Ne eivät yleensä leviä niin helposti ja tarvitsevat enemmän valoa kuin vihreälehtiset nimilajit. Tällaisia ovat keltaviiruinen kirjopuntarpää sekä valkoviiruiset kirjoheinäkaura ja talvenkestävä kirjosiniheinä.

mammuttiheinä
mammuttiheinä

Kokonaan keltalehtinen kultatesma on pieni, kestäväksi osoittautunut lajike varjoon. Yleisin koriste-heinämme viiruhelpileviää edellisistä poiketen niin voimakkaasti, että sen juuristo kannattaa rajata.

viiruhelpi
viiruhelpi
sininata
sininata

Maanpeittäjiksi tarvitaan matalahkoja, nopeasti leviäviä lajeja, kuten nuokkuhelmikkä, lehtotesma, mäkilehtoluste sekä ainavihannat, varjossa viihtyvät puistonurmikka ja isopiippo. Myös talvehtivalehtiset mättäitä muodostavat nurmi- ja metsälauha soveltuvat maanpeittäjiksi, sillä ne siementävät voimakkaasti.

Pienet heinät ovat tavallisesti mätästäviä. Nadat ja siniheinä muodostavat puolipallomaisia lehtituppaita ja leviävät hillitysti. Paahteessa viihtyvä sininata talvehtii lumen suojassa hyvin läpäisevässä maassa. Natojen vanhat mättää jaetaan noin viiden vuoden välein, kun ne ruskistuvat keskeltä. Vihreälehtinen karhunnata voi paremmin kevyessä varjossa. Luonnonvarainen, himmeänvihreä lampaannata on kestävä vaihtoehto edellä mainituille nadoille. Siniheinällä on korkea, suppilomainen mätäs ja lehdistön ylle kohoava kapea röyhykukinto. Laji on yksi upeimmista luonnonvaraisista heinistämme.

Suuria koristeheiniä kaipaava voi istuttaa koristekastikkaa, mammuttiheinää ja rantavehnää. Koristekastikka leviää hillitysti, ja tunnetuin lajike ’Karl Foerster’ näyttää talvehtivan hyvin Suomessa. Lajikkeella on pysty mätäs, josta sulkamaiset kukinnot kohoavat. Mammuttiheinä on komeimmillaan syksyllä suihkulähdettä muistuttavien kukintojen tultua hopeisiksi. Mammuttiheinän tiedetään talvehtivan ainakin Etelä-Suomessa. Se leviää voimakkaasti juurirönsyillä, kuten myös meillä luonnonvarainen rantavehnä, jonka upean siniset, leveähköt lehdet kehittyvät kauneimmiksi paahteessa.

20067_286.jpg
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

201511_44870.jpg
Vihreät, persoonalliset paketit ja lahjat
Harmittaako ostaa kaupasta joka vuosi uutta lahjapaperia, joka kaiken lisäksi menee heti käytön jälkeen suoraan sekajätteeseen? Ekologisempaa onkin hyödyntää kierrätysmateriaaleja - ja lopputuloksena onkin taatusti persoonallisia, kauniita lahjapaketteja (joita tuskin malttaa avata!)
20237_82642.jpg
Tuholaisen munia? Asiantuntija vastaa
Onkohan nämä karviaispistiäisen munia? Lehtiä on syöty karviaisista ja viereisistä punaherukoista. Kuvassa kauniit munat herukanlehden alapinnalla.
202312_61700.jpg
Muistojen joulu - joulu on maagista aikaa
Joulu on maagista aikaa. Kun joulutohinat alkavat ja joululaulut raikuvat kaikkialla, alkaa myös samaan aikaan kutkuttava jännitys vatsanpohjassa. Jotkut joululaulut kiinnittävät huomiomme sanoillaan ja niihin lauluihin liittyy monenlaisia muistoja. Tässä artikkelissa toimituksen jäsen kertoo omista muistoistaan. Haluamme kuulla myös sinun muistoistasi, tulehan kirjoittamaan omasi. Linkin löydät artikkelin lopusta.
akkukäyttöinen sumutinpullo puutarhurin kädessä ja hän suihkuttaa marjapensasta
Sumuttimet siirtyivät nyt akkukaudelle
Sumuttimen käsittely saattaa käydä ranteiden ja sormin päälle. Kätevät akkusumuttimet ovat helppo ratkaisu käsien väsymiseen. Pienet sumupartikkelit leviävät hetkessä suurelle alueelle ilman jatkuvaa pumppaamista. Painat vain nappia.
20093_15698.jpg
Yrtit maustavat ja hoitavat
Yrttien kasvihuoneviljely on mahdollistanut sen, että tuoreita yrttejä on saatavana kautta koko vuoden. Vaikka tuoreyrttien käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut aiempaan verrattuna, kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Uusimman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia talouksista ilmoitti ostaneensa viime vuonna vähintään yhden kerran tuoreyrttejä. Loppuosa talouksista ei ostanut tuoreyrttejä kertaakaan.Tuoreiden makujen lisäksi yrtit antavat ruokiin värikkyyttä ja houkuttavaa tuoksua. Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä nimenomaan lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia. Nykytutkimus vahvistaa yrttien terveysvaikutukset. Yrteissä on paljon fenolisia yhdisteitä kuten yleensäkin kasviksissa. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
20204_64359.jpg
Kasvualustat ja katteet kesäpihaan
Pihaa viherrakennettaessa tulee huomioida eri kasvilajien vaatimukset kasvualustalle. Hyvä kasvualusta on ilmava ja ravinteikas, pidättää vettä, on sopivan hapan tai emäksinen sekä sisältää sopivia aktiivisia pieneliöitä. Kivennäisaineilla ja hiekalla saadaan kasvualustaan kestävää ja ilmavaa rakennetta sekä veden läpäisykykyä. Komposti lisää ravinteikkuutta ja turve veden- ja ravinteiden pidätyskykyä. Kaupallisesti valmistetuista kasvualustoista löytyy helposti eri käyttötarkoituksiin valmistettuja tuotteita aina laajoista nurmikkoalueista perennapenkkeihin, kasvihuoneisiin sekä ruukkukasvatukseen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton